Tarkastelussa lakiesitys alkoholilain 33 ja 40 §:n muuttamisesta

Alkolilain 33 ja 40 § kokevat ”päivityksen” vuoden vaihteessa ja aihe on kuohuttanut mediassa runsaasti. Jokuseen otteeseen olen aihetta eri näkökulmista ehtinyt itsekin ruotimaan, mutta edelleen mieltäni kutkuttavat erinäiset kysymykset. Melko sopivalla ajoituksella pääsi ääneen myös Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa, joka tuo esiin hyviä näkökantoja Turun Sanomien verkkosivuilla. Kaikki viestimet eivät siis vielä ole EHYT Ry:n raittiussiiven vallan alla…

Piilottaminen ei kehitä juomakulttuuria

Aiheen uutisointia, tiukennoksia ihannoivaa keskustelua ja jopa itse lakipoliittista päätöksentekoa on silmiinpistävästi leimannut raittiususkovaisten ideologinen lobbaus, jossa on joukossa vahvaa tiedon vääristelyn ja faktojen sivuuttamisenkin kaikua… Voisipa joku puhua jopa tunnusomaisesta piirteestä ko. suuntaukseen liittyvien toimijoiden ja järjestöjen kohdalla. Valitettavasti näiden samaisten järjestöjen manifestit läpäisevät uutiskynnyksen ja jopa viralliset lähdeaineistokriteerit ilman pienintäkään kriittistä tarkastelua. Näinpä päätinkin perehtyä uudestaan lakiesitykseen, jonka pohjalta voimaan astuva laki lopulta sorvattiin – esitys on luettavissa täältä: 

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain 33 ja 40§:n muuttamisesta

Hallituksen esityksestä (HE 70/2013) käy ilmi, että lain uudistus nojaa pohjalle, josta löytyy epäjohdonmukaisuuksia mutta myös hyvin ”ehytläisiä”, hatarasti perusteltavissa olevia "faktoja". Valitettavasti päätöksenteossa on turvauduttu tähän jo lähtökohtaisesti epäpätevään, kiihkoraittiussävytteiseen esitykseen. Myös eduskunnan sivuilla olevia, aiheeseen liittyviä uutislinkkejä tutkiessa ei voi olla huomaamatta raittiusseurojen rautaista otetta käsiteltävään aiheeseen saati sitten niiden saamaan julkiseen palstatilaan… Puran alle muutamia esille nostamiani kohtia (suluissa esitetty lainauksen tai tulkinnan lähde esityksessä).

PÄÄTEESINÄ MAINONNAN TURMELEVAT NUORET

”Alkoholimainonnan vaikutuksista on saatu uusia tutkimustietoja sen jälkeen, kun mietojen alkoholijuomien mainonta vapautettiin. Tämän näytön mukaan alkoholimainonta lisää osaltaan lasten ja nuorten juomista." (1)

"Vasta 2000-luvulla on saatu varmuus tutkimustuloksista, joiden mukaan alkoholimainonta vaikuttaa lasten elämään: alkoholimainonta aikaistaa lasten alkoholinkäytön aloittamista sekä lisää nuoruudenaikaista alkoholinkäyttöä ja humalajuomista." (2.3)

Viitattuihin tutkimuksiin nojaava näkökanta on kuitenkin tarkastelua kestämätön ja aihe onkin nostattanut keskustelua tarkoitushakuisesta, teemaan sopivien tutkimustulosten valikoinnista, jonka pohjalta päätöksiä ei tulisi lähteä rakentamaan:

Tapaus alkoholimainonta: Lainsäädäntö ei saa perustuatieteellisen tiedon vääristelyyn

Itse asiassa hallituksen esitys itsessään myöntää alkoholimainonnan vaikutusta koskevien tutkimusten puutteet koko kansaa koskevana faktana, mutta samaan hengenvetoon nostaa nuoria koskevat päätelmät raamatullisiksi tositarinoiksi:

”Tässä esityksessä ei käsitellä alkoholimainonnan vaikutuksia väestön kokonaiskulutukseen, koska tutkimusnäyttö ei tässä suhteessa ole yksiselitteinen." (3.1)

"Koska havaitun mainonnan määrään pätee annos–vaste-suhde, vähäisempi altistuminen alkoholimainonnalle johtaisi omalta osaltaan lasten ja nuorten vähäisempään alkoholinkäyttöön." (3.1)

Silmiin pistävää tämän epäpätevän faktan käytössä on se, että mantra on kuin suora kopio taustoiltaan kyseenalaisen, silti äänensä vahvasti kuuluviin saavan EHYT Ry:n julistuksista:

”Tutkimustieto osoittaa, että mainonta aikaistaa alkoholinkäytön aloittamista ja lisää nuorten alkoholinkulutusta” (lähde)

Hassua onkin, että juuri samainen järjestö on väittänyt vastustusta esiin tuoneen kohun olevan masinoitua, mutta esimerkiksi A-Studion (17.10.2014) tentissä Sari Aalto-Matturi ei suostunut valottamaan suoraan, kuka (oikeasti yksittäisiltä kansalaislta lähtöisin olevan) negatiivisen palautteen takana heidän mielestään oikeasti on… Perustelut jäävät siis tässäkin aiheessa näyttämättä toteen, mutta Ylen julkaisemassa, sättivässä puheenvuorossa syyllistytään (taas) itse levittämään virheellistä informaatiota:

EHYT epäilee alkoholikeskustelua masinoiduksi – virheellinentieto leviää

Pääteeseiksi alkoholilainsäädännön uudistuksessa on nostettu lasten ja nuorten suojeleminen, jolla kiristyspolitiikan airut ovatkin surutta lähteneet ratsastamaan. Nuorissa on tulevaisuus ja on luonnollista, että heistä on pidettävä huolta.”Vapaan Euroopan” aikana varttunut sukupolvi, nykynuoret, ovat kuitenkin omaksuneet aiempaa raittiimmat elämäntavat ja kohderyhmän alkoholin käyttö on jo vuosien ajan ollut laskusuhdanteista (lähde: STM). Siksi onkin erikoista, että juuri heihin panostetaan lobbauksessa niin suuri painolasti. Etenkin, kun itsekin todetaan ettei mainonta edes se suurin paha olekaan…

”On selvää, että alkoholimainonta ei ole lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön vaikuttavista tekijöistä ainoa tai edes vaikuttavin, mutta sen tehokas rajoittaminen parantaa vanhempien ja yhteiskunnan mahdollisuuksia suojella lapsia alkoholinkäytön varhaisen aloittamisen haitoilta." (4.3)

Toki nuorten alkoholin käyttö on eurooppalaisessa mittakaavassa yli keskiverron (2.3), mutta EUn tiukimman sääntelyn yhteiskunnassa syyllinen ei voi olla syytetty mainonta, jota kohtaan ei läheskään joka maassa kohdistu edes Suomen nykykaltaisia pakotteita. Nuorten raitistumisen positiivinen kehityskin sivuutetaan esityksessä olan kohautuksella…

”Ei voida varmuudella sanoa, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten alkoholinkäytön vähenemiseen 2000-luvulla." (2.3)

”Lasten ja nuorten suojelun kannalta ongelmana on, että alkoholilaki sallii erilaista alkoholimainontaa, joka tavoittaa alaikäisiä lapsia ja vaikuttaa heidän asenteisiinsa." (2.3)

Kerta mainontaa pidetään kovinkin tehokkaana välineenä etenkin nuorten tapauksessa, herääkin kysymys miksei tätä tehokasta kanavaa käytetä suuremmissa määrin valistuksen pääväylänä? Pelkästään EHYT Ry saa vuosittain verovaraisia tukia viiden miljoonan euron arvosta, mutta päihdejärjestöjen yleinen huoli on silti ollut, ettei valistukseen ole tarpeeksi resursseja. Kuinka paljon voimavaroja ja valuuttaa tuhlataan poliittiseen lobbaukseen? Entä johtaja- ja päällikkösävytteisen organisaation yllääpitoon?

LEMPITEESINÄ ALKOHOLIHAITAT

Alkoholihaitat ovat todellisia, koko yhteiskuntaan vaikuttavia lieveilmiöitä, joita ei käy kiistäminen. Tästäkin aiheesta löytyy jo paljon keskustelua, joten tyydyn vain muutamaan nostoon esityksen perusteista.

”Alkoholisyyt ovat nykyisin kuolemansyytilastossa yleisin työikäisen väestön kuolinsyy. " (2.3)

Todella usein kuultu, raittiususkovaisten toistama lausahdus, jolta tarkemmassa tarkastelussa putoaa pohja pois. Toki jokainen alkoholin aiheuttama kuolema on tarpeeton, mutta tiedon vääristely ja kärjistäminen ei saisi olla tehokeinona ideologian suitsimassa ajojahdissa – etenkään sen toimiessa pohjana lainsäädännölle. Näissä tilastoissa alkoholijohdannaiset kuolemat tavataan yleensä niputtaa yhden otsikon alle, kun taas vertailukohdaksi nostetaan yksittäisiä kuolinsyitä kuten sepelvaltimotauti ja rintasyöpä. Todellisuudessa erinäiset kasvaimet ja verenkiertosairaudet kaatavat työikäistä väkeä enemmän kuin alkoholi, mutta tilasto saadaan ”kaunisteltua” päämäärän mukaiseksi pilkkomalla syövät omiksi alalajeikseen… Lisää aiheesta Lääketieteellisen Aikakauskirja Duodecimin puolella:

Alkoholi ei ole suomalaisten yleisin kuolinsyy

Myös haittavaikutusten kustannuksia arvioidessa seilataan melko laajalla haarukalla, joskaan aivan räikeimpiin miljardilukemiin ei lakiesityksen perusteissa aivan ylletä – silti kolmen miljardin liikkumavara kuulostaa melko väljältä näkemykseltä…

”Alkoholin aiheuttamien kustannusten laskennassa voidaan lisäksi arvioida alkoholin aiheuttamia tuotannonmenetyksiä ja ennenaikaisten kuolemien vuoksi menetetyn elämän rahallista arvoa. Nämä välilliset kustannukset ovat arvion mukaan yhteensä 3,3—6,3 miljardia euroa vuodessa." (4.1)

ALKOHOLIMAINONNASTA JA SEN VALVONNASTA

Tämä osio on hieman sekava, sillä siinä tuntuu olevan sekä ristiriitaisuuksia että järjenkin vastaisia väittämiä. Ei lienekään ihme, että näin naiiviin ajatteluun perustuvan lain konkretisoitumisen yhteydessä vastaan tulleet ”yllätykset” ovat nostattaneet kohun jos toisenkin. Esityksessä todetaan nopeasti muuttuvan markkinamaailman luovan omat haasteensa mainonnan valvomiseen ja vaikutusten arviointiin:

”Jatkuvasti muuttuvan mainonnan sisältöjen ja viestien tunnistaminen ja valvonta on hyvin haasteellista. Erityisesti tietoverkoissa edullisesti toteutettava mainonta ja muut mainonnan uudet muodot ja sosiaalisen median kaupallistuminen ovat lisänneet myös alkoholimainonnan mahdollisuuksia merkittävästi." (2.3)

"Mobiili- ja tabletlaitteiden käyttö mainonnassa lisääntyy sekä sosiaalisen median sovelluksien (Facebook, Twitter) että kuluttajien itsensä tuottaman tai jakaman sisällön kautta. Tässä kehityksessä vanha jako mainostajan ja mainonnan vastaanottajan välillä on menettämässä merkityksensä." (2.3)

"Nykyisten säännösten valvonta on vaikeaa ja uudet mainonnan välineet ja muodot vaikeuttavat sitä entisestään.” (2.3)

Tämä on täysin ymmärrettävää , eikä näihin kohtiin liene juurikaan nokan koputtamista – maailma muuttuu kovaa vauhtia ja muutoksessa on vain pyrittävä pysymään mukana. Sinällään onkin hassua, että saman aikaisesti säännösviidakkoa ollaan syventämässä ja ulottamassa lonkerot jo edellä mainittuun, hankalasti valvottavaan sosiaaliseen mediaan. Tämän ei kuitenkaan nähdä aiheuttavan lisätyötä valvontaan (mikä sinällään pitää paikkansa, sillä vastuu on sysätty alan toimijoille itselleen, joidenka velvollisuus on toimenpideuhan pelossa vahtia sosiaalisen median käyttäytymistä omilla reviireillään). Ollaanko tässä kuitenkin säätämässä lakeja, joita ei aiota edes valvoa, vaan asiaan puututaan vasta kun valveutunut kansalainen jostain suunnasta kantelee? Sittemminhän on käynyt ilmi, ettei SoMen tarkkailu niin yksiselitteinen juttu olekaan…mutta otetaan kerran kiellon päälle:

”Ehdotuksen ei arvioida lisäävän viranomaisten valvontatyötä, sillä uudet rajoitukset ovat pääosin helposti valvottavia." (4.2)

Alussa linkittämässäni Elina Ussan puheenvuorossa mainitaan myös kyseisen elinkeinoalan itsesääntelyjärjestelmä, jonka tarkoituksena on suorittaa valvontaa myös alan sisäisesti. Hallituksen esityksessä itsesääntelyjärjestelmä ensin torpataan ja sitten nostetaan hyväksi tehokeinoksi lakien rinnalle. Negatiiviset kokemukset tulevat ulkomailta (kuten myös mainonnan vaikutustakin koskevat tutkimukset), joissa ei ole Suomen kaltaista, näin tiukasti lain säätelemää toimintaympäristöä saati säädöksiä koskien mainontaa. Suomen olosuhteisiin suunnattuja tutkimuksia ei saatavilla ole, jos ei lasketa viranomaistahon harrastamia puhelinhaastatteluita…

"Kansainvälisten kokemusten mukaan mainonnan vapaaehtoisella vastuullisuudella ja itsesääntelyllä ei ole pystytty rajoittamaan yhä monimuotoisemmaksi kehittyvää alkoholimainontaa: sääntelyjärjestelmät ovat olleet rakenteellisesti tehottomia ja niiden noudattamisesta on helposti luovuttu kilpailutilanteen kiristyessä. Mainoksia tarkistavat elimet ovat monissa maissa nimenomaisesti hyväksyneet mainoksia, jotka ovat selvästi sekä lain että alan omien ohjeiden vastaisia." (3.2)

"Elinkeinoelämän vastuullisuus ja itsesääntely voivat parhaimmillaan toimia tehokkaasti myös alkoholimainontaan liittyvissä kysymyksissä rajoittamalla mainontaa omaehtoisesti lainsäädäntöä enemmän. Esimerkiksi internetin ja sosiaalisen median uusien mainonnan muotojen käyttämistä voidaan rajoittaa täsmällisesti myös itsesääntelyn keinoin." (4.2)

ENTÄS MUUT?

Esityksessä toki todetaan (2.2), että monet maat eivät rajoita mainontaa lainkaan (esim. Saksa ja Luxemburg), mutta esimerkiksi nykyistä tiukempaa linjaa EU kumppaneistamme suosii länsinaapurimme Ruotsi. EUn ulkopuolelta esiin nostetaan myös tiukan linjan Norja ja Islanti, joihin EUn lait ja säädökset eivät kuitenkaan ulotu. Suomi onkin tulevien uudistusten myötä liittymässä tuohon Norjan ja Islannin rintamaan, eli teesimme pohjaavat samaan politiikkaan EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa – joskaan edes Norjassa ei kuorma-autojen kylkiä tarvitse vuorata jesarilla umpeen. [sarkasmi] Mutta kuten niin usein aiemminkin, tulee muu Eurooppa seuraamaan Suomen esimerkkiä – onhan se moneen kertaan esimerkillisen toimivaksi todettu aiemminkin [/sarkasmi]:

”On odotettavissa, että Suomen esimerkki saa useat muut jäsenmaat valmistelemaan vastaavanlaisia lainsäädännöllisiä rajoituksia." (4.3)

Lakimuutos tulee kaventamaan saatavilla olevan informaation määrää entisestään ja hintakilpailu nousee entistä merkittävämpään rooliin. Tämä sataa edelleen bulkkituotteiden laariin, jolloin uhkana on tarjonnan kaventuminen ja laadun selkeä heikentyminen. Optimistisina esitykseen on kuitenkin kirjattu nerokas työkalu, jolla veroeurot saadaan jatkossakin pysymään Viron puolella:

”Jos alkoholijuomien hintataso alenisi hintakilpailun seurauksena, valtio voi nopeasti korjata hintatason entiselleen korottamalla alkoholiverotusta." (4.3)

Pienten ahdinko on jo nyt suuri ja viimeisin hätähuuto Porin suunnasta tuntui kaikuvan kuuroille korville:

Ruosniemen Panimo lähestyi poliitikkoja ja virkamiehiä laihoin tuloksin

On toki ymmärrettävää, etteivät kaikki tahot ehtineet viestiin vastaamaan, sillä ainakin Ismo Tuominen on nähty juoksemassa ympäri Töölönlahtea Facebookin edustajat perässään…

Keräsin alle vielä Panimoliiton arkistoista muutamien verrokkimaiden alkoholimainontaa koskevien toimien ja kokonaiskulutuksen suhdetta kuvaavia tilastoja. Herättääkö millaisia ajatuksia?

Ps. onko kukaan asettanut konkreettisia tavoitteita alkoholimainonnan kieltojen vaikutuksista edes jollain aikavälillä? Uutta suuntaa haettaessa on luonnollista, että huolella valmistellusta muutostarpeesta olisi esittää havainnollistava tavoite ja ennuste, kuinka uudistuksen investoinnit muuttuvat ajan myötä kannattaviksi... Näin voitaisiin mitata onnistumista myöhemmässä vaiheessa ja tarvittaessa valtuuttaa vastuulliset korjaamaan mahdollisesti perseelleen menevä projekti... Edes jokun luku tai ennuste? Ihan pieni vain?

Alkoholimainonnan muutokset ja alkoholijuomien kulutus Norjassa 1970-luvulta tähän päivään.
(kuvan oikeudet: Panimoliitto / Creative Commons)

Alkoholimainonnan muutokset ja alkoholijuomien kulutus Ruotsissa 1970-luvulta tähän päivään.(kuvan oikeudet: Panimoliitto / Creative Commons)

Alkoholimainonnan muutokset ja alkoholijuomien kulutus Tanskassa 1970-luvulta tähän päivään.
(kuvan oikeudet: Panimoliitto / Creative Commons)

Alkoholimainonnan muutokset ja alkoholijuomien kulutus Suomessa 1970-luvulta tähän päivään.(kuvan oikeudet: Panimoliitto / Creative Commons)

• Lakiesityksen käsittely eduskunnassa
• Voimaan astuvan lain sisältö  
• Hallituksen esitys alkoholilaista 2013 
• Aihe eduskunnan sivuilla 

Eduskunnan täysistunnossa keskustelussa laki pienpanimoiden ulosmyynnin sallimisesta

Tämän seuraavan tekstin on kirjoittanut yhteistuumin Olutkellari- ja JaskanKaljat-blogi ja samainen juttu on luettavissa kummassakin blogissa.

Joulun alla kirjoittelimme Jaskan kanssa maamme pienpanimoiden edustajiston marssista eduskunnan puheille valottamaan omaa ahdinkoaan byrokratian ja keskiaikaisen alkoholilakimme puristuksista. Käynti poikikin lakialoitteen Sosiaalidemokraattien Eeva-Johanna Salorannan toimesta. Torstaina 27.2.2014 aihe olikin esillä eduskunnan täysistunnossa. Lisätietoja lakialoitteen taustoista ja sen sisällöstä löydät aiemmin julkaistuista jutuista:

• Lakialoite
• Lakialoitteen taustat 

Tiivistettynä lakialoitteen sisältö on seuraava:

Lakialoitteen tarkoituksena on alkoholilain 14 §:n avaaminen siten, pienpanimot saisivat ulosmyyntioikeuden alle 4,7%:n vahvuisten oluiden myyntiin suoraan panimolta – ilman velvoitetta erillisen elintarvikekioskin perustamiseen.

Eilinen keskustelu käytiin myötämielisessä hengessä ja puheenvuorojen sävy oli lakialoitteelle suotuisa – ehdotus saikin laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Puheenvuoroissa tiedostettiin tarve yrittäjyyttä haittaavan byrokratian purkamiselle sekä tunnistettiin pienpanimoalan positiivinen vaikutus työllisyyteen myös mm. matkailu-, tuotanto- ja ravintola-aloilla. Muutamissa puheenvuoroissa kyseenalaistettiin myös 4,7%:n raja panimoiden ulosmyynnin osalta. Yleinen näkemys olikin, ettei lakialoite aiheuttaisi negatiivisia muutoksia alkoholin kulutukseen, vaan pikemminkin turvaisi kotimaista työllisyyttä.

Kooste - Täysistunto ja suullinen kyselytunti 16/2014: Laki alkoholilain 14 §:n muuttamisesta. 

• ”Me voimme yrittää erilaisten kieltojen ja lakien avulla suitsia alkoholinkulutusta, mutta alkoholilainsäädännön kiristämisen rinnalla tulisi pohtia, millaiset muunlaiset muutokset toiminnassa voisivat eurooppalaistaa suomalaista juomakulttuuria ja toisaalta tarjota piristysruiskeen kotimaiseen yrittäjyyteen.”  Sanni Grahn-Laasonen (kok)

• ”Lakialoite on erityisen kannatettava. Siinä ei ole kuin yksi pieni puute, ja se on se, että tilavuusprosentin raja, 4,7, pitäisi olla siellä normaaleissa prosenteissa, kun meillä erikoisoluita valmistetaan.”    Jari Myllykoski (vas)

• ”Edustaja Elorannan tekemä lakiesitys on erittäin kannatettava ja kuvaa minun mielestäni hyvin sitä suomalaista pienpanimotoimintaa ja sen ongelmia saada tuotteensa markkinoille. Ne olisivat hassunhauskoja, jos ne eivät olisi niin surullisia.”  Jukka Kärnä (sd)

• ”Pienpanimoilla on alueellisesti merkittävä rooli työllistämisen näkökulmasta. Niillä on merkitystä myös matkailun kannalta. Pienyrittäjien yritystoimintaa on helpotettava karsimalla turhaa byrokratiaa. En usko suoramyynnin sallimisen pienpanimoille myöskään millään muotoa lisäävän alkoholin negatiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia.”  Esko Kiviranta (kesk)

• ”Tämä edustajakollega Elorannan aloite korjaisi toteutuessaan yhden käsittämättömän epäloogisuuden suomalaisessa alkoholilainsäädännössä. Kysymys on byrokratian purkamisesta ja normaalin pienyritystoiminnan esteiden purkamisesta. Aloite on varsin hyvin perusteltu ja siten myös kannatettava.” Katja Taimela (sd)

• ”Tässä on tyypillinen aloite, joka lähtee niistä käytännön ongelmista, mitä meillä Suomessa on. Tässä voisi käyttää vertausta maalaisjärkeen. On vaikea ymmärtää, kun liikkuu maaseudulla, missä on pienpanimoita taikka viinitiloja, joissa on myöskin viininmyyntiä, miksikä ei tätä olutta voisi sitten sieltä mukaansa ostaa.” Pauliina Viitamies (sd)

•  ”Nyt kun saatavilla on jo lukuisia laadukkaita erikoisoluita sen bulkkilagerin lisäksi, niin monet ovat huomanneet, että olut voi olla paljon muutakin kuin vain se päihtymisväline. …  Tosin tämä 4,7 tilavuusprosentin raja, jota tässä aloitteessa esitetään, jää vielä haittaamaan pienpanimoiden toimintaa, sillä pienpanimot tuottavat pääsääntöisesti oluita, joissa alkoholia on luonnostaan 5—6 prosenttia tai jopa hieman enemmänki…”  Juho Eerola (ps)

• ”Edustaja Myllykoski nosti omassa puheenvuorossaan esiin sen, että erikoisoluiden alkoholiprosentti voi olla yli 4,7, kun taas tässä aloitteessa on rajattu 4,7 prosenttiin tämä myyntimahdollisuus. Mielestäni tätäkin, siis korkeampaa prosenttia, voisi harkita, jotta tuotevalikoima olisi monipuolinen.” Johanna Karimäki (vihr)

• ”Minusta tämä este, ettei sitä olutta voi sieltä myydä, on keinotekoinen, ja varmaankin osana näitä turhien säännösten purkutalkoita, mitä täällä yritämme harjoittaa, voisi tällaisenkin rajauksen poistaa. … Kuten tässä moni totesikin, niin miksei tämä prosenttimäärä voisi olla sitten siinä myytävässä tuotteessa suurempikin, kun monet hyvätkin oluet ovat sitten vahvuudeltaan 5 prosentin luokkaa tai himpun yli.” Jukka Kopra (kok)

• ”Tämä lakialoite on hyvä sen takia, että se on askel eurooppalaisen alkoholipolitiikan suuntaan. Pitkään alalla olleena uskallan sanoa, että Suomen alkoholipolitiikka on monesti ollut veropolitiikkaa eikä alkoholipolitiikkaa. Tämä on askel parempaan suuntaan.”  Lars Erik Gästgivars (r)

• ”Mietojen alkoholijuomien myynti niitä valmistavien pienpanimoiden toimesta olisi valvottua, ja juomia tuskin ostettaisiin vain määrän vaan ennen kaikkea laadun takia. Tämä laatutietoisuus osaltaan ohjaisi mietojen alkoholijuomien kulutusta pois kauppojen mäyräkoirista pienpanimoiden hinnaltaan ja laadultaan korkeatasoisten tuotteiden pariin.” Mika Kari (sd)

Keskustelun voit lukea kokonaisuudessaan kansanmuisti.fi-sivustolla!

Puheenvuoronsa keskustelussa positiivissävytteisesti antoivat seuraavat edustajat:

• Ari Jalonen (ps) 
• Esko Kiviranta (kesk) 
• Jari Myllykoski (vas) 
• Johanna Karimäki (vihr) 
• Juho Eerola (ps) 
• Jukka Kopra (kok) 
• Jukka Kärnä (sd) 
• Kaj Turunen (ps) 
• Katja Taimela (sd) 
• Lars Erik Gästgivars (r) 
• Maria Tolppanen (ps) 
• Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) 
• Mika Kari (sd) 
• Pauliina Viitamies (sd) 
• Pertti Hemmilä (kok) 
• Sanni Grahn-Laasonen (kok)

Lisäys: Lakialoite lähetettiin alkoholilaista päättävän valiokunnan käsittelyyn istunnon jälkeen
 - asia siis etenee! Tilanteen kehittymistä voi seurata eduskunnan internetsivuilta: 

• Lakialoite: Laki alkoholilain 14 §:n muuttamisesta

Toivotaan, että päättävällä taholla tehdään hyviä päätöksiä - meidän kaikkien kannalta! 

Kippis!

J-P ja Jaska

Lakialoite koskien pienpanimoiden ulosmyyntioikeutta

Tämän seuraavan tekstin on kirjoittanut yhteistuumin Olutkellari- ja JaskanKaljat-blogi ja samainen juttu on luettavissa kummassakin blogissa.

Viikko sitten olutblogit Olutkellari ja JaskanKaljat kertoivat, kuinka joukko maamme pienpanimoiden edustajia marssi tiistaina 26.11.2013 eduskuntaan kansanedustajien puheille aiheella ”Olut selväksi eduskunnassa”. Iloksemme voimme todeta, ettei matka Arkadianmäelle ollut lainkaan turha! Viime perjantaina Eeva-Johanna Eloranta (sd.) jätti lakialoitteen koskien pienpanimoiden ulosmyyntioikeutta.

Pienpanimoiden asia etenee eduskunnassa...

Hyvin pitkälti pienpanimodelegaation valmistamiin teeseihin perustuva lakialoite ottaa huomioon pienpanimoiden tärkeyden jo paikallistason työllistäjinä sekä matkailuarvon lisääjinä. Nykyinen käytäntö, joka siis vaatii perustettavan elintarvikekioskin panimon yhteyteen, luokitellaan lakialoitteessa teennäiseksi sekä säädösten kiertoon kannustavaksi. Alueellisten päättäjien ailahtelevat linjat ja vaihtelevat tulkinnat kioskilaeista tekevät myymälöiden perustamisesta hankalaa, puhumattakaan lakien valvonnan vaihtelevuudesta. 

Lakialoitteessa huomautetaan myös, että viime aikoina keskustelu viranomaistenkin taholta on ollut myönteistä lain höllentämisen suuntaan siten, että pienpanimoille voitaisiin sallia mietojen enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien myyminen suoraan panimoilta, ilman velvollisuutta elintarvikekioskin perustamiseen tai juomien toimittamiseen lähikaupan kautta. Myös Päivittäistavarakaupan yhdistys PTY puoltaa myynnin sallimista pienpanimoille. Lakimuutoksen ei nähtäisi lisäävän sosiaalisia saati terveydellisiä ongelmia, mutta se pienentäisi byrokratiaa sekä suuntaisi pieneltä osin kulutusta kalliimpiin ja erikoisempiin suomalaisiin oluisiin. Samalle se vahvistaisi suomalaista pienyritystoimintaa ja pienentäisi suhteettomien perustamispääomien tarvetta. Ulosmyynnin mahdollistaminen vierailijoille nähdään myös piristeenä alueen matkailulle, mutta myös paikallisuutta korostavana ja vahvistavana toimena. Samalla se helpottaisi yrittäjien toimintaa.

”Enintään 4,7 %: n mietojen alkoholijuomien suoramyynnin salliminen pienpanimoille olisi järkevä helpotus, jolla ei olisi negatiivisia kansanterveys- tai kilpailuvaikutuksia.”

Lakialoite koskeekin oikeutta vahvuudeltaan vain alle 4,7%:n tuotteiden ulosmyyntiin, eikä viranomaistahotkaan puolla sen ulottamista vahvempien tuotteiden myynnin vapauttamiseen, sillä se vaatisi yhtäläisiä oikeuksia myös muille eurooppalaisille oluille. Juuret tässä juontavat Alkon monopoliasemaan, jonka kautta myös ulkomaiset, yli 4,7%:n vahvuiset oluet pääsevät Suomen markkinoille. Mikäli päivittäistavarakaupat tulevaisuudessa saisivat oikeuden myydä myös yli 4,7%:n vahvuisia alkoholituotteita, koskisi muutos suoraan myös pienpanimoiden yhtäläisiä oikeuksia. 

Pienpanimodelegaation näkemykset herättivät myötätuulta ainakin Sosiaalidemokraattien, Kokoomuksen, Vihreiden sekä Perussuomalaisten leireissä. Näiden lisäksi myös Vasemmistoliitolta on tullut vahvaa kannatusta asian ajamiseen.

Mielenkiinnolla jäämme odottelemaan mitä tästä seuraa ja kumpikin blogi on tiukasti mukana joka käänteessä.

J-P & Jaska

Lue virallinen tiedote aloitteesta täältä:
SDP:n Eloranta: Vireille lakialoite pienpanimoiden oluen suoramyynnin sallimisesta 

Lue myös eturintamassa taistelevan Hiisi-panimon mietteet Helsingin onnistuneesta valloituksesta!:
Lobbausreissu, check