Näytetään tekstit, joissa on tunniste Italia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Italia. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 3. heinäkuuta 2024

Baladin Wayan Spiced Saison

 

Baladin Wayan Spiced Saison

Palataanpa hetkiksi ajassa taaksepäin ja Osloon. Baltazar valikoitui iltapalapaikaksi puhtaasti sattuman kautta, mutta osui ainakin pizzapuolensa osalta aika mukavasti maaliin pitkän työ- ja matkapäivän päätteeksi. Vahvan italialaisteeman varaan nojaava konsepti painottunee juomapuolella viiniin, mutta löytyi listoilta ihan kohtalainen kattaus Baladinin oluitakin.

Montanara

Maustettujen saisoneiden lahkoa edustava Wayan onkin jäänyt vielä maistamatta, joten nappasin sen Montanarani kylkeen. Oluen rungosta löyty ohra- ja vehnämaltaan lisäksi myös spelttiä, ruista ja tattaria. Mausteaineista suoraan mainitaan vain sitruunankuori, joten kahdeksan muuta mauste- ja aromikasvia jää hieman hämärän peittoon. Viittä pippuria mukaan kuitenkin kerrotaan mahdutetun.

Baladin Wayan Spiced Saison

Olut on hieman utuinen ja vaaleasävyinen. Tuoksu on monipuolinen, paikoin myös raikkaan simamainen. Sitrusta, sitrusruohoa ja yrttisyyttä kuivemman mausteisuuden rinnalla ainakin löytyy.

Maku on hyvin yrttinen, sitrusruohomaisella, villiyrttisellä aromilla. Pirskahtelevaa sitruksen kuorta, heleää kukkaisuuttakin. Mausteinen, runsasmakuinen mutta silti erittäin raikas. Varsin hyvä.

Pisteet: 38/50

maanantai 14. toukokuuta 2018

Toccalmatto B Space Invader

Toccalmatto B Space Invader
Parman liepeillä vaikuttavan Toccalmatton oluet ovat toistaiseksi kiertäneet lasini, vaikka sen tuotoksia on jo hyvän aikaa tullut vastaan mm. verkkokaupoissa. Nyt sitä sitten etsiytyi Alkonkin puolella ja aika päheällä etiketillä varustettu Black Cascadian Incredible Pale Ale lähti sitten testiin.

B Space Invader on galaktisten Apollon ja Galaxyn lisäksi Simcoen, Amarillon ja Summitin voimin humaloitu Black IPA. Lajin ylimmäksi ystäväksi en voi tunnustautua, mutta kyllähän tämä jo etiketin vuoksi piti maistaa. Kokemus jäi kuitenkin hieman vaisuksi makujen ja tunnelman ohkaisuuden vuoksi. Ihan jees, mutten kyllä suosittelemaan lähtisi…
Beyond the boundaries of styles, this is an extreme black IPA: a complex dark malt base, with notes of dark caramel, toffee, licorice, nuts and coffee bond with an intense resinous hoppiness with red berries flavours.
Toccalmatto B Space Invader
Aika tummanruskea, suht vähävaahtoinen olut. Tuoksu on runsaan greippinen, kypsän hedelmäinen ja paahtomaltainen. Ruohoisuus tukee greipin raikkautta, reunoilla on vähän leipäisiäkin sävyjä.

Maku on hyvä, mutta ehkä vähän ujo. Pieni lisäpotku olisi kiva juttu. Greippiä on toki riittoisasti ja etenkin loppukurvi vedetään aika mallikkaan rapealla liu’ulla. Paahdettu maltaisuus on makuna hyvin läsnä ja sen ruislimppuinen vivahde sopii kuvaan hyvin. 

Pontta ei järin paljon suutuntuman puolelle riitä ja vaikka tyylissä tausta melko kepoinen saa ollakin, soisi huulille nousevan edes hitusen pyöreämpää tavaraa. Makujen taustakin jää ontoksi, eikä sinällään voimakkaita sävyjä tehostava kypsä hedelmäisyys saa melko ohueksi kerrokseksi ladottua makukirjoa juurikaan syvemmäksi.

Ihan kiva greipin rutistus suuhun kyllä jää, mutta valjuhko kuva on jo piirtynyt muistiin.

Pisteet: 30/50

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

CRAK White Rabbit



CR/AKia Alkossa...
  • Tyyli: Witbier
  • Alk.%: 6,0
  • Panimo: CRAK Brewery, Campodarsego, Italia

Kohta koittavan pääsiäisen kunniaksi pöytään kannettiin valkoista jänistä saapasmaasta. Tyylikkään puhdaslinjainen pullo pitää sisällään korianterilla ja Balin pippurilla maustettua witbieriä. Venetolainen, varsin nuori panimo on ehtinyt jo keräämään mainetta Italian ulkopuolellakin. Laatupanimo, ainakin huhupuheiden perusteella siis kyseessä. Sinällään onkin aika erikoista, että suht tuoreet eurooppalaispanimot ovat kotimaisia verrokkeja paremmin esillä kansainvälisillä olutmarkkinoilla. Onko kyse suomalaisesta, käsittämättömän kädettömästä lainsäädännöstä vaiko mistä? Vähän nihkeästihän uudet pienpanimot Alkoonkaan lähtevät, joten tietty tällainen uusi italialaistulokas herättää kummastusta.

Noh, vastuullinen alkoholimonopolimme otti joka tapauksessa CR/AKia hyllyyn ja kyllähän tuota piti testiin käydä hakemassa. Mainitun maustekirjon lisäksi oluesta löytyy mm. spelttivehnää ja kauraa ja se on humaloitu Saazilla. Moderni panimo modernilla brändäyksellä, mutta kyllähän tuo CR/AK-kirjoitusasu vähän rekkamiehen hymyä muistuttaa… Just saying…

CR/AK White Rabbit
Tasaisen samea, haaleankeltainen olut henkii keväistä valoisuutta. Tuoksultaan se on suhteellisen mieto, vaalean vehnäinen, kevyesti mausteista hiivaisuutta esittelevä ja kevyen hedelmäinen. Pippuria, ohuen hunajaista makeutta ja kukkaismaista mesisyyttä. Hento, vaalea, virkeä.

Maultaan jo huomattavasti luonteikkaampi. Vaalean vehnäinen runko saa seurakseen hyvää pippurista rutistusta sekä sitrusmaisen pirteästi potkivaa tuntua. Jälkimausta löytyy vähän polttelevampaakin pippurin terävyyttä, mutta myös mausteinen hiivaisuus saa mukavasti jalansijaa. Vaaleanpuhuva hedelmälihaisuus on jatkuvasti läsnä, mutta vähän hailakkana, kevyen hunajaisena kaikuna se tuntuu mukana kulkevan. Ehkä vähän selkeyttä soisi tuohon puoleen. Matkassa on myös korianterista yrttisyyttä sekä hienoista kukkaisuutta. Kyllähän tämä keväthangille huutelee…

Tuomio: Pirteän terävä, pippurisen napakka witbier Italiasta. Vähän modernia otetta tuntuu matkassa olevan, muttei liiaksi. Hyvä viba, maistuva lopputulos, muttei ihan täysosuma.

Pisteet: 33/50