Slottskällans Saison (2014-)

• Tyyli: Saison
• Alk.%: 6,5
• Panimo: Slottskällans Bryggeri, Uppsala, Ruotsi

Uppsalassa on viime vuonna viilattu Saisonin reseptiä ja nyt uudistunut, prosenttiyksiköllä vahvistunut kesäolut on saatu myös Alkon valikoimiin. Yksinkertaiseen etiketti-ilmeeseen luottava Slottskällans on osoittautunut varsin näppäräksi, laadultaan varmaksi ja mauiltaan toimivaksi panimoksi, jolta ehkä se iloisin leikittely on vielä jäänyt kokematta. Perusvarmaa laatua on kuitenkin oletettavasti tarjolla ja se kyllä kelpaa aina.

Saiskos olla saisonia?

Slottskällans Saison (2014-)

Tasaisen samea, läpinäkymätön ja rauhallisen näköinen olut. Väritys on kaunis, syvänkeltainen vienolla oranssin punerruksella varustettuna. Tuoksussa on sitruksista kirpeyttä, omenaisen hedelmäistä tuntua, valkopippurista maustetta sekä yrttisyyttä. Hieman banaania sekä hiivaa.

Maultaan kirpeän pirteä, sitruksisen hapan, vaalean hedelmäinen ja viljavan maltainen. Valkopippurisen mausteista hiivaisuutta, taustalla vaanivaa banaaniesterisyyttä sekä lopussa kohtalaista katkeron purua. Melko runsas, sitrusmainen, kuivakukkainen aromaattisuus jää suuhun pyörimään.

Tuntumaltaan raikas, kuivaan taittuva ja runsasmakuinen. Hieman suussa soljuva, kirpeän hiilihappoinen.

Tuomio: Kesäisen aromaattinen, kirpeä ja mausteinen… Hyvänoloinen, toimiva saison Ruotsin puolelta.

Pisteet: 37/50

Alkon Jouluoluet 2014: Slottskällans Tomte

• Tyyli: English Strong Ale
• Alk.%: 6,4
• Panimo: Slottskällans Bryggeri, Uppsala, Ruotsi

Vihreä tonttumme...

Jouluvalikoiman toinen ruotsalainen, uppsalalaisen Slottskällanin panimolta tuleva Tomte lähti matkaan Alkon harvasta kausivalikoimasta. Vuonna 1995 perustettu panimo lainaa kuuleman mukaan nimensä Kustaa Vaasan 1500-luvun puolivälissä rakennuttaman linnan lähitienoon kutsumanimestä – tätä linnan lähdettä en tosin itse onnistunut kartoista tai muualta löytämään, mutta lieneekö tuolla väliäkään. Itse rakennushan on varsin näyttävä näky ja se toimii nykyisin Uppsalan maaherran residenssinä – ihan kohtalainen ”työsuhde-etu”, sanoisin...

Idea oman panimon perustamiseen syttyi Jonas H. Anderssonin, Hans Finellin ja Urban Nilssonin Amerikan reissulla näkemän, jalansijaa saaneen pienpanimobuumin myötä ja ensimmäiset oluet puskettiinkin ulos Uppsalassa vuoden 1998 aikana. Aivan putkeen ei koko panimon historia kuitenkaan ole mennyt, sillä vuonna 2003 yritystä ajettiin konkurssiin. Panimossa kuitenkin nähtiin potentiaalia ja erinäisten järjestelyiden myötä toiminta palautettiin entisen nimen alle ja tällä tiellä ollaan vielä tänäkin päivänä.

Alkoon saapunut, vihertävä tonttumme on tyyliltään vahvaa, brittityylistä alea, mikä kieltämättä sopiikin talven aikaan mainiosti. Mallaspuolelta löytyy mm. karamelli- ja suklaamaltaiden tuomaa sävykkyyttä ja humalointi on hoidettu Northern Brewer -, Styrian Golding -, Hersbrucker- ja Amarillo-lajikkein. Etenkin näistä viimeinen kiinnittää huomion, sillä mausteeksi on lisätty myös tähtianista – mielenkiintoinen kombinaatio, joka saattaa jopa toimia syvän maltaisessa keitoksessa…. Testataan teoriaa käytännössä:

Slottskällans Tomte

Valoa vasten kauniin punertava, kastanjaista ruskeutta viestivä olut kuohkealla, luonnonvalkealla vaahdolla. Tuoksu on hyvä. Siitä löytyy hieman kuivahkoa, karamellista maltaisuutta, ruskeaa, kuivattua hedelmäisyyttä luumu ja rusina etunenässä. Hieman siirappia, enemmän pähkinää, yrttistä kaikua. Melko syvä, brittiläisen viettelevä.

Myös maku toimii, joskin hieman purevammassa muodossa. Yrttinen purevuus on nimittäin nostanut profiiliaan ja katkerot hallitsevatkin loppua kantaen aina pitkälle jälkimakuun. Mukana on myös kevyempää sitruksen vivahdetta… Maun alku kuitenkin tarjoilee kypsää, kuivatun hedelmäistä pehmeyttä luumuisin sävyin mutta myös karamellisella, hieman ehkä paahtuneella maltaisuudella on selkeä rooli läpi maun. Vastapainoa antaa kuivahko pähkinäisyys sekä kevyt mausteisuus, josta nousee esiin lähinnä kevyt anis ja valkopippurinen jauheisuus. Hippunen suklaata, ehkä myös appelsiinin kuorta. Tuntumaltaan jämäkkä, nautittavan hidas ja tasapainoinen.

Tuomio: Laadukas, vahvemman brittipuolen ylväs kulkija, josta löytyy kyllä tunnelmaa, syvyyttä ja lämpöä rungon merkitsemissä vahvuuksissa. Sopivan pureva, monipuolinen ja maistuva. Hieno olut Slottskällanilta.

Pisteet: 38/50

Slottskällans Imperial Stout 2013

• Tyyli: Imperial Stout
• Alk.%: 9,0
• Panimo: Slottskällans Bryggeri, Uppsala, Ruotsi

Länsinaapurin Uppsalassa oluitaan valmistavan Slottskällans Bryggerin Imperial Stout on niittänyt havaintojeni mukaan mainetta alan harrastajien keskuudessa ihan kiitettävästi. Panimolta olen maistanut aiemmin neljää eri tuotetta, mutta niistäkin on aikaa jo melko reippaasti. Imperial Stout on kuitenkin kartellut allekirjoittanutta varsin tehokkaasti, vaikkei suoranaisesti kovinkaan ahnaasta ajojahdista voidakaan puhua. Alkon valikoimissakin se on piipahtanut (2008-2010), mutta tuohon aikaan en moisen perään osannut edes haaveilla. Hintaa putelilla näytti muuten tuohon maailman aikaan olevaan maltilliset 3,25€/0,33l, kun olutravintolassa samasta määrästä köyhtyy tänä päivänä lähes kymmenen euroa… Alkon nykyhinta asettuisi varmaankin jonnekin niiden puolivälin ”paremmalle” puolelle, mikäli SlottISsta valikoimiin nyt saataisiin. Mutta maistetaanpa ainakin huhujen perusteella laadukasta imperial stouttia, joka on matkannut luoksemme Ruotsin neljänneksi suurimmasta kaupungista. Pullon vuosikerta näyttäisi lukemaa 2013.

Slottskällans Imperial Stout 2013

Varsin tumma, melko vaatimattoman vaahtokerroksen päälleen muodostava olut. Beigeä vaahtoa saa kyllä esiin kauniisti lasia pyöräyttämällä... Tuoksu on syvä, oikein miellyttävä ja tummaa taikuutta roppakaupalla kätkevä. Paahtunut tunnelma värittyy varsin kauniisti pinttyneen lakritsin tuntumasta. Joukosta löytyy niin kahvia kuin hyvä kattaus tummunutta hedelmäisyyttäkin – joskin tietynlainen mämmin imeltynyt, tumman rouhea makeus kätkee sitä melko hyvin. Hieman jauheisen kaikuista suklaatakin on ihan kivasti

Mausta löytyy niinikään palapelin palat nätissä järjestyksestä, joskin hienoisen karkeaksi yleiskuva siinä jääkin. Tumma, kahvinen paahteisuus on mallikasta ja saakin tukea lakritsin vivahteikkaalta läsnäolosta, joka nousee kauniisti tukemaan lopun nousevan hillittyä katkeron puraisua - myös alkoholi näkee lopussa tilaisuutensa koittaneen ja lähettää paikalle pienen tiedustelupartion, joka tyytyy lähinnä pieniin pistoihin kamiinan lämmityksen lomassa... Hitunen salmiakkia, sopivan häiritsemättömästi tummaa, kitkerän makeaa suklaata ja hyvin esillä oleva kattaus kuivattua, tummaa hedelmäisyyttä. Suutuntuma ei nouse odotuksia vastaavaksi, vaan hieman vaisu olemus sillä on. Pääosin vakuuttava, runsasmakuinen ja tumman vivahteikas kokonaisuus, joka jää hieman kuivakaksi eikä viettele aivan toivotulla tavalla. Odotin todella paljon, sain hieman vähemmän...voi kun saisi pullollisen jemmaan odottamaan parempaa hetkeä, nyt aika ei ehkä ollut se otollisin? Älä silti käsitä väärin - tätä ei kannata jättää maistamatta! Ei vain vastannut hypeensä, jonka olin päähäni saanut istutettua...mutta ihan sievoisen pistelukeman arvoisesti se silti maistui.

Pisteet: 38/50