Panimoinen & Lemmes Kultarinta -proto (Kesä-Blondi)

Tunnelmaolut biergartenin iltavarjossa...

Hämeen Hitaimman ratsailla saapui myös pullollinen loppukesästä julkaistavan Kultarinta-oluen prototyyppiä. Ville ja Jyrki suuntaavat piakkoin kohti Malmgårdin Panimoa kaupallisen version valmistaminen mielessään ja täytyy sanoa, että hyvää tunnelmaa on heinäkuun helteille tuloillaan!

Kultarinta, työnimeltään Kesä-Blondi, edustaa jonkinlaista Centennialilla terästetyn belgi alen ja saisonin sekoitusta. Bisterin Ville tunnustautui aiemmassa esittelyssä tyylirajoista vähemmän piittaavaksi oluenvalmistajaksi, mikä antaa vapauden luoda juuri oman maun mukaisia oluita ilman tyylirajojen kahleita ja rajoituksia. Tällä tiellä kuljetaan myös Kultarinnan kohdalla.

Oluen makumaailmasta löytyy usein yhteyksiä erilaisiin mielikuviin, tunnelmiin ja paikkoihin. Käytän sanaa ”maalaisolut” yleensä kaikella rakkaudella, sillä mikä olisi sen tunnelmallisempi paikka maltaiselle nautinnolle kuin mökkiniityn reuna tai humisevaan männikköön tuijottavan terassin katve. Kultarinta vei ajatukset näistä ensimmäisen ääreen ja oli Villenkin mukaan sitä, mitä hän oluella oli hakenut:

Tuon oluen taustalla ollut mielikuva oli sellanen kesäinen viljapelto leppeässä tuulessa, jonka mukana tulee kukkakedon tuoksua. – Ville Bister

Panimoinen & Lemmes Kultarinta -proto
(Kesä-Blondi)

Kultainen, hieman oranssinen olut kauniilla vaahdolla. Ulkomuoto on kirkas, sillä jätin hiivan aluksi pulloon. Lisään myöhemmin osan, mikä luonnollisesti samentaa oluen tehden siitä samalla ruskeaan taittuvan.

Tuoksu on hyvä, maalaismainen, selvästi belgisävytteinen. Vaaleaa, viljavaa maltaisuutta, kevyttä hedelmää ja ruohikkoista, osin kukkaista ja mausteisen hiivaista tuntua. Tuoretta, keskirunsasta yrttisyyttä tai jotain vastaavaa raikkautta. Kesäinen, hyvä tunnelma. Hiivan lisääminen luonnollisesti tuo nostetta belgihiivaiseen puoleen mutta samalla myös jämäköittää kokonaisuutta. Lämmetessä mukaan tulee pyöristävää karamellia.

Maultaan tuoksun kaltainen. Belgialeen tuo varmaankin kääntyy, vaikka vähän saisonmaistakin otetta löytyy. Maalaistunnelma on aika selkeästi läsnä ja tuo toimiikin oikein mukavasti. Pippurisen mausteista hiivaisuutta, sopivaa hedelmän vivahdetta ja kukkaismaista, vehreän yrttistä sävykkyyttä. Hiivan lisääminen nostaa paitsi belgihiivan vaikutusta, mutta tuo mukaan myös hienoista banaanisuutta vaalean hedelmän joukkoon. Yleisilme tasapainottuu, mutta myös kuivuu etenkin maun loppupuoliskon osalta vaikka lämmetessä makeuttakin alkaa löytymään hieman lisää. Ajan myötä katkeruus alkaa löytämään uomiaan ja nousee paremmin esiin kukanvartisena,  greippisenä sekä ehkä vähän sitrussävytteisenä vehreytenä.

Kokonaisuutena sopivan runsasmakuinen, selkeä ja mukavan jämäkkä. Tasapainoa löytyy ja nyt löytyi aika optimaalinen nautiskelusääkin: viilenevä ja hämärtyvä kesäilta luonnon äärellä. City-koti kun vielä vaihtuisi kesämökkiin olisivat kaikki palaset paikallaan. Matalat hiilihapot toimivat, mutta kieltämättä vähän iloisempikin kuplivuus voisi olla paikallaan.

Hyvä ja rento kesäolut tunnelmalliseen illan odotteluun.

Pisteet: 35/50