Näytetään tekstit, joissa on tunniste Brouwerij De Ranke. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Brouwerij De Ranke. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 25. elokuuta 2019

De Ranke Saison De Dottignies

De Ranke Saison De Dottignies

De Ranken perusvarma Saison De Dottignes on yksi pari vuotta voimassa olleen kaupparajan ”voitonmerkeistä” eli muutoksen myötä maitokauppojen hyllyihin vapautunut laatuolut. Oluthan on harrastajille varmasti jo hyvin tuttu ja se löytyy nykyisin myös Alkon valikoimista. Saisonina se ei ehkä se eniten ihannoimani ole, mutta pätevää belgitunnelmaa alusta loppuun tarjoileva ja laadukas esimerkki belgialaisesta oluenvalmistustaidosta se siitä huolimatta on.

Challengerilla, Brewers Goldilla, Hallertau Mittelfrühilla ja Styrian Goldingilla humaloitu (45 IBU) Saison löytyy useammankin ruokakaupan valikoimista joko 0,33- tai 0,75-litraisessa muodossa. Etenkin tuo suurempi pullokoko oli mieluisa näky Seppälän Citymarketissa, sillä sen hinta oli viitisen euroa Alkon pyyntiä alhaisempi. Arvio on kuitenkin raapusteltu tästä pikkupullosta, isompi humahti laseihin sosiaalisen tilanteen mahdollistamana, missä tottignöössi pääseekin hyvin oikeuksiinsa.

De Ranke Saison De Dottignies
Samea, tummuvan keltainen olut valkealla ja hitaasti laskevalla vaahdolla. Tuoksu toimii. Sitrusta, mausteisuutta, vaaleaa maltaisuutta ja kukkaisuutta. Melko solidi tunnelma, ei siis lajin pirskahtelevimmasta päästä.

Maku antaa enemmän. Melko tuhtia sesoonia se silti on. Enpäs muistanutkaan. Saisonhiiva ja sen kantama mausteisuus on varsin vahvana esillä. Vaalean maltaisuuden varaan rakentuu melko greippinen, kevyemmän hedelmäinen ja napakasti pureva makukokemus. Loppuun nousee mukavaa kukkaisuutta ja yrtin vartta, jotka sointuvat yhteen mukana kulkevan greipin ja valkopippurisen mausteisuuden kanssa. Vahvaa belgitunnelmaa. Toimii.

Pisteet: 37/50

tiistai 18. kesäkuuta 2019

De Ranke Hop Harvest 2018

De Ranke Hop Harvest 2018
Uudistunut Seppälän Citymarket tarjoaa varsin kattavan ja usein yllätyksellisenkin olutosaston, mistä tämän belgialaisen laatupanimo De Ranken vuosipainoksenkin satuin muutama viikko sitten löytämään. Isoon pulloon pakatut Hop Harvest -oluet pohjautuvat panimon mainion Saison De Dottignies -oluen reseptiikkaan, johon tämä harvinaisempi vuosikertasarja tuo aina uutta virtaa vaihtuvien humalakattausten muodossa. Hop Harvestin idea nojaakin ”märkiin”, tuoreena lisättyihin humaliin, eikä sen valmistuksessa käytetä lainkaan pellettejä tai muita humalmuotoja – vain tuoretta tavaraa. Uusin, vuoden 2018 teemaolut on humaloitu tuoreen sadon Fugglesilla.

Oman pulloni korkkasin mökkimaisemissa vuosisadan mäkäräiskesästä parhaani mukaan nauttien. Oluen saatavuudesta en osaa sen tarkemmin sanoa mitään, sillä löytöhetkellä kyseessä oli Seppälän puodin viimeinen hyllykappale. Kannattaa kuitenkin tarttua tilaisuuteen, mikäli vain vastaan tulee. Olut näkyy muuten tyypitetyn joko Belgian Aleksi, Belgian Golden Aleksi tai Belgian IPAksi, vaikka Saison sen pohjan lopulta muodostaakin ja makukin sen suuntaan hyvin viittoilisi. Mutta mitäpä näistä, hemmetin hyvä belgiolut joka tapauksessa.

De Ranke Hop Harvest 2018
Kaunis, tasaisen samea ja runsaaksi nousevan, valkean vaahdon nostava olut avaituu edessäni runsaan keltaisena, pientä punakkuutta uhkuvana. Tuoksu on hieno, runsas ja voimakas. Belgimausteisuus, vaalean viljava mallas, kevyt karamellisuus ja aika napakan tuntuinen, ruohikkoinen ja kukkaisa humalointi luovat selvät päävärit iltaan.

Maku on mainio. Vaalea, selvän saisonmainen belgitausta saa tuoksun viitoittamana aika rapeaa ja tuoreen ruohoisen, kukkaisan ja kevyen sitrusmaisen humalalatauksen kannettavakseen. Belgiestereitä, mausteisuutta ja vehnävää mallasta viljavin, osin karamellisin teesein. Jälkimaku on tuoreen ruohoinen, belgimausteinen ja pitkälle iltaan kestävä. Aika hemmetin bueno.

Pisteet: 39/50

torstai 3. toukokuuta 2018

De Ranke XX Bitter

De Ranke XX Bitter
Belgiklassikoiden joukosta löytyy hävyttömän monta, usein tyrkylläkin ollutta ja viimeistään netin kautta vaivattomasti saatavilla olevaa herkkua, joita en ole saanut aikaiseksi testattua. Useimpien kohdalla olen vieläpä varma, että pitäisin tuotteesta vähintäänkin paljon, ellen jopa enemmän. De Ranken XX Bitter on yksi näistä oluista, mutta nyt tuo puute on onneksi korjattu.

XX Bitter ei kuulu belgiklassikoiden ikiaikaisimpien munkkioluiden kastiin, vaan sen juuret, kuten itse panimonkin, ovat 1990-luvun puolella. De Ranken tarina alkaa käytännössä vuodesta 1994, jolloin Nino Bacelle perusti Brouwerij Nino Bacelle –nimisen yrityksen. Pari vuotta myöhemmin kuvioihin tuli mukaan Guido Devos ja panimonkin nimi päivittyi nykymuotoiseksi.

De Ranke tunnetaan laadukkaista tuotteistaan ja aiheesta tinkimättömyys on ollut yksi tärkeimmistä päätavoitteista aina alusta alkaen. Panimo humaloi oluensa kokonaisin humalankävyin ja luottaa pullokäymisen voimaan. Näin oluet saadaan kuluttajan kätösiin mahdollisimman käsittelemättöminä, ”luonnollisina”.

Kun XX Bitter syntyi vuonna 1998, oli se markkinoiden katkerin belgiolut (65 IBU). Tämä oli itseasiassa täysin tavoiteltu merkkipaalu, johon nimen tupla-äksäkin viittaa (Extra Extra). Sitä se oli ilmeisen pitkään, mutta ainakin saman panimon tripla-X on jo ajanut ohi – oletettavasti moderni IPA-aika on tuonut rinnalle jo useita muitakin kilpailijoita, mutta ainakin 90-luvun lopulla kyseessä oli poikkeuksellisen puraiseva ilmestys. Ajankohta huomioon ottaen ei liene erikoista, että humalointiin on valittu kaksi ”melko arkisen” kuuloista, mutta toimivaa euro-lajiketta kuten Brewer’s Gold ja Hallertau Mittelfrüth. Vahvuudeltaan kuusiprosenttinen, eli belgimittapuulla sessiokamaa…

Oluen tyylistä on käyty satunnaista keskustelua, mutta Belgi Alena se näkyy moneen paikkaan kirjatun. Tarjolla on ollut myös rapeammin humaloidun Golden Alen ja IPA:n hybridi-leimaa, joskus puhutaan Bitter Pale Alesta. Vähän pöllöjä kaikki, mutta eipä minulla tähän mitään hohdokkaampaa ideaa ole tarjota. Rapeasti humaloitu, vaalea ja kuivaksi tiristetty belgiolut, joka kannattaa kohdata - oli se tyyli sitten mikä hyvänsä.

De Ranke XX Bitter
Samea, keltainen olut kauniilla valkealla vaahdolla. Tuoksussa hyvä annos sitrusta, ruohoa ja yrttejä sekä belgimausteista potkua. Runko vaikuttaa vaalealta, kuivahkolta ja viljavalta.

Maku toistaa tuoksua. Kukkaista, sitruksista ja yrttistä, varsin purevaa tunnelmaa alusta loppuun. Matkassa on toki myös etenkin lopussa mukaan yhtyvää mausteisuutta. Alussa hieman hedelmää, mallaspuolella viljavuutta ja vaaleutta. Aika napakka purenta, erittäin kauniisti toimiva kokonaisuus. Valkoviinimäistä pirskahtelevuutta, kuivuutta yhdistettynä rapeaan purutuntumaan…

Ai että…

Pisteet: 38/50

tiistai 17. maaliskuuta 2015

De Ranke Guldenberg (Biere d'Abbeye)

Kuvanmukaiset olosuhteet olisivat ehkä ne optimaalisimmat nautintoa ajatellen...

De Ranke on panimona miellyttävä lisä Alkon valikoimiin ja pääsiäissesonkiin saapunut vahva belgiale-Guldenberg vaikuttaa ennakkoon kohtalaisen kiinnostavalta tapaukselta. Olut on hieman ronskimmalla kädellä humaloitu,  vahvanlainen belgiolut, jonka humalakattauksen aina kuivahumalointiin saakka hoitelee Hallertau-lajike. Alkon sivuilta löytyvästä nimestä (Guldenberg Biere d’Abbaye) huolimatta puhdasverinen luostariolut ei suinkaan ole kyseessä – tokko tällä sen suuremmin nykyisin väliä edes onkaan. Nimensä luostariviittauksen olut saa panimon toisen perustajan, Nino Bacellen kotikylässä aiemmin sijainneen Guldenbergin luostarin mukaan eikä luostarimystiikkaa sen kummemmin oluen taustoihin liittyne, joskin oluellista historiaa alueella tiettävästi on…

De Ranken Guldenbergiä kerrotaan valmistettavan vain pieniä eriä viikonloppuisin. Sitä kuvataan runsaasti humaloiduksi tripeliksi, ikään kuin panimon maineikkaan De Ranke’s XX Bitterin pikkuveljeksi. Nappasin oluen matkaan auringon hellimälle mökkireissulle, missä keväiset pihatouhut virittivät makuhermot vaalealle olutnautinnolle optimiinsa. Nautintohetki tosin viivähti pimeän puolelle, mutta yleiskeväinen tunnelma takasi puitteiden toimivuuden tästä huolimatta.

De Ranke Guldenberg (Biere d'Abbeye)
Kaunis, utuinen, väriltään aurinkoisen vaalea olut runsaalla, pysyvällä vaahdolla. Tuoksu on tuore, keväinen ja vaalea. Siinä on niin sitruksista hedelmäisyyttä kuin tuoreen kukkaista, yrttistä nipistystä – vaalean omenaista happamuuttakin. Belgihiivaista otetta valkopippurisen mausteisuuden tukemana.

Maultaan oikein mainio, etuajassa tulleeseen kevääseen istuva – olisi varmaan pitänyt ajoittaa nautinto päiväsaikaan ja auringon paisteeseen… Ronski humalointi tarjoilee niin sitruksista happamuutta kuin kukanvartista, yrttistä puruakin. Taustalla kevyempää vaaleaa hedelmää, edelleen myös tuoretta omenaa kevyen käyneissä muodoissa. Vaalean viljavaa maltaisuutta, voimakasta belgihiivan tunnelmaa ja valkopippurista mausteisuutta. Keskirunsas, suussa pehmeästi vaahtoava ja tunnelmaltaan keväinen – vahvuus jää piiloon maun puolella, mutta saanee vastinetta tuntuman puolelta vaikkei jyhkeä olekaan.

Tuomio: Pureva, aromaattinen belgi keväisen vaalean tunnelman verhoamana. Mainio aurinkoisen päivän kumppani, joskin terassiolueksi aika vahva onkin. Rehdisti humaloitu, vaalea belgiolut – varsin maittava sellainen.

Pisteet: 37/50