Kotiolut: Koskikara Stout & Hefeweizen

Sain kaverin kautta parit uuraislaiset kotioluet maistettavaksi. Toimitusketjussa oli pientä vastaanottologistiikan hakemista, mutta onneksi oluet eivät tyyliltään edusta kaikkein aikaherkimpiä suuntauksia. 

Koskikaran stouttiahan Olutkellarissa on jo kertaalleen päästy maistamaan ja tummapiirteistä menoa on tarjolla tälläkin kertaa. Kaveriksi stoutille tuli myös vehnäolutta.

Stoutista tuli digiteitse myös hieman speksejä ja vahvuuden kautta tulkitsisin sen ehkä olevan aiemmin maistetun Imperial 4:n jatkokehittynyt muoto. Vahvuutta sillä on 7,5-prosenttia ja mallaspuolelle on lyöty viittä Viking Maltin laatua (Pale Malt, Caramel, Oat, Chocolate ja Coffee). Pimeysasteikko kohoaa 75,5 EBC:hen ja Northern Brewerin sekä Brewers Goldin puruarvo näyttää 80 IBUn lukemaa.

Koskikara Stout

Pisteet: 38/50

Tummanpuhuva, aika vähävaahtoinen olut. Tuoksu on paahtomaltainen ja pehmeän suklainen.

Maussa tumma, pehmeä suklaisuus ajaa paahteisuuden rinnalle. Varsin toimiva pari ilman ylimääräistä makeutta. Runko vaikuttaa jämäkältä ja kantaa melko tuhtia makuparia hyvin. Lopetus on katkera, mutten sokkona IBU-lukemaa olisi noin korkeaksi arvannut. Miellyttävä stout kaikkinensa.

Koskikara Vehnäolut

Pisteet: 33/50

Sameahko, nätti vehnä. Tuoksussa pehmeyttä ja hedelmäisiä estereitä. Myös hentoa mausteisuutta ja yrttisyyttä.

Maku on hyvä, ehkä hieman kevyt. Jälkimaku paikkaa puutetta ryhdikkyydellään. Vehnäistä pyöreyttä, hedelmäisyyttä, ei juurikaan banaania. Lopussa mausteisuutta, hentoa yrttisyyttäkin. Mukavaa juotavaa. Vähän runsautta jään etenkin maun alkupuoleen kaipaamaan.

Hagström Rauchweizen

Hagström Rauchweizen

• Tyyli: Rauchweizen
• Alk.%: 6,0
• Panimo: Hagström, Suomi
  
• Pantu: Takatalo & Tompuri Brewery, Ravijoki, Suomi

Hagström-sagan etenemistä tulee seurattua suurella mielenkiinnolla, vaikken valtaosaa keitoksista ole maistamaan päässytkään. Uusi Rauchweizen kiehtoo tyylinä erittäin kovasti, joten etelän reissun suoma tilaisuus piti käyttää hyödyksi.

Hagström Rauchweizenin valmistuspaikkana toimi savuoluiden osaaja Takatalo & Tompuri, jonka omasta oluttarjonnasta savuvehnä on jostain syystä jäänyt vielä puuttumaan. Arden blogista löytyy aiheen aukipurkua aina valmistusvaiheesta välimaistoon ja julkisaattoon saakka.

Tyylinähän tämä on ehkä hieman epähagströmmainen, tai ainakaan mukaan ole ladattu esimerkiksi poikkeuksellisen raskasta peräkärryä. Ja hyvä niin, hieno oluttyyli ei virittelyä suuremmin kaipaile. Juomapaikkana toimi Juova, jonne laskeutuessani jono ulottui ulko-ovelle asti. Paljon kotimaisen olutmaailman merkkihenkilöitä ja alaa seuraavalle tuttuja naamoja paikalla. Arden (jonka silhuetin epäilen joukosta myös bonganneeni) blogi paljasti kyseessä olleen sahtivetoinen illanvietto.

En lähtenyt tekemään tuttavuutta, vaan siirryin suosiolla sivummalle syventymään savuoluen hieman sahtimaisiinkin sävyihin. Oluella on vahvuutta kuutisen prosenttia ja sen ohra- sekä vehnämaltaita on savusteltu 32h ajan tervalepällä ja katajalla. Humaliksi on valikoitunut Magnumin ja Tettnangerin mainio liittouma. Erinomaista, kumppanuuspanimon osaaminen on päässyt kyllä erittäin osuvasti hyötykäyttöön. Näitä soisi olevan tarjolla tasaisemminkin.

Hagström Rauchweizen

Samea, vaahdoton, vähän sahtimaisen näköinen olut. Tuoksu on suht mieto. Mukavan savuinen kyllä, mausteinen myös.

Maku toimii kyllä erinomaisesti. Savuisuus on runsasta ja alaa ottavaa, muttei dominoivaa. Mausteisuutta, kuivuutta, mutta myös pehmeyttä. Rungossa on pyöreyttä ja tuntuma onkin yllättävän runsas. Paljon sahtimaisia piirteitä, banaania ei juurikaan, mutta jotain estereitä kuitenkin. Taustalla myös jonkinasteista imeltyneisyyttä. Kokonaisuutena hyvin miellyttävä.

Pisteet: 38/50

Maku x Himo Rakennus

Maku x Himo Rakennus

• Tyyli: Imperial / Double IPA
• Alk.%: 8,0
• Panimot: Maku Brewing, Tuusula, Suomi / Panimo Himo, Bierkkala, Suomi

Maku ja Himo kollaboivat insinöörin mieltä puhuttelevan olutkokonaisuuden: Rakennuksen. Hanke on tyyliltään West Coastin suuntaan taittuva tupla-IPA ja korkeutta sille kertyy 8,0% verran.

Ja etikettihän on mitä tyylikkäin. Se viittaa ehkä ironisestikin länsirannikon napakkaluonteisen, katkerovetoisen IPAn menneisiin valtakausiin, muttei niistä vuosista nyt ihan niin kauaa ole, kuin mitä kuvitus ehkä antaa ymmärtää.

Hyviä elementtejä oikeassa järjestyksessä. Kestää aikaa, miellyttää makuhermoja. 

Rakennus on luja ja vakaa west coast DIPA, jonka kivijalka kestää olutkulttuurin hypejunien pahimmatkin tärinät. Rakennuksen huipulla tuulikaan ei ole yksinäinen, kun hyvällä maulla ja intohimolla tehdään.

 

Maku x Himo Rakennus

Kevyen utuinen, kauniin vaalea olut. Tuoksussa napakkaa sitrusvetoa ja tropiikin hedelmäisempää hedelmää.

Maku on vallan hyvä. Napakka sitrus, tuore havuisuus ja taustan kypsempi hedelmäisyys pelaavat hyvin yhteen. Lopetus on pureva, varsin ryhdikäs, hieman yrttinenkin. Toimii niin kuin pitääkin.

Pisteet: 38/50

Hangaround & Nobody x Hop Hunters Hop Around

Hangaround & Nobody x Hop Hunters Hop Around

• Tyyli: India Pale Ale
• Alk.%: 7,0
• Panimo: Hangaround & Nobody Brewing, Jyväskylä, Suomi / HopHunters, Jyväskylä, Suomi
• Pantu: UG Brewery, Lohja, Suomi 

Noniin, nyt on kovaa menoa lasissa. Paikalliset, sameiden keittojen osaajat ja niistä kovasti nauttivat metsästäjät ovat lyöneet ajatuksensa yhteen ja kollaboineet NZ-humaloitua IPAa saatavillemme.

Hangaround & Nobody on jo olutharrastajien vanha tuttu, useamman vuoden sumua purkkeihin puskenut kiertolaispanimo Jyväskylästä. Sosiaalista mediaa seuraavat harrastajat tuntevat myös oluita intohimolla läpikäyvän HopHunters-duon, joka on matkansa varrella tehtaillut kotikeittojen lisäksi myös paritkin kaupalliset oluet. Odotukset tämän yhteenliittymän tuotokselle ovat humalten kyllästämät.

Hop Around on tosiaan seitsenpinnainen NZ IPA, joka nojaa Mouteren, Taiheken ja Wakatun muodostamaan humaltrioon. Etelänmeren taikaa purkintäydeltä. Tälle sopisi hyvin isompi 0,44l tölkki, kuten HNB:n muillekin IPOille.

Hangaround & Nobody x Hop Hunters Hop Around

Vaalea, hieman utuinen olut valkealla vaahdolla. Tuoksu nojaa sitruksiin, myös havua ja kukkaisuutta löytyy.

Maku on hyvä ja napakkakin. Sitrusta on monessa muodossa. Myös kypsempää, pehmeämpää antia löytyy, vastapainona greippisempää ja sitruksen kuoreen viittaavaa menoa. On myös havua, kukkaisuutta sekä taustalla hedelmää. Onhan tämä hyvä.

Pisteet: 38/50