 |
| Pääsiäisen makuja säilöttynä... |
- Tyyli: Belgian Strong Ale
- Alk.%: 10,5
- Panimo: Brouwerij Het Anker, Mechelen, Belgia
Pääsiäinen tarjoaa pakanallekin pitkät vapaat, mitkä tänä
vuonna tulivat kyllä tarpeeseen. Aurinkoiset hankikelit loistavat tänä vuonna
poissaolollaan, mutta onhan harmaudessakin viehätyksensä. Saksasta saapunut
vehnäolutkuorma sai kuitenkin jäädä odottelemaan keväisempiä kelejä kun
suuntasin kulkuni kohti kellaria.
Kaivelin kellarin kätköistä esiin belgipanimo Het Ankerin jyhkeän
pääsiäisoluen. Se on odotellut varmassa tallessa avaamista jo useamman vuoden,
lähinnä siksi etten ole sitä koskaan muistanut pääsiäisrientoihin mukaani
kaapata. Pullo on muistaakseni ostettu Alkosta keväällä 2012, joten ikääkin
alkaa olemaan jo reippaasti nelisen vuotta. Parasta ennen –päiväys näkyy
umpeutuneen jo viime vuoden lopulla mutta eipähän tämmöinen 10,5%:nen nektari
mihinkään karkaa. Joskus jopa päinvastoin.
”Hankkeri” tunnetaan eritoten ryhdikkäistä ja vahvoista
belgialeistaan ja samaa linjaa jatkaa myös aniksella ja curacaon kuorella
maustettu Easter Beer. Pupuja, pääsiäismunia ja värikkäitä vaskikelloja
vilistävä etiketti muuten on mainio esimerkki lainsäädäntömme
mielivaltaisuudesta ja tekopyhyydestä. Joulupukin kuva kun on olutpullossa
suuri soosoo, mutta puput ja pääsiäismunat eivät saman tulkinnan mukaan lapsia
luonnollisesti kiinnosta. Veikeää…
Lisätäänpä vielä loppuun tällainen: EHYTin projektipäällikkö
Anne Ahlefelt muuten sanaili lapsi, pääsiäinen ja viini –aiheesta ihan
osuvasti: Saanko minäkin viiniä? –kirjoituksessa pulloa ei kehoiteta
piilottamaan lapsosten silmiltä, eikä yksiselitteistä kieltämistä suositella
aiheen läpikäyntiin. Avoin keskustelu, perustelu ja niiden pohjalta rajojen
asettaminen ovat hyvä tapa ohjata jälkikasvua terveen kulttuurin pariin. Tästä
olen samaa mieltä.
 |
| Gouden Carolus Easter Beer 2012 |
Rusehtava, valoa vasten punertava ja melko samea olut.
Jonkin verran sakkaa näyttää mukana leijuvan, vaahto on oikeastaan ainut kaunis
asia tässä oluessa – ainakin lähempää tarkasteltuna. Tuoksu on suoraan pullon suusta pehmeän aniksinen, vähän
salmiakkimainen ja lempeän yskänlääkemäinen. Lasiin kaadettuna tuoksu hieman
tasaantuu. Anis ottaa tukevan jalansijan muttei käy päälle. Se henkii pehmyttä,
tasaisesti levittäytyvää ja muuhun lääkeyrttisyyteen nojautuvaa tunnelmaa. Yskänlääkettä,
salmiakkisuutta sekä paahtuneen siirappista makeutta löytyy myös. Samoin
kuivaluumuista ja rusinaista hedelmäisyyttä sekä karamellista, osin
kuivakakkuista maltaisuuttakin.
Maku jatkaa tuoksun linjoilla. Anis on hienosti esillä ja
määrittää oluen hyvin pitkälle menemättä silti äärimmäisyyksiin. Oluen
perustana on rusehtavan karamellinen, kuivatun luumuista ja rusinaista
hedelmäisyyttä henkivä kokonaisuus. Paahtuneen siirappinen imelyys on melko tiivistä,
lähinnä loppumaussa esiintyvää, aniksiseen raikkauteen ja kevyeen katkeroon
sekoittuvaa. Hyvällä tasolla siis liikutaan. Tunnelma on lämmin, hieman huulia
tahmaava ja lopussa kevyesti polttelevakin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että se
viimeinen silaus, ryhdikäs potku jää mauista uupumaan. Osin laimea kuva
kokonaisuudsta nimittäin jää. Liekö aika sitten pyöristänyt parhaimman terän…
Mutta. Hidas nautiskelu on paikallaan, sillä oluen nerokkuus
pääsee valloilleen hyvin hitaasti. Maut syventyvät, tunnelma tiivistyy ja
belgihedelmäinen, tumman karamellimaltainen ja hivenen paahtunut nektari
hyväilee makunystyröitä. Anismainen tunnuspiirre sulautuu joukkoon
saumattomasti täydentäen hienon kokemuksen. Tätä vaihetta vain piti vartoa
pitkälti toista tuntia…
Tuomio: Anista, rehtiä belgitunnelmaa ja vähän ehkä ajan
hampaankin jälkeä henkivä pääsiäisolut. Hyvä, tunnelmaltaan toimiva mutta ehkä
vähän parasta teräänsä menettänyt belgi. Iski tuoreena paremmin, vaikka ihan
hyvä on nytkin. Maltti on tässäkin valttia ja odotus palkitaan.
Malttamattoman pisteet: 34/50
Nautiskelijan pisteet: 39/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti