Temperance Golden Scans

Temperance Golden Scans

• Tyyli: Golden Ale
• Alk.%: 4,5
• Panimot: Temperance Brewing, Hämeenlinna, Suomi

Temperancen tekemiset kiinnostavat tällä hetkellä huomattavan korostuneesti, vaikka panimon saatavuus on omien kulkureittieni varrella melko vähäistä. Oluita oli kuitenkin etsiytynyt Hämeensaaren Citymarkettiin, josta nappasinkin matkaan koko senhetkisen tarjonnan.

Panimolla tuntuu olevan laatu hyvin hallinnassa, mutta myös tyylikirjosta löytyy sopiva sekoitus takuuvarmoja näkemyksiä (Pils ja IPAt) ja vähemmän vastaan tulevia lajiedustajia (Rotbier, Dunkel, ESB…). Nyt viimeisimpänä haaviin jäi vaalea brittiolut, Golden Scans.

Jester- ja East Kent Golding's -humalilla ylevöitetty Golden Ale on rakentanut runkonsa Golden Promise-, Wheat- ja Cara Gold -maltaiden varaan. Vahvuutta oluelle kertyy maltilliset 4,5%, mikä takaa hyvän juotavuuden makumaailmasta sen suuremmin tinkimättä. Oikein miellyttävä kokonaisuus.

Temperance Golden Scans

Vaalea, kauniin keltainen olut valkoisella vaahdolla. Tuoksussa kevyttä keksimäisyyttä, runsaampaa kukkaisuutta ja yrttisyyttä. 

Maku on varsin mainio. Vaaleaa mallasta, keksiä ja suht napakkaa, yrttistä katkeroa. On myös kukkaisuutta ja hedelmää. Miellyttävä brittiveto.

Pisteet: 36/50

YMIS Patajärvi Golden Ale

YMIS Patajärvi Golden Ale

• Tyyli: Golden Ale
  
• Alk.%: 5,3
• Panimo: YMIS Panimo, Tikkala, Jyväskylä, Suomi

YMIS julkaisi vastikään jo toisen oluensa, joka hupeni hedelmäisen Lastu Witbierin tapaan hyvää vauhtia Mehtosen kyläkaupan hyllystä. Kertaalleen kuivahumaloitu Patajärvi Golden Ale saa nimensä Tikkalan kylämaisemaa hallitsevan, veden täyttämän maanpinnan syvänteen mukaan. Tuon vesialtaan aamuauringossa kimmeltävää pintaa tarkkailevat myös panimolaiset omista koti-ikkunoistaan, joten sen päätyminen oluen nimeen lienee hyvinkin luontevaa.

Oluen etikettiä komistaa sorsa, mikä herätti myös erään espanjaa taitavan olutharrastajan mielenkiinnon Instagramin puolella. Pata kuulemma tarkoittaa espanjaksi naarassorsaa (tms. ankkalintua), joten etiketin ja nimen tarjoama sanaleikki miellytti kielentaitajaa kovastikin.

Itse olut tosiaan edustaa kuivahumaloitua, vaaleaa ja usein ehkä suottakin tylsäksi miellettyä Golden Ale -tyyliä. Kuten ehkä Lastun myötä arvata kuitenkin saattaa, on tähänkin olueen tuotu mukaan vähän modernimpaa makumaailmaa ja otetta. Itse jopa yllätyin sen runsaan trooppisesta ja aromaattisesta olemuksesta. Oluesta on tuloillaan myös reseptiikaltaan hieman viilattu versio, joskaan kamalasti tässäkään ei kyllä tuntuisi sorkkimisen tarvetta olevan.

Sain pari pulloa testiin vappua vasten ja maistelinkin tuotteen jääkaapin kautta viilennettynä. Patajärvi lähestyy tunnelmissaan aromaattisemmin humaloitua American Pale Alea, mutta kun sen Golden Aleksi tietää ja osaa runkoa vähän humaloinnin alta esiin kaivella, ei tyyliraja mielestäni vielä vastaan tule. Ei, vaikka kovasti kyllä yritystä löytyy, mikä kyllä aivan täysin mielestäni sallittakoon. Hyvä meno Tikkalassa saa siis jatkoa ja toivon mukaan niin tekee Patajärvikin. Sen arvo nousee arvaamattomaksi kesää kohti liikuttaessa.

Patajärvi on Tikkalan- ja Ylä-Muuratjärven kylän lempeä sydän. Kaulushaikaran huutelu ja viitasammakon kurnutus kertovat rakkaan kotijärvemme tarinaa kesäiltaisin. Kovimmat kalastajat voivat koittaa saada siimansa päähän järven syvimmässä kuopassa elävän jättikuhan, joka on katkonut kokeilijoiden siimat jo vuosien ajan. Halusimme nimetä panimomme toisen oluen oman järvemme mukaan.

Kevyen Golden Alen kivijalkana toimii uniikki Golden Promise -perinnemallas, joka keskustelee runsaan aromihumaloinnin kanssa mielestämme loistavasti.

YMIS Patajärvi Golden Ale

Vaaleankeltainen, hieman utuinen olut valkealla vaahdolla. Tuoksu on hedelmäinen, varsin trooppinen. Humalointi vaikuttaa odotelmia selvästi runsaammalla ja modernimmalta.

Maku on hieno, erittäin kesäinen ja tuoksun tapaan melko runsaankin trooppishedelmäinen. Raikas, silti runsasmakuinen olut, jossa runko ei ole ns. tiellä, vaan tukee humalten tanssia vaaleana, kepeänä alustana. Selkeänä, konstittomana ja tyyliin sopivan eleettömänä.

Tasapaino on hyvin hallussa ja olut sulaa suuhun. Lopussa on mukaan hyvin mahtuvaa katkeroa, joka ei käy kiinni liian terävästi, muttei jää seinäruusuksikaan.

Onnistuneesti modernimpaan suuntaan viritetty näkemys hennosta ja herkästä oluttyylistä. Ei ehkä vielä aivan olla kolkuttelemassa APA-lajin talonovia, vaikka ajotien porteilla vähän ehkä käydäänkin.   

Pisteet: 37/50

Aalto Tahiti Blonde Ale

Aalto Tahiti Blonde Ale

• Tyyli: Golden Ale
• Alk.%: 5,4
• Panimo: Aalto Panimo, Jyväskylä, Suomi
  

Jyväskylän neljäskin panimo on saanut oluitaan jo myyntiin eli enää odotellaan tikkalalaisten yhtymistä joukkoon, jotta on koko paikallispanimloviisikko vihdoin kasassa. Komea lukema joka tapauksessa on jo koossa, vaikka Jääskelässä onkin isomman laitteiston virittely vielä kesken ja tämän jutun pääaiheena olevan Aallonkin toiminta on polkaistu käyntiin ”väliaikaistiloissa”. Mutta olutta on ja se lienee se pääasia näin kuluttajan näkökulmasta.

Aalto Panimohan on tuttu tekijä jo useamman vuoden matkalta, mutta nyt päästään ensikertaa testaamaan kiertolaiskeittojen sijaan täysin oman panimon makuja. Ensiesiintyminen taisi tapahtua jo tämän kesän Olutsatamassa, mutta erakkoharrastaja yhytti ensimmäisen aaltolaisen vasta joku hetki myöhemmin kylämarketin olutosastolta.

Aalto on myös Olutkellarin selkeä lähipanimo ja etenkin tuo nykyinen ”mantereen puolelta” löytyvä toimipaikka on melkein kuin omalla kylällä. Kaksi kilometriä taitaa olla tarkka matka tietä pitkin ja kuntarajakin vielä välissä, mutta varsin naapurissa jo kumminkin. Ensi vuonna Aalto kuitenkin siirtyy pääsaaren puolelle, minne on par’aikaa rakentumassa kokonaan uusi toimipaikka. Mutta katsotaan sitä sitten tarkemmin, kun sen aika koittaa.

Tutustuminen Aallon makuihin alkaa otsikon mukaisesti Tahiti Blonde Alen voimin. Panimohan ammentaa innoituksensa Säynätsalon saariryhmän ympäristöstä ja luonnosta. Tahiti voisi tietty viitata vähän kaukaisemmillekin laineille, mutta saarelaisilla on jostain syystä tapana kutsua asuinsijaansa Päijänteen Tahitiksi. Luonnehdinta on ilmeisesti lähtöisin Alvar Aallon suusta, joten sen jatkumo Aalto Panimon tuotannossa on oikeastaan luontevaa, odotettua ja ehkä toivottuakin.

Itse olut noudattaa hyvinkin tuttua Aallon linjaa. Perusmakuja tasapainoisessa muodossa. Ei horjuntaa, muttei kovin korkealentoista kurotteluakaan. Hyvän makuista tekemistä ilman ylimääräistä kikkailua. 

Pulloa pyöritellessäni silmääni pisti muuten hauska yksityiskohta, nimittäin korkin kuvitus. Siinä nimittäin komeilee aikaan itsenäisen Säynätsalon vanha kunnanvaakuna, joka on taas yksi vahva sidos saariryhmän suuntaan. Oivaltava yksityiskohta.

Aalto Tahiti Blonde Ale

Vaaleahkonkeltainen, hieman utuinen olut nätillä vaahdolla. Ei suoranaisesti Blonde kuitenkaan. Tuoksu on hedelmäinen, hieman yrttinen ja kevyesti vaalean maltainen. 

Maku on tuoksua voimakkaampi, edelleen yleishedelmäisen humalarominen, kevyen katkera ja helposti lähestyttävä. Lopussa sitrusta ja hienoista yrttisyyttä. Semmoinen perusale ilman kompurointeja. Ei tosin mitään ihmeellisyyksiäkään.

Pisteet: 33/50