Tarkastelussa lakiesitys alkoholilain 33 ja 40 §:n muuttamisesta

Alkolilain 33 ja 40 § kokevat ”päivityksen” vuoden vaihteessa ja aihe on kuohuttanut mediassa runsaasti. Jokuseen otteeseen olen aihetta eri näkökulmista ehtinyt itsekin ruotimaan, mutta edelleen mieltäni kutkuttavat erinäiset kysymykset. Melko sopivalla ajoituksella pääsi ääneen myös Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa, joka tuo esiin hyviä näkökantoja Turun Sanomien verkkosivuilla. Kaikki viestimet eivät siis vielä ole EHYT Ry:n raittiussiiven vallan alla…

Piilottaminen ei kehitä juomakulttuuria

Aiheen uutisointia, tiukennoksia ihannoivaa keskustelua ja jopa itse lakipoliittista päätöksentekoa on silmiinpistävästi leimannut raittiususkovaisten ideologinen lobbaus, jossa on joukossa vahvaa tiedon vääristelyn ja faktojen sivuuttamisenkin kaikua… Voisipa joku puhua jopa tunnusomaisesta piirteestä ko. suuntaukseen liittyvien toimijoiden ja järjestöjen kohdalla. Valitettavasti näiden samaisten järjestöjen manifestit läpäisevät uutiskynnyksen ja jopa viralliset lähdeaineistokriteerit ilman pienintäkään kriittistä tarkastelua. Näinpä päätinkin perehtyä uudestaan lakiesitykseen, jonka pohjalta voimaan astuva laki lopulta sorvattiin – esitys on luettavissa täältä: 

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain 33 ja 40§:n muuttamisesta

Hallituksen esityksestä (HE 70/2013) käy ilmi, että lain uudistus nojaa pohjalle, josta löytyy epäjohdonmukaisuuksia mutta myös hyvin ”ehytläisiä”, hatarasti perusteltavissa olevia "faktoja". Valitettavasti päätöksenteossa on turvauduttu tähän jo lähtökohtaisesti epäpätevään, kiihkoraittiussävytteiseen esitykseen. Myös eduskunnan sivuilla olevia, aiheeseen liittyviä uutislinkkejä tutkiessa ei voi olla huomaamatta raittiusseurojen rautaista otetta käsiteltävään aiheeseen saati sitten niiden saamaan julkiseen palstatilaan… Puran alle muutamia esille nostamiani kohtia (suluissa esitetty lainauksen tai tulkinnan lähde esityksessä).

PÄÄTEESINÄ MAINONNAN TURMELEVAT NUORET

”Alkoholimainonnan vaikutuksista on saatu uusia tutkimustietoja sen jälkeen, kun mietojen alkoholijuomien mainonta vapautettiin. Tämän näytön mukaan alkoholimainonta lisää osaltaan lasten ja nuorten juomista." (1)

"Vasta 2000-luvulla on saatu varmuus tutkimustuloksista, joiden mukaan alkoholimainonta vaikuttaa lasten elämään: alkoholimainonta aikaistaa lasten alkoholinkäytön aloittamista sekä lisää nuoruudenaikaista alkoholinkäyttöä ja humalajuomista." (2.3)

Viitattuihin tutkimuksiin nojaava näkökanta on kuitenkin tarkastelua kestämätön ja aihe onkin nostattanut keskustelua tarkoitushakuisesta, teemaan sopivien tutkimustulosten valikoinnista, jonka pohjalta päätöksiä ei tulisi lähteä rakentamaan:

Tapaus alkoholimainonta: Lainsäädäntö ei saa perustuatieteellisen tiedon vääristelyyn

Itse asiassa hallituksen esitys itsessään myöntää alkoholimainonnan vaikutusta koskevien tutkimusten puutteet koko kansaa koskevana faktana, mutta samaan hengenvetoon nostaa nuoria koskevat päätelmät raamatullisiksi tositarinoiksi:

”Tässä esityksessä ei käsitellä alkoholimainonnan vaikutuksia väestön kokonaiskulutukseen, koska tutkimusnäyttö ei tässä suhteessa ole yksiselitteinen." (3.1)

"Koska havaitun mainonnan määrään pätee annos–vaste-suhde, vähäisempi altistuminen alkoholimainonnalle johtaisi omalta osaltaan lasten ja nuorten vähäisempään alkoholinkäyttöön." (3.1)

Silmiin pistävää tämän epäpätevän faktan käytössä on se, että mantra on kuin suora kopio taustoiltaan kyseenalaisen, silti äänensä vahvasti kuuluviin saavan EHYT Ry:n julistuksista:

”Tutkimustieto osoittaa, että mainonta aikaistaa alkoholinkäytön aloittamista ja lisää nuorten alkoholinkulutusta” (lähde)

Hassua onkin, että juuri samainen järjestö on väittänyt vastustusta esiin tuoneen kohun olevan masinoitua, mutta esimerkiksi A-Studion (17.10.2014) tentissä Sari Aalto-Matturi ei suostunut valottamaan suoraan, kuka (oikeasti yksittäisiltä kansalaislta lähtöisin olevan) negatiivisen palautteen takana heidän mielestään oikeasti on… Perustelut jäävät siis tässäkin aiheessa näyttämättä toteen, mutta Ylen julkaisemassa, sättivässä puheenvuorossa syyllistytään (taas) itse levittämään virheellistä informaatiota:

EHYT epäilee alkoholikeskustelua masinoiduksi – virheellinentieto leviää

Pääteeseiksi alkoholilainsäädännön uudistuksessa on nostettu lasten ja nuorten suojeleminen, jolla kiristyspolitiikan airut ovatkin surutta lähteneet ratsastamaan. Nuorissa on tulevaisuus ja on luonnollista, että heistä on pidettävä huolta.”Vapaan Euroopan” aikana varttunut sukupolvi, nykynuoret, ovat kuitenkin omaksuneet aiempaa raittiimmat elämäntavat ja kohderyhmän alkoholin käyttö on jo vuosien ajan ollut laskusuhdanteista (lähde: STM). Siksi onkin erikoista, että juuri heihin panostetaan lobbauksessa niin suuri painolasti. Etenkin, kun itsekin todetaan ettei mainonta edes se suurin paha olekaan…

”On selvää, että alkoholimainonta ei ole lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön vaikuttavista tekijöistä ainoa tai edes vaikuttavin, mutta sen tehokas rajoittaminen parantaa vanhempien ja yhteiskunnan mahdollisuuksia suojella lapsia alkoholinkäytön varhaisen aloittamisen haitoilta." (4.3)

Toki nuorten alkoholin käyttö on eurooppalaisessa mittakaavassa yli keskiverron (2.3), mutta EUn tiukimman sääntelyn yhteiskunnassa syyllinen ei voi olla syytetty mainonta, jota kohtaan ei läheskään joka maassa kohdistu edes Suomen nykykaltaisia pakotteita. Nuorten raitistumisen positiivinen kehityskin sivuutetaan esityksessä olan kohautuksella…

”Ei voida varmuudella sanoa, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten alkoholinkäytön vähenemiseen 2000-luvulla." (2.3)

”Lasten ja nuorten suojelun kannalta ongelmana on, että alkoholilaki sallii erilaista alkoholimainontaa, joka tavoittaa alaikäisiä lapsia ja vaikuttaa heidän asenteisiinsa." (2.3)

Kerta mainontaa pidetään kovinkin tehokkaana välineenä etenkin nuorten tapauksessa, herääkin kysymys miksei tätä tehokasta kanavaa käytetä suuremmissa määrin valistuksen pääväylänä? Pelkästään EHYT Ry saa vuosittain verovaraisia tukia viiden miljoonan euron arvosta, mutta päihdejärjestöjen yleinen huoli on silti ollut, ettei valistukseen ole tarpeeksi resursseja. Kuinka paljon voimavaroja ja valuuttaa tuhlataan poliittiseen lobbaukseen? Entä johtaja- ja päällikkösävytteisen organisaation yllääpitoon?

LEMPITEESINÄ ALKOHOLIHAITAT

Alkoholihaitat ovat todellisia, koko yhteiskuntaan vaikuttavia lieveilmiöitä, joita ei käy kiistäminen. Tästäkin aiheesta löytyy jo paljon keskustelua, joten tyydyn vain muutamaan nostoon esityksen perusteista.

”Alkoholisyyt ovat nykyisin kuolemansyytilastossa yleisin työikäisen väestön kuolinsyy. " (2.3)

Todella usein kuultu, raittiususkovaisten toistama lausahdus, jolta tarkemmassa tarkastelussa putoaa pohja pois. Toki jokainen alkoholin aiheuttama kuolema on tarpeeton, mutta tiedon vääristely ja kärjistäminen ei saisi olla tehokeinona ideologian suitsimassa ajojahdissa – etenkään sen toimiessa pohjana lainsäädännölle. Näissä tilastoissa alkoholijohdannaiset kuolemat tavataan yleensä niputtaa yhden otsikon alle, kun taas vertailukohdaksi nostetaan yksittäisiä kuolinsyitä kuten sepelvaltimotauti ja rintasyöpä. Todellisuudessa erinäiset kasvaimet ja verenkiertosairaudet kaatavat työikäistä väkeä enemmän kuin alkoholi, mutta tilasto saadaan ”kaunisteltua” päämäärän mukaiseksi pilkkomalla syövät omiksi alalajeikseen… Lisää aiheesta Lääketieteellisen Aikakauskirja Duodecimin puolella:

Alkoholi ei ole suomalaisten yleisin kuolinsyy

Myös haittavaikutusten kustannuksia arvioidessa seilataan melko laajalla haarukalla, joskaan aivan räikeimpiin miljardilukemiin ei lakiesityksen perusteissa aivan ylletä – silti kolmen miljardin liikkumavara kuulostaa melko väljältä näkemykseltä…

”Alkoholin aiheuttamien kustannusten laskennassa voidaan lisäksi arvioida alkoholin aiheuttamia tuotannonmenetyksiä ja ennenaikaisten kuolemien vuoksi menetetyn elämän rahallista arvoa. Nämä välilliset kustannukset ovat arvion mukaan yhteensä 3,3—6,3 miljardia euroa vuodessa." (4.1)

ALKOHOLIMAINONNASTA JA SEN VALVONNASTA

Tämä osio on hieman sekava, sillä siinä tuntuu olevan sekä ristiriitaisuuksia että järjenkin vastaisia väittämiä. Ei lienekään ihme, että näin naiiviin ajatteluun perustuvan lain konkretisoitumisen yhteydessä vastaan tulleet ”yllätykset” ovat nostattaneet kohun jos toisenkin. Esityksessä todetaan nopeasti muuttuvan markkinamaailman luovan omat haasteensa mainonnan valvomiseen ja vaikutusten arviointiin:

”Jatkuvasti muuttuvan mainonnan sisältöjen ja viestien tunnistaminen ja valvonta on hyvin haasteellista. Erityisesti tietoverkoissa edullisesti toteutettava mainonta ja muut mainonnan uudet muodot ja sosiaalisen median kaupallistuminen ovat lisänneet myös alkoholimainonnan mahdollisuuksia merkittävästi." (2.3)

"Mobiili- ja tabletlaitteiden käyttö mainonnassa lisääntyy sekä sosiaalisen median sovelluksien (Facebook, Twitter) että kuluttajien itsensä tuottaman tai jakaman sisällön kautta. Tässä kehityksessä vanha jako mainostajan ja mainonnan vastaanottajan välillä on menettämässä merkityksensä." (2.3)

"Nykyisten säännösten valvonta on vaikeaa ja uudet mainonnan välineet ja muodot vaikeuttavat sitä entisestään.” (2.3)

Tämä on täysin ymmärrettävää , eikä näihin kohtiin liene juurikaan nokan koputtamista – maailma muuttuu kovaa vauhtia ja muutoksessa on vain pyrittävä pysymään mukana. Sinällään onkin hassua, että saman aikaisesti säännösviidakkoa ollaan syventämässä ja ulottamassa lonkerot jo edellä mainittuun, hankalasti valvottavaan sosiaaliseen mediaan. Tämän ei kuitenkaan nähdä aiheuttavan lisätyötä valvontaan (mikä sinällään pitää paikkansa, sillä vastuu on sysätty alan toimijoille itselleen, joidenka velvollisuus on toimenpideuhan pelossa vahtia sosiaalisen median käyttäytymistä omilla reviireillään). Ollaanko tässä kuitenkin säätämässä lakeja, joita ei aiota edes valvoa, vaan asiaan puututaan vasta kun valveutunut kansalainen jostain suunnasta kantelee? Sittemminhän on käynyt ilmi, ettei SoMen tarkkailu niin yksiselitteinen juttu olekaan…mutta otetaan kerran kiellon päälle:

”Ehdotuksen ei arvioida lisäävän viranomaisten valvontatyötä, sillä uudet rajoitukset ovat pääosin helposti valvottavia." (4.2)

Alussa linkittämässäni Elina Ussan puheenvuorossa mainitaan myös kyseisen elinkeinoalan itsesääntelyjärjestelmä, jonka tarkoituksena on suorittaa valvontaa myös alan sisäisesti. Hallituksen esityksessä itsesääntelyjärjestelmä ensin torpataan ja sitten nostetaan hyväksi tehokeinoksi lakien rinnalle. Negatiiviset kokemukset tulevat ulkomailta (kuten myös mainonnan vaikutustakin koskevat tutkimukset), joissa ei ole Suomen kaltaista, näin tiukasti lain säätelemää toimintaympäristöä saati säädöksiä koskien mainontaa. Suomen olosuhteisiin suunnattuja tutkimuksia ei saatavilla ole, jos ei lasketa viranomaistahon harrastamia puhelinhaastatteluita…

"Kansainvälisten kokemusten mukaan mainonnan vapaaehtoisella vastuullisuudella ja itsesääntelyllä ei ole pystytty rajoittamaan yhä monimuotoisemmaksi kehittyvää alkoholimainontaa: sääntelyjärjestelmät ovat olleet rakenteellisesti tehottomia ja niiden noudattamisesta on helposti luovuttu kilpailutilanteen kiristyessä. Mainoksia tarkistavat elimet ovat monissa maissa nimenomaisesti hyväksyneet mainoksia, jotka ovat selvästi sekä lain että alan omien ohjeiden vastaisia." (3.2)

"Elinkeinoelämän vastuullisuus ja itsesääntely voivat parhaimmillaan toimia tehokkaasti myös alkoholimainontaan liittyvissä kysymyksissä rajoittamalla mainontaa omaehtoisesti lainsäädäntöä enemmän. Esimerkiksi internetin ja sosiaalisen median uusien mainonnan muotojen käyttämistä voidaan rajoittaa täsmällisesti myös itsesääntelyn keinoin." (4.2)

ENTÄS MUUT?

Esityksessä toki todetaan (2.2), että monet maat eivät rajoita mainontaa lainkaan (esim. Saksa ja Luxemburg), mutta esimerkiksi nykyistä tiukempaa linjaa EU kumppaneistamme suosii länsinaapurimme Ruotsi. EUn ulkopuolelta esiin nostetaan myös tiukan linjan Norja ja Islanti, joihin EUn lait ja säädökset eivät kuitenkaan ulotu. Suomi onkin tulevien uudistusten myötä liittymässä tuohon Norjan ja Islannin rintamaan, eli teesimme pohjaavat samaan politiikkaan EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa – joskaan edes Norjassa ei kuorma-autojen kylkiä tarvitse vuorata jesarilla umpeen. [sarkasmi] Mutta kuten niin usein aiemminkin, tulee muu Eurooppa seuraamaan Suomen esimerkkiä – onhan se moneen kertaan esimerkillisen toimivaksi todettu aiemminkin [/sarkasmi]:

”On odotettavissa, että Suomen esimerkki saa useat muut jäsenmaat valmistelemaan vastaavanlaisia lainsäädännöllisiä rajoituksia." (4.3)

Lakimuutos tulee kaventamaan saatavilla olevan informaation määrää entisestään ja hintakilpailu nousee entistä merkittävämpään rooliin. Tämä sataa edelleen bulkkituotteiden laariin, jolloin uhkana on tarjonnan kaventuminen ja laadun selkeä heikentyminen. Optimistisina esitykseen on kuitenkin kirjattu nerokas työkalu, jolla veroeurot saadaan jatkossakin pysymään Viron puolella:

”Jos alkoholijuomien hintataso alenisi hintakilpailun seurauksena, valtio voi nopeasti korjata hintatason entiselleen korottamalla alkoholiverotusta." (4.3)

Pienten ahdinko on jo nyt suuri ja viimeisin hätähuuto Porin suunnasta tuntui kaikuvan kuuroille korville:

Ruosniemen Panimo lähestyi poliitikkoja ja virkamiehiä laihoin tuloksin

On toki ymmärrettävää, etteivät kaikki tahot ehtineet viestiin vastaamaan, sillä ainakin Ismo Tuominen on nähty juoksemassa ympäri Töölönlahtea Facebookin edustajat perässään…

Keräsin alle vielä Panimoliiton arkistoista muutamien verrokkimaiden alkoholimainontaa koskevien toimien ja kokonaiskulutuksen suhdetta kuvaavia tilastoja. Herättääkö millaisia ajatuksia?

Ps. onko kukaan asettanut konkreettisia tavoitteita alkoholimainonnan kieltojen vaikutuksista edes jollain aikavälillä? Uutta suuntaa haettaessa on luonnollista, että huolella valmistellusta muutostarpeesta olisi esittää havainnollistava tavoite ja ennuste, kuinka uudistuksen investoinnit muuttuvat ajan myötä kannattaviksi... Näin voitaisiin mitata onnistumista myöhemmässä vaiheessa ja tarvittaessa valtuuttaa vastuulliset korjaamaan mahdollisesti perseelleen menevä projekti... Edes jokun luku tai ennuste? Ihan pieni vain?

Alkoholimainonnan muutokset ja alkoholijuomien kulutus Norjassa 1970-luvulta tähän päivään.
(kuvan oikeudet: Panimoliitto / Creative Commons)

Alkoholimainonnan muutokset ja alkoholijuomien kulutus Ruotsissa 1970-luvulta tähän päivään.(kuvan oikeudet: Panimoliitto / Creative Commons)

Alkoholimainonnan muutokset ja alkoholijuomien kulutus Tanskassa 1970-luvulta tähän päivään.
(kuvan oikeudet: Panimoliitto / Creative Commons)

Alkoholimainonnan muutokset ja alkoholijuomien kulutus Suomessa 1970-luvulta tähän päivään.(kuvan oikeudet: Panimoliitto / Creative Commons)

• Lakiesityksen käsittely eduskunnassa
• Voimaan astuvan lain sisältö  
• Hallituksen esitys alkoholilaista 2013 
• Aihe eduskunnan sivuilla