.jpg) |
Timothy Taylor Landlord Dark |
Timothy Taylorin mainion Landlordin tummanpuhuva Dark-versio
tuli joskus aiemmin vastaan kuvatallenteen muodossa ja olen tuota koettanut
aina siitä lähtien yhyttää lasiini. Kuin sattumalta olut tulikin vastaan jo
jokin aika sitten Seppälän Citymarketin olutosastolla, josta löytyi myös oluen
kantaversiotakin kotiin kannettavaksi.
Tumma Landlord ei sinällään kuulostanut mitenkään erityisen
houkuttelevalta, enkä missään vaiheessa ajatellut sen haastavan vaalean
nimikaimansa asemaa yhtenä brittisuosikeistani. Tottahan se kuitenkin maistaa
piti! Oluen runko nojaa tuttuun tapaan Golden Promise -maltaiden varaan ja
olueen on tuotu tummenpaa syvyyttä karamellisoidun sokerin muodossa.
Humalkirjosta löytyy esikuvan tapaan Styrian Goldings, Goldings ja Fuggles.
Varsin hyväähän tuo tietenkin on, mutta miksikään
klassikoksi oluesta ei omissa kirjoissa ole. Vahvuuteen nähden mukavan
runsasmakuinen olut, jossa tumma väritys ei tallo yli landlordimaisen
pohjamaun. Ehkä pitäisi, sillä kohtalaisen miellyttävästä olemuksesta
huolimatta jokin jää puuttumaan.
.jpg) |
Timothy Taylor Landlord Dark | |
Tummanlainen, hieman punertavan ruskea olut nätillä vaahdolla. Tuoksu on hyvä, mutta melko kevyt. Paahteisuutta löytyy jonkin verran, samoin hieman karamellisoitunutta mallasta, vienosti paahdettua siirappiakin. Sitrusta, yrttisyyttä.
Maku on runsaampi ja paahteisuus pääsee hieman suklaisena paremmin esille. Ei järin syvä, muttei liene tarkoituskaan. Simppeli, joskin miellyttävä. Hienoista siirappisuutta, muttei niinkään makeutta. Brittihedelmäisyyttä, humalapuolella sitrusta ja yrttiä. Makumaailmassa on paahteen varjosta ja värityksestä huolimatta yllättävän paljon kallellaan vaalean Landlordiin. Ei tämä ihan niin mainio ole, mutta toimii omalla tavallaan brittijanoon.
Pisteet: 34/50