Kotiolut: Vehniän Runtu Tiukka APA & Rujo IPA

Vehniän sahtiukot jäivät ilman joulusahtia mallaskadon vuoksi, mutta paikkasivat nyt tilannetta keväisten humalajuomien muodossa. Vuoden takaisen Metal God Sahdin seuraajiksi nostetut IPA ja APA ovat viikon päästä tanssittavien, järjestyksessään viidensien Metal Massage –juhlien virallisia virvokkeita. Sain kunnian toimia yhtenä koekaniinina.

”Rujo mutta tiukka” näkyy olevan tapahtumaan liitetyn Perarutto-yhtyeen tunnuslause, josta virallinen virvokekaksikkokin lienee nimensä saanut. Rujo on Simcoella, Cascadella ja Amarillolla humaloitu, viisiprosenttinen IPA, kun taas Tiukasta kuoriutui kuusiprosenttinen, Cascadella ja Amarillolla humaloitu APA.

Oluet on valmistettu sahdeista poiketen taajama-alueella, Jyväskylän Harjun kupeessa. Kuivaksi käytetty kaksikko saa punakanruskeaa väriä mukaan laitetusta Melanoidin-maltaasta ja ajatuksena on ollut tehdä mielummin turhan rajua kuin alkaa suotta läpsyttelemään maistuvan aiheen äärellä. IPAn kanssa tässä onnistuttiinkin, mutta APA jäi vähän ujoksi ja epämääräiseksi. IPA nähtäneen keväällä myös kotiolutkilpailuareenoilla, minne sen kieltämättä kyllä kehtaakin laitella. Osui nääs nappiin.

Vehniän Runtu Tiukka APA

"Tiukka kuin Master of Puppets, vahvasti humaloitu kuin festariväki."

6,0% / 30 IBU / Pisteet: 28/50

Kevyen samea, tummankeltainen olut kepeällä vaahdolla. Tuoksusta löytyy sitrusta, tropiikin hedelmää ja mäntyä pienen pihkalisän ja kevyen karamellisen makeuden kanssa.

Maku on varsin hyvä, mutta hiilihapot jäävät vähän laimealle tasolle. Mausta löytyy hyvä annos sitrusvetoista hedelmää ja havuisuutta, mutta myös mallaspuoli on melko runsaana esillä. Rungosta löytyykin kevyen makeaa, hivenen mausteista tunnelmaa ja kokonaisuus kääntyy suht kuivaksikin. Hedelmäkirjo tuntuu katoavan ajan mittaan ja jäljelle jää lopussa kivasti nipistävä sitrushedelmäinen purevuus.

Aromia ja pirteämpiä hiilihappoja kaipailisin vielä. Perusta on kuitenkin jo lupaava, lopputulema vähän vaisu ja samaan aikaan hervoton.

Vehniän Runtu Rujo IPA

"Rujo kuin Lemmy, katkera kuin Mustaine."

5,0% / 50 IBU / Pisteet: 38/50

Punertavan keltainen olut nätillä ja kestävällä vaahdolla. Tuoksu on hieno. Paljon rehtiä tropiikin hedelmää ja asiaankuuluvaa greippisyyttä sekä pirteää sitrusta. Mallaspuoli pidättäytyy taustalla, ehkä kevyttä karamellia hennon pihkaisuuden ja tuoreen havuisuuden joukkoon antaen.

Maku jatkaa tuoksun linjoilla ja hemmetin hyvä IPAhan tämä tosiaan on. Edellä maistettu APA jää auttamatta jalkoihin. Keskirunsas lataus vaaleita tropiikin sävyjä, maun tunnusväriksi nousevaa sitruksisuutta sekä lopussa napakasti kiinni käyvää greippisyyttä. Jälkimaku on pitkä ja greippisen katkera, hieman mäntyinen ja kuiva. Maun alkupuolelta löytyy myös kevyttä pihkaa ja karamellista mallastakin, mutta katkeron nousu leikkaa makeuden pois het alkuunsa.

Rehti IPA, joka kestää kaupallisen vertailun enemmän kuin hyvin.

Vehniän Metal God Sahti

Kerrankin alkoholipitoisesta juomasta löytyy selvät
varoitusmerkinnät. Tästä olisi viranomaistahot innoissaan.

Vehniän sahtipitäjässä on pienen tauon jälkeen taas keitelty juomista kauneinta. Mahtipontisen nimen innoittajana toimii viikonloppuna Kuohun kylällä järjestettävä metallimusiikin täyteinen kylätapahtuma, Metal Massage vol.4, jonka alkumaljaksi nyt esiteltävä perinnejuoma on valmistettu.

Metallihierojaisten virallinen janojuoma poikkeaa reseptiikaltaan hieman Vehniältä aiemmin tulleista Runtusahdeista. Mallastetun rukiin osuus on kasvatettu 1,5-kertaiseksi ja sahti on saanut tekeytyä hieman aiempaa kauemmin, eli noin nelisen viikkoa. Humalointi on hoidettu tsekkilajikkein ja saamani näyte-erä on ilmeisesti otettu talteen ennen toista lapotusta – tämä siksi, että arvio ehtii eetteriin ennen tapahtuman alkua.

Komean etiketin ilmoittamaan, saatanalliseen 6,66-prosentin lukemiin ei tämä sahti lopulta asettunut, vaan vahvuudeksi ilmoitettiin 7,9%, mikä  vastaakin paremmin omaa suunmukaisuustasoa. Pian kävikin ilmi, että lasiini kaatui kenties parasta antia, mitä Vehniältä on tähän asti testiin saatu. Hemmetin hieno sahti, joka syvyydestä ja muhevasta maltaisuudestaan huolimatta ei mässäile liialla makeudella, vaikka sitä tietty paljon tarjoaakin. Rymistelymusiikkia syvästi vieroksuvana voisin piipahtaa paikalle ihan vain tämän sahdin vuoksi…

Metal God Sahti

Keskitumma, toffeisen ruskea, likaisen samea sahti. Tuoksussa tuntuu aluksi olevan iso annos tummaa, kypsää banaania, mutta leivosmainen makeus ajaa siitä melko pian ohi. Semmoinen banoffeemaisen makea, mausteinen pehmeys valloittaa tuoksukentän banaanin ja kevyen liuotinmaisen terävyyden seistessä taka-alalla. Tunnelma ei kuitenkaan ole ylitselyövän makea, vaan matkasta löytyy myös mukavan rustiikkista tuntua tuovaa kuivuutta sekä tuota leivosmausteisuutta.

Maku on hyvä. Mausteinen kuivuus on tuoksua runsaampaa ja etenkin lopussa kevyen katkeruuden kanssa mukavan vahvaa otetta ottavaa. Alku taas on banaanisempi, leivosmaisen maltainen ja toffeinen. Myöhemmin luonne muuttuu kypsemmän hedelmäiseksi, mutta mausteen alla myös toffeisesta viljavammaksi. Rukiin kaunis rouheus on parhaiten esillä mausteen valloitamalla loppupuoliskolla. Jälkimaussa on mausteisuutta ja katajaa, pientä yrttisyyttä myös.

Sahti tahmaa huulet ja valloittaa sydämet. Erinomainen, suorastaan saatanallisen hyvä sahti.

Pisteet: 41/666