Vehniän Juhannussahti 2023

Vehniän Juhannussahti 2023

Sahtisauna lämpesi taas Vehniällä ja janoisen kansan lasiin saatiin asiankuuluvaa nektaria. Melko ryhdikkääksi muodostunut juhannusjuoma tunnusti tänä vuonna 9,1%:n vahvuutta ja oli muutoinkin mukavan runsaspiirteinen ja muhkean tuntuinen elämys. Vastapainoa tunnelmalle toi reipas katajaisuus, joka korostui hienosti. Myös alkoholin lämpö kuivatti jälkimakua varsin maltaantäyteisen päämaun jäljiltä.

Vehniäläiset käyttivät sahdin valmistukseen sahti- ja ruismaltaita sekä luomulaatuista maatiaisruista. Kevyeen humalointiin valikoitui Hallertau Tradition. Juhlasahti kävi hieman tavallista viileämmässä ja ehti kypsymään hieman päälle kolme viikkoa ennen juhannussaunan lämmityspuuhia. Tämä rukiinen kokonaisuus menee omissa kirjoissa vehniäläisten parhaimmistoon.

Vehniän Juhannussahti 2023

Tummanhkoa, punertavan ruskeaa sahtia. Tuoksussa vahva rukiinen tunnelma, myös katajaa. Taustalla kevyttä imelyyttä.

Maku on hyvin suunmukainen. Tämänvuotinen sahti on runsas ja suussa pehmeänä soljuvaa. Tarjolla on imeltyneen rukiista, mallasleipäistä tunnelmointia, joka päättyy rukiisen mausteiseen, hieman kuivempaan ja katajaiseen loppuliukuun, jossa myös alkoholi antaa lämpöään.

Käymisestereitä löytyy hieman taaempaa. Pääosaa näyttelee hieno maltaisuus. Kypsä, tumma kuivahedelmäisyys tuo kuitenkin mukaan omaa syvyyttään. Tuhti ja tunnelmarikas sahti. Omiaan keskikesän taikojen äärellä.

Kotiolut: Vehniän Galaxy & Citra Ale

Vehniän Galaxy & Citra Ale

Vehniäläisten Sabro-unelma kiehtoi maistajaansa erottuvan makukirjonsa ansiosta, vaikka tuotetta varovasti mainostettiinkin enempi testivedokseksi. Sen kilpakumppanina toimii nyt käsittelyyn päässyt Galaxylla ja Citralla humaloitu lajikumppani, jonka reseptiikkaan ei hedelmiä kuitenkaan ole sisällytetty.

Meno onkin mukavan humalpainotteista, mutta ehkä vähän turhan suoraviivaista erottuakseen esimerkiksi kauppatarjonnan viisipinnaisten IPA-APA -tuotteiden peruslinjasta. Ironiaa tai ei, joudun tässä toteamaan, että hedelmäisempää saisi olla. Sabro-passion veti ennakko-odotusten vastaisesti pidemmän korren tällä kertaa.

Vehniän Galaxy & Citra Ale

Syvän keltainen, hieman oranssisen sävyinen ja kevyelti utuinen olut vaahtoaa kohtalaisen runsaasti. Tuoksussa aika yksioikoista sitruksisuutta, hieman mandariinin kuorta taustalla, ehkä kevyttä tropiikin tunnelmaa myös.

Maku on raikas, sitruksen sävyttämä ja napakan tuntuinen. Mandariini, yleinen taustatrooppisuus ja pieni yrttisyys monipuolistavat menoa hieman, mutta aika suoraviivaisena tunnelma pysyy. Ihan toimiva, mutta kaipaisi joko nuppeja kaakkoon tuota sitruslinjaa noudattaen tai vaihtoehtoisesti lisää muuta hedelmää reilusti kehiin.

Kotiolut: Vehniän Sabro Passion Ale

Vehniän Sabro Passion Ale

Tällä kertaa Vehniältä hulmahtaa lasin täydeltä aika veikeän trooppista tavaraa, joka kaupallisena keitoksena jakaisi takuuvarmasti mielipiteet. Taisi tekijä itsekin vähän kaarrellen pohjustella kokeilumuotoisen oluen tarinaa, kun pulloja kävin hakemassa. Tarinan päähenkilönä nimittäin toimii noin viisipinnainen Sabrolla tykitetty ja passionilla maustettu ale. Tai APA/IPAksi tämän voisi kai suoraan kohottaa, sen verran on menoa, makua ja meininkiä.

Sabrohan ei humalana ole kaikkien mieleen ja passionin läsnäolo tuo mukaan myös Pilttimäisiä, hedelmäisen karheitakin piirteitä. Oluen äkkinäisen runsas aromikkuus on todella veikeän tuntuista, aika hankalasti tarkoiksi sanoiksi puettavaa ja vähän aikaa omaakin päätäni rassaavan luonteista. Suussa meno ehkä hieman taittuu ja karheutuukin, mutta jotain taikaa tässä kieltämättä on joidenkin hedelmäosasten korostuessa pyremäisiin syvyyksiin.

Vehniän Sabro Passion Ale

Meripihkainen olut runsaalla ja kestävällä vaahdolla. Tuoksu on runsaan passionpyreinen matkassaan Sabron kookosmaista pehmeyttä sekä runsasta mandariinimaisuutta.

Maku on pistävämpi, edelleen passionin täyteinen. Mandariinin kuorta, kookosta ja sitrusta. Aprikoosia tulee mukaan aika runsaasti ja makuja on ilmoilla aika paljon. Kärkevyys tasaantuu pian ja painottuu jälkimakuun. Itseasiassa aika veikeä ja omaan suuhun hyvin istuva paketti, jossa Sabro ja paksu passion paiskaavat kättä jotenkin pervolla tapaa toimivasti.

Kaupallisena keitoksena jakaisi mielipiteet takuuvarmasti, mutta tuntuu toimivan. Ei ehkä pullotolkulla kulutettavaksi, mutta hyvänä vaihteluna peruslinjan tarjonnoille.

Kotiolut: Vehniän Barley & Rye Wine

Vehniän Barley & Rye Wine

Vehniän uusi moottoritie tuli testattua tuoreeltaan ennen joulutunnelmiin virittäytymistä ja asian aiheena oli tietenkin vehnäkylän kotiolutmestareiden aikaansaannokset. Joulusahtia ei tänä vuonna oltu keitelty, mutta jyhkeää juhlajuomaa löytyi maistoon silti. Kotipanimon ensimmäinen ohraviini kiinnosti kovasti, eikä vähiten rukiisen lisänsä johdosta. Hyvinkin rakas oluttyyli, jota pääsee testailemaan liian harvoin.

Olut itsessään ei kuitenkaan nouse sinne tekijäkaksikon parhaimmistoon, vaikka peruspohja hyvällä mallilla onkin. Iso olut ei ole helppo rasti ja nyt kompastuskiveksi koituu oluen makujen sekä eritoten suutuntuman runsauden puute.

Vehniän Barley & Rye Wine

Tummanruskea, punakka ja kauniin vaahdon kruunaama olut. Tuoksu on mukava. Imeltynyttä maltaisuutta hieman limppuisin sävyin, kypsiä kuivahedelmiä ja kevyttä mausteisuutta. Vähän tummaa belgivibaakin.

Maku on hyvä, mutta voisi olla runsaampikin sekä mauiltaan että tuntumaltaankin. Tummahko maltaisuus on hieman imeltynyttä ja limppuista, runsaammin esillä on kypsää, luumun tahdittamaa kuivahedelmää. Lopussa rukiisuus pääsee hyvin esiin, myös lämpöä löytyy. Tuntuma saisi olla runsaampi, vähän jää kesken ja makumaailma hieman hiipuu loppupuolella.

Hyvä pohjapaketti, johon kaivattaisiin ripaus tyylin arvokkuuden vaatimaa rohkeutta ja muodokkuutta.

Kotiolut: Vehniän Sweet Milk Oatmeal Kesä Stout

Vehniän Sweet Milk Oatmeal Kesä Stout

Kesä meni ja syksynkin värit karisevat jo alas puista. Olin kuitenkin säilönyt epähuomiossa pienen palan kesää varaston arkkupakastimen peittämään hyllynnurkkaan, josta paljastui useampikin unohdettu oluttuote. No Vehnäkylän kesää vasten valmistunut, kepeärunkoinen (4,0%) Sweet Milk Oatmeal Kesä Stout ei odotuksesta onneksi tuntunut hätkähtäneen, vaikka ehkä se runsain makeus oli jo matkasta huoneenlämmössä karissutkin.

Mutta se ehkä sopiikin omaan makuun paremmin. Oluen kypsän hedelmäinen, tummaan suklaaseen sekoittuva puoli tuo mieleen jotkut belgistoutit (korkki sopii hyvin mielikuvaan), joita ei olekaan hetkeen tullut lasiin kaadeltua. Tasapainoinen ja vahvuuteen nähden mukavan syvä, tuntumaltaan yllättävän pyöreä ja miellyttävä stout.

Olut on keitelty jo maaliskuun alkuviikoilla ja pullon hain Mikolta samalla reissulla juhannussahdin kanssa. Kesä Stout on saanut lisäviitteikseen jännän kuuloisen Sweet Milk Oatmeal -litanjan, joka johtuu tekijöiden ajatelmasta: miksi tehdä Milk tai Sweet Stout, kun voi tehdä kerralla molemmat… Eli tiettävästi sekä laktoosia, että kauraa löytyy oluen rungosta, mikä onkin miellyttävän runsaan, joskaan ei raskaan oloinen. Tuntuu toimivan.

Vehniän Sweet Milk Oatmeal Kesä Stout

Tummanruskea olut hyvin runsaalla ja kestävällä, vaaleanbeigellä vaahdolla. Tuoksu on paahtuneen maltainen, tumman suklainen ja hieman kypsän hedelmäinen.

Maku on tuoksun toisintoa, varsin toimivaa siis. Paahtunut maltaisuus yhtyy tumman suklaisuuden kanssa, jälkimaussa on pientä marjaisuutta ja hieman selkeämpää, tummaa hedelmäisyyttä. Makumaailma on varsin runsas, suutuntuma ja yleinen syvyys prosentteihin nähden ihan sopivan rotevalla tasolla, paksuksi ei tietenkään voi luonnehtia, mutta ei ole tarkoituskaan. On hyvä.