Himo Älä Silitä Palavaa Pukkia

Himo Älä Silitä Palavaa Pukkia

• Tyyli: Savubock
• Alk.%: 6,5
• Panimot: Panimo Himo, Bierkkala, Suomi

Himon tuuteista tulee modernien sumujen ohella ilahduttavan usein vähän epätrendikkäämpiäkin tyylejä. Lasken savubockin tähän käppäoluiden hienoon joukkoon, joskin itselleni sellainen kyllä kelpaa lasiin. Olutkansan suosiota savun tuiverrus ei ehkä sumuisissa määrin kuitenkaan nauti. 

Onneksi Himolla ymmärretään hyvän päälle. Älä Silitä Palavaa Pukkia on Saazilla humaloitu, varsin kumottava mutta samaan aikaan mukavan ryhdikäs savuolut.

Me Himolla vihaamme ja rakastamme savuoluita. Keittäjä on vihaaja, myyntilisko rakastaja. Nokkelimmat matlockit varmasti jo arvasivat, kumman mielipidettä tämän savubockin kohdalla kuunneltiin.

Himo Älä Silitä Palavaa Pukkia

Punakka, kuparinen olut. Tuoksussa savuisuutta, kevyttä tervaa ja leipämäistä maltaisuutta.

Maku on hyvä. Savuisuus on vahvaa, muttei schlenkerlamaisen dominoivaa. Leipäisen maltainen runko toimii hyvin, lopussa esiin tulee kevyttä yrttisyyttä. Taustalla hentoa tervaa ja mausteisuutta. Hyvää on. 

Pisteet: 38/50

The Kernel Half Brick Simcoe Centennial Cask

The Kernel Half Brick Simcoe Centennial Cask

The Kernel Half Brick Simcoe Centennial Cask

• Tyyli: Red Rye Ale
• Alk.%: 4,0
• Panimo: The Kernel, Lontoo, Englanti

Taannoisen Taidehalliin suuntautuneen kulttuurikierroksen perään iski sekä janon että nälän polttava tunne. KuuKuun lohikeitto jäi haaveeksi arki-illan yleisöryntäyksen vuoksi, myös Rolling Cheese oli tupaten täynnä. St. Urho’sin burgeri on onneksi varma valinta ja samalla pääsin maistamaan myös Kerneliä pumpusta.

Half Brick on kevennetty versio London Brick Red Rye Alesta. Tässä keitossa humalina nimessä mainitut Simcoe ja Centennial, mutta ilmeisesti muitakin variaatioita on liikkeellä ollut. Vahvuutta maltilliset 4,0%, mutta makupuolella ei ole kitsasteltu.

Olut näkyy tyypitetyn ruisolueksi, myös Red Rye Ale näkyy Internetissä mainitun. Sitrus- ja havupainotteinen humalointi tuo mieleen sumuaaltoa edeltäneet Ruis-IPAt, joissa on mukavaa rustiikkisuutta tuoreen jenkkihumalan parina toimivassa rungossa. Ehkä tästä syystä Half Brickikin miellyttää niin hyvällä prosentilla.

The Kernel Half Brick Simcoe Centennial Cask

Rusehtava, sumeahko olut. Tuoksussa sitrusta, pihkaa ja yrttisyyttä. Taustalla keksimäistä, hieman karamellistakin mallasta.

Maku on hyvä. Varsin runsas, joskin tavallaan kevyesti vedettävä. Sitrusta, greippiä, havua, pihkaa ja kukkaisuutta on mukavasti. Alla keksimäisyyttä, hieman toffeeta ja karamelliakin. Rukiilla hyvä tulokulma, lopussa myös mausteisuutta. Miellyttävä kokonaisuus. 

Pisteet: 38/50

Kotiolut: Koskikara Stout & Hefeweizen

Sain kaverin kautta parit uuraislaiset kotioluet maistettavaksi. Toimitusketjussa oli pientä vastaanottologistiikan hakemista, mutta onneksi oluet eivät tyyliltään edusta kaikkein aikaherkimpiä suuntauksia. 

Koskikaran stouttiahan Olutkellarissa on jo kertaalleen päästy maistamaan ja tummapiirteistä menoa on tarjolla tälläkin kertaa. Kaveriksi stoutille tuli myös vehnäolutta.

Stoutista tuli digiteitse myös hieman speksejä ja vahvuuden kautta tulkitsisin sen ehkä olevan aiemmin maistetun Imperial 4:n jatkokehittynyt muoto. Vahvuutta sillä on 7,5-prosenttia ja mallaspuolelle on lyöty viittä Viking Maltin laatua (Pale Malt, Caramel, Oat, Chocolate ja Coffee). Pimeysasteikko kohoaa 75,5 EBC:hen ja Northern Brewerin sekä Brewers Goldin puruarvo näyttää 80 IBUn lukemaa.

Koskikara Stout

Pisteet: 38/50

Tummanpuhuva, aika vähävaahtoinen olut. Tuoksu on paahtomaltainen ja pehmeän suklainen.

Maussa tumma, pehmeä suklaisuus ajaa paahteisuuden rinnalle. Varsin toimiva pari ilman ylimääräistä makeutta. Runko vaikuttaa jämäkältä ja kantaa melko tuhtia makuparia hyvin. Lopetus on katkera, mutten sokkona IBU-lukemaa olisi noin korkeaksi arvannut. Miellyttävä stout kaikkinensa.

Koskikara Vehnäolut

Pisteet: 33/50

Sameahko, nätti vehnä. Tuoksussa pehmeyttä ja hedelmäisiä estereitä. Myös hentoa mausteisuutta ja yrttisyyttä.

Maku on hyvä, ehkä hieman kevyt. Jälkimaku paikkaa puutetta ryhdikkyydellään. Vehnäistä pyöreyttä, hedelmäisyyttä, ei juurikaan banaania. Lopussa mausteisuutta, hentoa yrttisyyttäkin. Mukavaa juotavaa. Vähän runsautta jään etenkin maun alkupuoleen kaipaamaan.

Hagström Rauchweizen

Hagström Rauchweizen

• Tyyli: Rauchweizen
• Alk.%: 6,0
• Panimo: Hagström, Suomi
  
• Pantu: Takatalo & Tompuri Brewery, Ravijoki, Suomi

Hagström-sagan etenemistä tulee seurattua suurella mielenkiinnolla, vaikken valtaosaa keitoksista ole maistamaan päässytkään. Uusi Rauchweizen kiehtoo tyylinä erittäin kovasti, joten etelän reissun suoma tilaisuus piti käyttää hyödyksi.

Hagström Rauchweizenin valmistuspaikkana toimi savuoluiden osaaja Takatalo & Tompuri, jonka omasta oluttarjonnasta savuvehnä on jostain syystä jäänyt vielä puuttumaan. Arden blogista löytyy aiheen aukipurkua aina valmistusvaiheesta välimaistoon ja julkisaattoon saakka.

Tyylinähän tämä on ehkä hieman epähagströmmainen, tai ainakaan mukaan ole ladattu esimerkiksi poikkeuksellisen raskasta peräkärryä. Ja hyvä niin, hieno oluttyyli ei virittelyä suuremmin kaipaile. Juomapaikkana toimi Juova, jonne laskeutuessani jono ulottui ulko-ovelle asti. Paljon kotimaisen olutmaailman merkkihenkilöitä ja alaa seuraavalle tuttuja naamoja paikalla. Arden (jonka silhuetin epäilen joukosta myös bonganneeni) blogi paljasti kyseessä olleen sahtivetoinen illanvietto.

En lähtenyt tekemään tuttavuutta, vaan siirryin suosiolla sivummalle syventymään savuoluen hieman sahtimaisiinkin sävyihin. Oluella on vahvuutta kuutisen prosenttia ja sen ohra- sekä vehnämaltaita on savusteltu 32h ajan tervalepällä ja katajalla. Humaliksi on valikoitunut Magnumin ja Tettnangerin mainio liittouma. Erinomaista, kumppanuuspanimon osaaminen on päässyt kyllä erittäin osuvasti hyötykäyttöön. Näitä soisi olevan tarjolla tasaisemminkin.

Hagström Rauchweizen

Samea, vaahdoton, vähän sahtimaisen näköinen olut. Tuoksu on suht mieto. Mukavan savuinen kyllä, mausteinen myös.

Maku toimii kyllä erinomaisesti. Savuisuus on runsasta ja alaa ottavaa, muttei dominoivaa. Mausteisuutta, kuivuutta, mutta myös pehmeyttä. Rungossa on pyöreyttä ja tuntuma onkin yllättävän runsas. Paljon sahtimaisia piirteitä, banaania ei juurikaan, mutta jotain estereitä kuitenkin. Taustalla myös jonkinasteista imeltyneisyyttä. Kokonaisuutena hyvin miellyttävä.

Pisteet: 38/50