Panimoinen & Lemmes Kultarinta -proto (Kesä-Blondi)

Tunnelmaolut biergartenin iltavarjossa...

Hämeen Hitaimman ratsailla saapui myös pullollinen loppukesästä julkaistavan Kultarinta-oluen prototyyppiä. Ville ja Jyrki suuntaavat piakkoin kohti Malmgårdin Panimoa kaupallisen version valmistaminen mielessään ja täytyy sanoa, että hyvää tunnelmaa on heinäkuun helteille tuloillaan!

Kultarinta, työnimeltään Kesä-Blondi, edustaa jonkinlaista Centennialilla terästetyn belgi alen ja saisonin sekoitusta. Bisterin Ville tunnustautui aiemmassa esittelyssä tyylirajoista vähemmän piittaavaksi oluenvalmistajaksi, mikä antaa vapauden luoda juuri oman maun mukaisia oluita ilman tyylirajojen kahleita ja rajoituksia. Tällä tiellä kuljetaan myös Kultarinnan kohdalla.

Oluen makumaailmasta löytyy usein yhteyksiä erilaisiin mielikuviin, tunnelmiin ja paikkoihin. Käytän sanaa ”maalaisolut” yleensä kaikella rakkaudella, sillä mikä olisi sen tunnelmallisempi paikka maltaiselle nautinnolle kuin mökkiniityn reuna tai humisevaan männikköön tuijottavan terassin katve. Kultarinta vei ajatukset näistä ensimmäisen ääreen ja oli Villenkin mukaan sitä, mitä hän oluella oli hakenut:

Tuon oluen taustalla ollut mielikuva oli sellanen kesäinen viljapelto leppeässä tuulessa, jonka mukana tulee kukkakedon tuoksua. – Ville Bister

Panimoinen & Lemmes Kultarinta -proto
(Kesä-Blondi)

Kultainen, hieman oranssinen olut kauniilla vaahdolla. Ulkomuoto on kirkas, sillä jätin hiivan aluksi pulloon. Lisään myöhemmin osan, mikä luonnollisesti samentaa oluen tehden siitä samalla ruskeaan taittuvan.

Tuoksu on hyvä, maalaismainen, selvästi belgisävytteinen. Vaaleaa, viljavaa maltaisuutta, kevyttä hedelmää ja ruohikkoista, osin kukkaista ja mausteisen hiivaista tuntua. Tuoretta, keskirunsasta yrttisyyttä tai jotain vastaavaa raikkautta. Kesäinen, hyvä tunnelma. Hiivan lisääminen luonnollisesti tuo nostetta belgihiivaiseen puoleen mutta samalla myös jämäköittää kokonaisuutta. Lämmetessä mukaan tulee pyöristävää karamellia.

Maultaan tuoksun kaltainen. Belgialeen tuo varmaankin kääntyy, vaikka vähän saisonmaistakin otetta löytyy. Maalaistunnelma on aika selkeästi läsnä ja tuo toimiikin oikein mukavasti. Pippurisen mausteista hiivaisuutta, sopivaa hedelmän vivahdetta ja kukkaismaista, vehreän yrttistä sävykkyyttä. Hiivan lisääminen nostaa paitsi belgihiivan vaikutusta, mutta tuo mukaan myös hienoista banaanisuutta vaalean hedelmän joukkoon. Yleisilme tasapainottuu, mutta myös kuivuu etenkin maun loppupuoliskon osalta vaikka lämmetessä makeuttakin alkaa löytymään hieman lisää. Ajan myötä katkeruus alkaa löytämään uomiaan ja nousee paremmin esiin kukanvartisena,  greippisenä sekä ehkä vähän sitrussävytteisenä vehreytenä.

Kokonaisuutena sopivan runsasmakuinen, selkeä ja mukavan jämäkkä. Tasapainoa löytyy ja nyt löytyi aika optimaalinen nautiskelusääkin: viilenevä ja hämärtyvä kesäilta luonnon äärellä. City-koti kun vielä vaihtuisi kesämökkiin olisivat kaikki palaset paikallaan. Matalat hiilihapot toimivat, mutta kieltämättä vähän iloisempikin kuplivuus voisi olla paikallaan.

Hyvä ja rento kesäolut tunnelmalliseen illan odotteluun.

Pisteet: 35/50

Hiisin Black IPA / Cascadian Dark Ale - proto

Siitäkin on jo kuukausi vierähtänyt, kun vierailin Hiisi-panimolla Jyväskylän Palokassa. Sain tuolloin matkaani myös pullollisen panimon black IPA-prototyyppiä, joka pienen pyörittelyn jälkeen kuulemma taitaa enempi olla kallellaan cascadian dark alen suuntaan. No tummaa, paahteista ja Hiisin tapaan rapsakasti humaloitua olutta on joka tapauksessa tiedossa. Jokin hetki sitten tämän jo maistelinkin, joten lienee aika lausua muutama sananen siitä myös teille lukijoille. Kaatelin oluen muuten sen enempiä ajattelematta IPA-lasiin, sillä ajattelin että tuo ajanee ihan asiansa vaikka rapeus on tällä kertaa tummalla pohjalla. Hetken ajan tuohon näkyyn tosin piti totuttautua… Mutta toiminallisuus oli oikein kunnossa – ja miksei olisikaan. Millaisesta lasista BIPA muuten kannattaisi nautiskella?

Hiisin Black IPA / Cascadian Dark Ale - proto

Mustaa, ruskeasti vaahtoavaa ja syysiltaan ulkomuodoltaan sopivaa olutta. Tuoksussa tuoretta, miellyttävän voimaisaa ja terävää greipin puraisua, hentoa hedelmää sekä osittain karamellisoituneen makeaa paahteisuutta yhdessä salmiakin sekä lakritsin ohuen vivahteen kera. Lasia pyöräytettäessä käväisee mielessä myös suklaa, mutta tuo lienee vain kuvitelmaa… Makujen puolesta varsin toimiva paketti. Greippinen, alusta alkaen voimissaan oleva humalointi nostattaa uuden, vahvemman aallon maun loppupuolella liikkuen kielen päältä kitalakeen ja edelleen kurkunpäähän pitkänä sekä sopivan voimaisana. Rapean, tuoreen purennan alta löytyy ilahduttavasti selkeää paahteista maltaisuutta. Loppuvaiheilta voi poimia vielä salmiakkista suolaisuuttakin. Suutuntuma on puolestaan aavistuksen kevyt, jopa vetisiäkin piirteitä kokonaisuuteen luovan tuntuinen eikä onnistu täysin kantamaan muutoin hyvin edukseen esiintyvää katkeroa aivan vaaditulla tasolla. Lopussa asia hieman petraantuu, joskin hienoista jämäkkyyttä tuohon vielä lisää soisi. Lopputulemana kuitenkin hyvänmakuinen ja laadukas prototyyppi, joka kerää kehuja etenkin humaloinnin toimivuudesta sekä miellyttävän vivahteen tuovasta paahteen läsnäolosta.

Pisteet: 37/50

Ensimmäinen ”hiisiläinen” fiilistelyssä - Hiisi Milk Stout-prototyyppi

• Tyyli: Sweet Stout
• Alk.%: *ei tiedossa*
• Panimo: Panimo Hiisi, Jyväskylä, Suomi

Hiisi itse!

Vihdoinkin se kesäinen sade saapui helpotukseksemme, onhan tässä jo viikko tolkulla tarpeettoman muhkeista helteistä jo kärsittykin. Tai siltä se on ainakin tuntunut. Ilmahan ei pariin päivään ole liikkunut tällä tontilla minnekään ja elohopea on värjötellyt siellä hellerajan yläpuolella varsin sitkeästi. Tämä onkin kalvannut mieltäni eritoten viimeisen viikon ajan, sillä paikallispanimon Milk Stoutin prototyyppi on kerännyt jääkaapissa kastehelmiä pintaansa viime perjantaista lähtien. Ja kyllähän ihmiskeho kaipaa välissä hieman viilennystäkin… Hiisi Panimon väki tosiaan lähestyi minua mukavalla paketilla juhannuksen alla ja Rekolan kanssa tehty kollaboraatio-olut Kaksi Kotia on ehtinyt jo lasissani pyörähtämään. Milk Stout ei oikein hellejuomaksi istu, joten piti odotella hieman viileämpää iltaa sen korkkaamista varten. Vihdoin torstaina se sitten koitti ja sateen siivittämänä lämpömittari laski helpottavasti näyttämään vaivaista kahtakymmentäkolmea celsius-astetta. Pihamaata hyväilevän saderintaman turvin vetäydyin sisätiloihin sohvan lämpöön nautiskelemaan tätä tumman puhuvaa prototyyppiä, koekeittoa, miksi sitä nyt haluaakaan kutsua.

Tilattu kesäsade mahdollisti viileän nautintohetken

Tyylinä on siis milk stout ja kyseessä on kaupunkiin kovaa vauhtia valmistuvan Hiisi Panimon koekeitto. Muita speksejä mukana ei ollutkaan eikä niillä niinkään väliä. Sen verran tuossa tuli turistua, että pullo lienee suunnilleen samaa tyyppiä kuin panimon ”virallisemmissakin” julkaisuissa tulee olemaan. Tämä onkin muuten Hiisin ensimmäinen täysin itse valmistama olut, jonka lasiini saan. Historiallinen hetki on siis käsillä, sillä koskaan aiemmin en ole päässyt nautiskelemaan Jyväskylässä valmistettua olutta! Sitä en tosin tiedä, tuleeko tämä joskus olemaan ihan yleisessäkin jakelussa joko suoraan tällaisenaan, vaiko hieman tuunattuna – voihan toki olla ettei ole ollenkaan. Mutta olut lasiin ja eteenpäin…

Hiisi kesäsateessa...

Tummaa tavaraa todellakin! Valonläpäisevyys on ihastuttavan heikkoa ja väri puhuttelee kutsuvasti todella tumman ruskeana ja tasaisena. Nyt hieman jännittää. Harrastuksen alkutaipaleella, suunnilleen pari vuotta sitten, näin unta jossa tilasin baarista ”Jyväskylä-oluen”, joka unessa oli vehnäolut. Aamulla sitten tulikin pohdittua, miksei Jyväskylässä ole omaa panimoa. Tätä tuli myöhemminkin mietiskeltyä ja jopa hieman kaiveltua jolloin selvisi, että onhan kaupungissa pari sellaista toiminut aiemminkin, yksi jopa omana elinaikanani. Ajan kuluessa aloin tosissaan tajuamaan oman panimon merkityksen kaupungille ja sen asukkaille – monessa paikassahan tuo on tärkeä osa (ainakin olutta juovien) kaupunkilaisten identiteettiä, suorastaan ylpeyden aihe. Onkin sääli, että kaunis ja muutoin vireä kaupunkimme on tuon hienouden puutteesta joutunut kärsimään jo melko pitkään. Siksipä olinkin todella mielissäni, kun talvella kuulin jonkun ottaneen härkää sarvista ja lähteneen toden teolla toteuttamaan tätä salaista unelmaani – jyväskyläläistä panimoa! Siinä sivussa alueelle oli puuhattu myös oma paikallisolut-sarja, joten viime ajat ovat olleet äärimmäisen mielenkiintoisia olutharrastajan näkökulmasta katsottuna. Nyt siis tuo panimo asiakin on hyvää vauhtia konkretisoitumassa, onhan lasissani ”epävirallinen” todistekin tuosta. Tai mitä siitä on enää jäljellä, pirun hyvin olut näyttää tässä fiilistellessä maistuneen. Mieluisaa näyttää siis olevan…

Tarkempaa analyysiä en tästä ajatellut lähteä tekemään, hieman fiiliksiä voisin silti jakaa teillekin. Kouluarvosanaksi voisin antaa laadukkuudesta kertovan 8½, joka mielestäni kuvaa olutta varsin hyvin. Perusvarmaa tekemistä ilman virhemakuja saati muuta häiritsevää koheltamista. Kokonaisuus on hyvin tasapainossa, mausta löytyy syvyyttä eikä runkoa ole unohdettu. Paahdetta, tummaa suklaata, sopivasti katkeroita eikä liikaa makeutta – juuri niin kuin pitääkin. Vahvaa tekemisen meininkiä. Spekseistä kun ei ole mitään tietoa, voisin veikata vahvuuden asettuvan sinne 5,3-6,2%:n haarukkaan, eli maitokauppojen ovia ei taideta tällä kertaa kolkutella. Jos olen väärässä, on käsissäni täysosuma mitä maitokauppavahvuuteen tulee, tämä nimittäin vie esimerkiksi Kuohun Valioluokka Stouttia kuin litran mittaa. Vahvemmaksi kuitenkin veikkaan, eikä tuo jalkoihin jää siinäkään sarjassa. Päinvastoin. En näkisi syytä, miksen tilaisi tätä olutravintolassa asioidessani. Analyysi jää nyt hieman puollinaiseksi siitäkin syystä, että olut teki todella hyvin kauppansa – ehkä tuo kertookin kaiken oleellisen.

Harmaan illan voi kääntää eduksi oikeilla
juomavalinnoilla...

Ehdottomasti hatun noston arvoinen suoritus, Olutkellari kannustaa jatkamaan tällä hyvin valitulla tiellä. Toivotan Hiisi Panimolle pitkää ikää ja jään odottelemaan mitä kaikkea sieltä onkaan vielä tulossa! Alku vaikuttaa lupaavalta… Kiitos vielä paketista!

J-P