Kesän olutvinkit!

Kesähommia ja hyviä oluita...

Kesälomakausi puskee jo päälle ja osa kansasta on nauttinut tuosta vapauttavasta tunteesta jo juhannuksen tienoilta lähtien. Mökkeily, työleiri pihapuutarhassa ja yleinen oleminen kuuluvat olennaisena osana aurinkoisten kesäpäivien loputtoman vapaa-ajan aktiviteetteihin, mutta myös nestetasapainosta on syytä pitää huolta. Erinäiset virvoitusjuomat ovat tuttu näky lomalaisen päivärutiineissa ja oma paikkansa tässä ketjussa on myös jaloilla mallasjuomilla.

Olutkellarin oma kesäolut-portfolio ei ole tyylikirjoltaan läheskään kaikenkattava saati jokaisen makuaistia huomioiva, vaan se rakentuu sellaisten oluiden varaan, joita aion itse kesän mittaan mökkimaisemissa, kotipihan biergartenissa ja kesäaskareiden ohessa nautiskella. Muutama mukaan nostettu olut on jo kevään aikana vakiinnuttanut paikkansa jääkaapin oluthyllyltä ja listaa on täydennetty jokusella rennolla kesään sopivalla juomalla.

Yhtenä kriteerinä on myös helpohko saatavuus eli oluet kuuluvat omien lähimarkettieni ja –Alkojeni valikoimiin. Lisälaveutta kesävinkkeihin voi hakea Jaskan listauksesta, jossa pureudutaan myös oluiden gastronomisiin käyttötilanteisiin. Tässä taasen Olutkellarin valinnat:

Grillin ääreen

HIISI Lempo

Gose / 2,8% / HIISI, Jyväskylä

HIISIn kevyttä, mutta runsasmakuista Gosea voidaan jo tässä vaiheessa grillikautta tituleerata kenties osuvimmaksi grillimestarin voitelijaksi. Mineraalinen, sitrusvivahteinen ja virkistävä olut on kaikessa harmittomuudessaan mitä parhain kumppani kuuman kesäpäivän tunnelmiin ja löytää luontevasti paikkansa myös grillin antimien sekä kasvispohjaisten pitopöydän antimien rinnalta. Erittäin monikäyttöinen ja miellyttävän makuinen kesäolut. Lempo on kaiken lisäksi myös gluteeniton.

Suloisen hapanta ja marjaisaa

The Flying Dutchman Tight Lipped Dry Humored Why So Serious Nordic Berry Sour

Sour Ale / 4,5% /  The Flying Dutchman Nomad Brewing Company, Vantaa

(Valmistettu De Proefilla Belgiassa)

Flip flopit ja kick offit. Hapanoluiden ja marjamaustettujen mallasjuomien tarjonta on paikoin hyvin vaihtelevaa, mutta pääsääntöisesti hyviä vaihtoehtoja on tarjolla on useita. Melko tuoreeltaan vastaan tullut Flying Dutchmanin punakka Nordic Berry Sour on kauppakirjon selvästi paremmasta päästä oleva ja käsittääkseni kohtalaisen hyvällä saatavuudellakin varustettu olut. Mustikkaa, pihlajanmarjaa ja puolukkaa tässä nimenomaisessa järjestyksessä esittelevä, sopivan hapan olut on täynnä kesäisiä makuja ja tyynnyttää maistajansa liian hektiseksi äityneen päiväohjelman kurimuksessa.

Hapanta halajavien kannattaa tutkiskella myös mm. mahdollisesti eteen sattuvien Cool Head Brewin ja Beer Bliotekin kauppatarjontaa.

Napakka janonsammuttaja

Sonnisaari Pils

Pilsener / 4,7% / Sonnisaari, Oulu

Sonnisaari hoitaa hommansa tyylillä ja etenkin kauppavalikoimista löytyvä kuivahumaloitu Pils on noussut arvoon arvaamattomaan. Laadukas pienpanimopils on paitsi virkistävä, myös sonnisaarimaisesti pureva, humalan suloista aromikkuutta unohtamatta. Ei liian fancy, vaan ihailtavan suoraviivainen olut rehdillä otteella. Saa istuttaa myös pitopöytään eikä kalpene Lempolle grillipuuhienkaan ohessa. Sonnisaaren Pilsissä maistuu kesäpäivä mökkilaiturin nokassa, mutta menee heittämällä urbaanimmassakin ympäristössä vaikka puistopiknikin tai mölkyn lomassa.

Ja siitä kesäpäivän mausta puheenollen...

Stadin Koivunmahla Lager

Koivunmahlalla maustettu lager / 4,5% / Stadin Panimo, Helsinki

Lisää lageria koneeseen. Stadin kesäinen uutuus suuntaa sonnisaarelaisen lagerin kanssa eri poluille, auringonvaloa halkovan koivikon katveeseen. Kevyt ja vaalea lager kantaa matkassaan nestemäistä koivikon tunnelmaa ja on kokonaisuutena kiehtovan tunnelmallinen kesäkauden valinta. Kannattaa kokeilla.

Koivunmahla Lagerin sielunkumppaniksi voidaan laskea hieman purevampi Vakka-Suomen Panimon nokkosella maustettu Nokkospils.

Aurinkoinen APA on just hyvä

Linden American Pale Ale

American Pale Ale / 4,7% / Linden Brewery, Rauma

Raumalaispanimon kauppavahvuinen American Pale Ale erottuu runsaasta tarjonnasta edukseen ja ihastuttaa odotuksia runsaamman, silti miellyttävän virkistävän tuntumansa puolesta. Magnum raivaa tietä katkeropuolella muodikkaan Mosaicin vastatessa piristävästä aromimaailmasta. Monikäyttöinen APA kruunaa salaattipöydän vaaleammat grilliherkut, mutta menestyy myös ruokapöydän ulkopuolella. Vaikkapa rantasaunan terasilla.

Paluu saksalaisten perusasioiden äärelle

Hacker-Pschorr Munich Gold

Helles / 5,5% / Paulaner Brauerei (Schörghuber), Saksa

Lagersuositukset jatkuvat. Saksalaiset taitavat tavaramerkkinsä ihailtavalla varmuudella ja vaikkei Hacker-Pschorrinkaan kohdalla mistään pienestä nyrkkipajasta voida puhua, osuu Mynssenin kulta suoraan makuhermoon. Puhdaslinjainen ja vaalea laatulager tarjoaa hyvän kattauksen pohjahiivaolut-maailman perusasioita. Tältä sen vaalean peruslagerin pitäisi maistua… Nautintavinkkejä tokko tarvitsee antaa, mutta rauhallinen ruohoalue puun varjossa on takuuvarma spotti. Ja jos lasiin malttaa kaataa, niin aina parempi.

Sahdinkorvike, vehnähörhön välipala

Honkavuoren Heili

Hefeweizen / 6,6% / Panimo Honkavuori, Joensuu

Koska sahdin saatavuus Suomen sahtisydämen ulkopuolella on haastavaa, on ajateltava luovasti. Honkavuoren paikoin kulttimainetta nauttiva Heilikin on Alkon valikoimissa erikoiserän muodossa, mutta eiköhän siitä kesän ajaksi iloa kuitenkin riitä. Kevyen tumma, monipuolinen ja runsasmakuinen vehnäolut väläyttelee paikoin jopa sahtimaisia piirteitä, mutta tarjoaa vastapainoksi myös sitrusvivahteisempaa puolta. Tietty ne perinteiset saksahefetkin kesään kuuluvat, mutta tämän honkavuorelaisen kohdalla kannattaa käyttää rajattu tilaisuus hyödyksi!

Hei, paappa RIPA!

Cool Head Copacabana

India Pale Ale / 7,0% / Cool Head Brew, Tuusula

Sitten päästäänkin jo listan puravampaan päähän. Ja mitäpä ne ruishullun nostot ilman rukiista vaihtoehtoa olisivatkaan. Tuusulalaispanimo tuli mainittua jo happamankirpeiden makujen yhteydessä, mutta sen rantatunnelmiin nimellään virittävä Copacabana ansaitsee myös paikkansa auringossa. Lähes kirjaimellisesti (koska olutta ei kannata lasissakaan altistaa auringonvalolle).

Cobacabana on rennolla kädellä humaloitu (> 100 IBU) olut, jonka makumaailmaa tahdittaa Citran ja Columbuksen ohella rungon rukiinen vivahde. Tuusulalainen rantojenkunkku onkin humalaherkkujen hieman – muttei turhan – ryhdikkäämpää päätä, joka ei jätä kylmäksi illan jo hieman hämärtyessäkään.

*Tsäh!*

HIISI Pecko

India Pale Ale / 6,3% / HIISI, Jyväskylä

No sehän on HIISIn Pecko, tuttu suosikki jo viime kesältä. Alkon vakiovalikoman kotimainen helmi tarjoaa perus-IPA-kirjoon hyvää twistiä brettanomyces-hiivakannan tuoman funkyn tallimaisuuden muodossa ja osuu aromaattisuutensa myötä nappiin piknik-, nyyttäri- tai muuta yhdessä oleskelua ajateltaessa. Peckon jälkeen onkin sitten hyvä jatkaa iltaa Orvalin parissa.

Kunnon IPA!

Magic Rock Cannonball

India Pale Ale / 7,4% / Magic Rock Brewing, Englanti

No viimein! Kolmas IPA onkin sitten ihan rehtiä itteensä. Sameanlainen nektari on pakattu vieläpä kätevään tölkkimuotoon ja kulkee näppärästi mukana paikkaan jos toiseenkin. Vakuuttava humalakirjo pitää sisällään Amarilloa, Centennialia, Citraa, Columbusta, Magnumia ja Simcoeta, eikä tämä varmasti jää huomaamatta. Suloisen katkera, runsaan aromaattinen ja sellainen satavarma viis kautta viis –olut. Hintakin on Alkossa nelisen euroa per purkki eli hinta-laatusuhde kohtaa nykymarkkinahintoja tiiratessa aika kivasti.

---

Tajusinpa muuten, ettei kesäolutlistaa voi ilman saisonia tai wittiä koostaa, mutta nyt näin pääsi käymään. Katsotaan löytyisikö tuohon saumaan vielä joku vaihtoehto jossain välissä. Jaskan mainitsema Ruosniemen Lomittaja olisi kieltämättä hyvä ajatus… Myös HIISIn Hati tulee mieleen, mutta witbier-puolella ajatus lyö toistaiseksi tyhjää.

Kahtotaan, mutta näillä etiäpäin enshätään...

Mikkeller Drink’in Berliner

• Tyyli: Berliner Weisse
• Alk.%: 2,8
• Panimo: Mikkeller, Kööpenhamina, Tanska
• Pantu: De Proefbrouwerij, Hijfte, Belgia

Tanskalainen Mikkeller omaa melko laajan skaalan erilaisia, melko laajalla rintamalla hedelmiä ja marjoja hyödyntäviä spontaanikäymiskokeiluita ja tämän kevän ”kevytolueksikin” on trendinmukaisesti valikoitunut happaman tyylikäs berliner weisse-tyyli. Vajaa kolmeprosenttinen, tuttuun tapaan Belgiassa pantu Drink’in Berliner meni kokeiluun vesisateen viilentämän grillaustuokion yhteydessä ja kyllähän se varsin kesäinen olut olikin. Ilmeisesti jossain on tarjolla myös tynnyrikypsytettyä versiota… Mielenkiintoista…

Kesäinen berliineri...

Mikkeller Drink’in Berliner

Utuinen, vaaleankeltainen olut kuohkealla, valkoisella vaahdolla. Tuoksultaan vehnäinen, hedelmäisen hapan, ehkä vihreän omenaisessa, sitruksisen pirteässä muodossa. Kevyt mausteisuus potkii taustalla – kepeä, raikas, kesäisen vaalea ja piristävä.

Maussa löytyy viheromenaista happamuutta, myös muuta, vienon raakaa hedelmää, mutta myös hieman sitruksen sävykkyyttä. Kevyttä makeutta, vaaleaa vehnää – hieman ”helpotettu”, pahimmilta kulmiltaan pyöristetty berliineri. Hiilihapoiltaan pisteliäs, yleisesti valkoviinimäisiä piirteitä henkivä. Siirapilla kikkailu makeuttaisi tämän taatusti liiaksi.

Tuomio: Lähinnä hedelmäisen hapan, samalla sitä samaa makeutta henkivä ”easy berliner”, joka kaipaisi lisää luonnetta. Oluena sen sijaan raikas, piristävä ja kevyt. Toimii mainiosti kesäisen grillailun kylkiäisenä.

Pisteet: 32/50

Pitää ilmiselvästi pekoni-punasipuli-marinoidusta porsaasta.

Slottskällans Saison (2014-)

• Tyyli: Saison
• Alk.%: 6,5
• Panimo: Slottskällans Bryggeri, Uppsala, Ruotsi

Uppsalassa on viime vuonna viilattu Saisonin reseptiä ja nyt uudistunut, prosenttiyksiköllä vahvistunut kesäolut on saatu myös Alkon valikoimiin. Yksinkertaiseen etiketti-ilmeeseen luottava Slottskällans on osoittautunut varsin näppäräksi, laadultaan varmaksi ja mauiltaan toimivaksi panimoksi, jolta ehkä se iloisin leikittely on vielä jäänyt kokematta. Perusvarmaa laatua on kuitenkin oletettavasti tarjolla ja se kyllä kelpaa aina.

Saiskos olla saisonia?

Slottskällans Saison (2014-)

Tasaisen samea, läpinäkymätön ja rauhallisen näköinen olut. Väritys on kaunis, syvänkeltainen vienolla oranssin punerruksella varustettuna. Tuoksussa on sitruksista kirpeyttä, omenaisen hedelmäistä tuntua, valkopippurista maustetta sekä yrttisyyttä. Hieman banaania sekä hiivaa.

Maultaan kirpeän pirteä, sitruksisen hapan, vaalean hedelmäinen ja viljavan maltainen. Valkopippurisen mausteista hiivaisuutta, taustalla vaanivaa banaaniesterisyyttä sekä lopussa kohtalaista katkeron purua. Melko runsas, sitrusmainen, kuivakukkainen aromaattisuus jää suuhun pyörimään.

Tuntumaltaan raikas, kuivaan taittuva ja runsasmakuinen. Hieman suussa soljuva, kirpeän hiilihappoinen.

Tuomio: Kesäisen aromaattinen, kirpeä ja mausteinen… Hyvänoloinen, toimiva saison Ruotsin puolelta.

Pisteet: 37/50

Kesän 2015 oluttrendit

Kuva-arvoitus: kesän suosituin perusmaku?

Kesäkuu on jo hyvässä vauhdissa ja aurinkoisista keleistä on ehditty nauttimaan jo hyvä tovi. Kaupunkien katukuvaa rikastuttamaan pystytetyt terassit, iloista puheen sorinaa tulvivat piknikpuistot ja kotipihojen salaiset biergartenit ovat heränneet kesän kukoistukseen. Ne kylpevät auringonvalossa ja tulvivat kesämielen lisäksi myös sesongin makuja. Myös oluiden maailmassa on käännetty kesämoodi päälle. Talviset, tuhdit ja tummat oluet ovat saaneet väistyä kepeiden, virkistävien kesäoluiden tieltä ja täksi kesäksi meille onkin rantautunut uusia olutrendejä... Tässä osin tuntopohjalta koottu, varsin epätieteellinen läpileikkaus aiheeseen:

Hapanta hekumaa

Kyllä vain, hapanoluista povattiin jo jokin aika sitten uutta trendiä ja nuo arviot näyttävät osuneen oikeaan! Perinteisten, happamien makujen taitajien lisäksi uraa uurtavat pienpanimot ovat innostuneet näistä pitkän historian omaavista, Pohjois-Ranskaan, Belgiaan, Saksaan ja Puolaan yleisesti liitetyistä oluttyyleistä. Tarjolla on makuvivahteita marjojen ja hedelmien maailmoista suolaisempaan mineraalisuuteen sekä yrttisempään leikittelyyn, jotka kaikki sulautuvat kauniisti yhteen oluille ominaisen happamuuden kanssa. Vehnä on yleisesti kesän tunnusvilja ja sitä löytyykin hyvällä skaalalla tämänkin sesongin suosikkioluista.

IPA-huuma nosti craft beerin kansan huulille, mutta hapanoluista tuskin samanlaista, näin laajaan massaan iskevää trendiä saadaan. Potentiaali tosin on, sillä omintakeinen makuprofiili ja nautinto-ominaisuudet saattavat avata ovia myös yleensä olutta kartteleville herkkusuille. Tällä kertaa ei myöskään olla Alkon suopeuden ja (yleensä harmillisen hitaan) reagoinnin varassa valikoiman suhteen, sillä lähtökohtaisesti monet hapanoluttyylit ovat varsin mietoja, helposti maitokauppavalikoimaan istuvia. Toki ronskimpiakin vaihtoehtoja löytyy, mutta olutravintolat ovat todella hyvin ajan tasalla. Tällä hetkellä Berliner Weisset, Sour Alet ja Saisonit tuntuvat olevan kovasti pinnalla, mutta tarjonnasta löytyy myös muita hyviä, arvostettuja ja jopa harvinaisia vaihtoehtoja. Tässä hieman tyylikirjoa:

"Sopivan happamia ovat!" sanoi vanha olutkettu...

Berliner Weisse

"Pohjoisen kuohuva". Kevyt, yleensä alle kolme prosentinen, hapan vehnäoluttyyli nimensä mukaisesti Berliinistä. Aikanaan todella suosittu olut, joka 1900-luvulla kuoli lähes sukupuuttoon. Sittemmin uusi kipinä syttyi Atlantin takana USAssa ja nykyisellään myös eurooppalaiset tekevät omia versiointejaan – Sinebrychoff viimeisempien joukossa. Yleisesti happamuutta tasoitellaan joko maratti- tai vadelmasiirapilla, mikä antaa oluelle omintakeisen vihreän tai punaisen sävyn. Menee myös sellaisenaan. Todellinen kesäjuoma! (Valmistajia: Berliner Kindl, Brew Baker)

Lambic

"Brysselin shampanja” – monien mielestä oluista jaloin… Nimisuojattu, maailman vanhimpiin kuuluva, käymistavastaan johtuen hapan oluttyyli. Se valmistetaan spontaanikäymisellä eli tallimaisuutta makuun antavien brettanomyces-villihiivojen avulla ja kypsytetään puutynnyreissä muutamia vuosia – joko itsekseen tai marjojen kanssa. Maustamaton, happaman valkoviinimäinen Gueuze on sekoitus nuorta ja vanhempia lambiceja, Kriek on maustettu kirsikoin ja Framboise vadelmin. Ruokosokerilla tasoitettua lambicia kutsutaan nimellä Faro, mutta myös monia muita variaatioita on olemassa aina savulambiceista viskiversioihin – tyrnistä mustaherukkaan. (Valmistajia: Cantillon, 3Fonteinen, Boon, Lindemans)

Hapan Ale / Sour Ale

Tähän kategoriaan lasketaan kaikki tarkoituksella happamat oluet, jotka eivät edusta mitään muuta määriteltyä tyyliä. Niille on ominaista happamuus, joka on yleensä peräisin Lactobacillus-maitohappobakteereista tai Brettanomyces-hiivasta. Lambiceista ne erovat siten, että ne käytetään ale-hiivalla ja happamuutta korostavat bakteerit lisätään mukaan vasta käymisen jälkeen. Marjoin ja hedelmin maustamaminen on hyvin yleistä. (Valmistajia: monilla panimoilla on omansa, melko aktiivisia ovat Nøgne Ø, Mikkeller)

Flaamilainen Hapan Ale / Flemish Red / Flemish Brown

Belgialaisen Flandersin alueen oma tyyli, jonka edustajat ovat yleensä punertavia tai ruskeita. Niille on happamuuden lisäksi ominaista runsas maltaisuus ja hedelmäisyys ja lambicien tapaan ne vaativat pitkän kypsytyksen. Yleensä valmis olut muodostuu Gueuzen tapaan sekoituksesta nuorta ja vanhaa, mutta edellisten tapaa myös hedelmiä ja marjoja tykätään lisätä joukkoon. (Valmistajia: Rodenbach, Liefmans)

Saison

Belgian ranskalaisen puoliskon perinteinen kesäolut, saison de mars, joka korkeiden kesälämpötilojen vuoksi valmistettiin keväällä. Siitä tehtiin sopivan vahvaa (5-7%) ja riittävän humaloitua, jotta se kestäisi kesän yli. Virkistävän kirpeä, mausteinen oluttyyli joka yhdistelee kauniisti hedelmää ja mausteisuutta. Ei varsinainen hapanolut, mutta ansaitsee kipakan maininnan tässä kohtaa. Olutmaailman kirkkaimpia tähtiä tällä hetkellä! Jokaisella panimolla tuntuu tällä hetkellä olevan sen pakollisen IPAn lisäksi myös oma saison… Myös ronskimmin aromihumaloidut saisonit toimivat! (Valmistajia: Dupont, Fantôme, St. Feuillien sekä lukuisat muut, kuten Nøgne Ø, Maku Brewing)

Gose, Grodziskie & Lichtenhainer

Historiallisia, vähemmän puhuttuja oluttyylejä Saksasta ja Puolasta. Kaikki oluet omaavat matalan alkoholipitoisuuden ja niiden valmistuksessa on käytetty vehnää. Ne muistuttavat osittain lambiceja ja hapan aleja…

Gose on suolaisen mineraalinen, Leipzigin alueella valmistettava, yli tuhatvuotisen historian omaava oluttyyli, joka maustetaan korianterilla. Goseja on alkanut näkymään myös ruokakaupoissa!  (Valmistajia: Brauerei Reichenbrand)

Grodziskie niin ikään satoja vuosia vanha, puolalainen, alun perin tyystin vehnästä valmistettu olut. Sen makumaailmaa hallitsee savuisuus johtuen perinteisistä maltaan kuivatusmetodeista, jotka antoivat olueen tahtomattakin savuisen aromin. Nykyisin käytetään myös ohraa… 

Lichtenhainer on Thuringen alueen oma ja perinteinen olut. Se muistutta reseptiikaltaan ja happamuudeltaan Berliner Weissea, mutta sen valmistuksessa käytetään myös savustettua ohra- tai vehnämallasta.

Sumentaako hapanbuumi jättimäisen IPA-huuman voimaa?

IPA-huuman katkera loppu?

Syökö nosteessa oleva hapanolutinnostus katkeran suloisten humalapommien jalansijan markkinoilta? Tuskin. Kuten Laitisen Mika Maltainen-blogissaan sanailee, ei trendin hiipumisestä näy merkkejä Atlantin takana, josta imetään edelleen suuri määrä vaikutteita vanhankin mantereen olutbuumeihin. Craft beer on in ja elää vahvempana kuin koskaan. Suuri yleisö on alkanut ottamaan IPA, APAt ja vastaavat omikseen, joten perusteita taantumuspuheille ei yksinkertaisesti ole. Et siis nolaa itseäsi tilatessasi tiskillä "jotain IPAa...", sillä IPA on edelleen pop ja valikoima ennen näkemättömän laaja!

IPA ei nykyisin tarkoita pelkkää india pale alea. Se on vakiinnuttanut paikkansa oluen ominaisuuteen viittaavana terminä, joka ilmaisee kyseisen oluen avokätistä, jenkkityylistä humalointia. Se haastaakin paljon käytetyn, merkitykseltään osittain limittyvän American-etuliitteen ja hyvä niin, sillä nykyisellään ”alkuperäisiin jenkkihumaliin” verrattavia humalalajikkeita tuotetaan USAn lisäksi myös Euroopassa, Australiassa, Japanissa ja Uudessa-Seelannissa. IPA-termi tuo ronskin, aromikkaan humaloinnin yleismaailmallisemmaksi määreeksi. Ei kovin huonosti ilmiöltä, jota povattiin lyhytaikaiseksi tähdenlennoksi...

Uusien humalalajikkeiden ja sekoitusten lisäksi markkinoita valloitetaan myös muilla raaka-ainevariaatiolla:

Greippisimppu ja kesän muut hedelmäiset saaliit...

Hedelmien esiinmarssi

Runsasta hedelmäkirjoa löytyy tosiaan hapanoluiden joukosta, mutta viime aikoina ne ovat alkaneet vallata alaa myös muissa oluttyyleissä. Sitruunankuori witbierissä ei toki mikään uusi villitys ole, mutta tällä hetkellä kaupan hedelmäosasto tuntuu jatkuvan aina oluthyllylle saakka, missä se kohtaa yrtti- ja mausteosaston. Markkinoiden laajentumisen ja idearikkaan innovoinnin myötä etenkin IPOjen reseptiikkaan on ryhdytty lisäämään humalakattauksen trooppista tuulahdusta tehostavaa, aitoa hedelmäisyyttä.

Passionia, greippiä, papaijaa tai mangoa… Kaikkea tätä on mahdollista löytää, mutta luonnonantimin maustaminen ylipäänsä on nostanut profiiliaan ja hedelmien lisäksi mukaan mahtuu kuusenkerkkää, korianteria, inkivääriä, lakritsijuurta tai vaikkapa ruusunmarjaa. Osa näistä on perinteisiä, pitkään käytettyjä valintoja, mutta viime aikoina tyylirajat ovat maustamisen suhteen rikkoutuneet ja erilaisia kombinaatioita löytyy kirjava määrä. Kokeiluja ovat Suomessakin harrastaneet mm. Hiisi ja Rekolan Panimo, mutta myös muiltakin on alkanut maustettuja makuja löytymään. 

Eli mitä sinne lasiin siis?

Kuten aiemmin mainitsinkin, kuuluu vehnä olennaisena osana kesään. Perinteinen, palkitseva Hefeweizen on kesäkuumalla kova sana, mutta myös sen belgiserkku eli Witbier kannattaa pitää mielessä.

Suosiota nauttivista oluista esiin voisi nostaa rehtiin nautiskeluun ja luonnosta nauttimiseen soveltuvat Saisonit, grillin ääreen ja yleiseen viilennykseen mainiosti sopivat Berliner Weisset sekä erityishetkiä varten kellarista kaivettavat Lambicit, joista omaan suuhun parhaiten toimivat rehdit Gueuzet sekä kirsikkaiset Kriekit. Sourien seasta löytyviä Rodenbach Caractère Rougen kaltaisia täysosumia ei kannata jättää väliin...

Humalapommit toimivat aina ja ehkä ronskimmin humaloidut Wheat Alet puhuttelevat puhtaiden "perus-IPOjen" ohella tällä hetkellä eniten. Klassikkona pöytään rehdin rapeat Pilsnerit sekä varjon rauhaan istuvat, runsaamman maltaiset saksalaiset Heller Bockit. Niin ja tietenkin Sahti... Sahti toimii aina...

Olutkulttuurin noste mahdollistaa useammankin rinnakkaisen trendin olemassa olon, mikä kieltämättä on hienoa. Toivotaan, että kehitys jatkuu samanlaisena mutta ennen kaikkea nautitaan tarjolla olevista hedelmistä!

Nautinnollista olutkesää 2015!

J-P

Lambic on oluista jaloin...

Humalilla tykitetty saison on todellinen trendituote...

Wit on usein unohdettu, joskin todella toimiva vehnäoluttyyli Belgiasta.

ja tarjontaa alkaa olemaan kohtalaisen mukavasti...

Gosea voi löytää ihan maitokaupankin hyllystä!

Saison taittuu myös kotimaisin voimin!

Mutta osataan sitä myös Ruotsissa...

Kevyet, sitrusmaisen happamat Berliner Weisset toimivat helteen taittamiseen mutta käyvät myös grillin ääreen!

Saksalainen vehnä on ylittämätön...

mutta kesäillassa ei liene sahdin voittanutta...

"Kesäolutta" Norjasta: Lervig Sommerøl

• Tyyli: Vaalea Lager
• Alk.%: 4,7
• Panimo: Lervig Aktiebryggeri, Stavanger, Norja

Kesäjuomaa mökillä...

Mökin rauhassa on mukava maistella konstittomampia oluita ja maitokauppoihin rantautunut norjalainen kesäolut sopinee teemaan mainiosti. Lervighän oli Norjan ensimmäinen ”erikoisoluita” tölkittänyt panimo, joten ihan hauska saada näitä panimon tölkkipakkauksia Suomeenkin ihmeteltäväksi. Sommerøl tosin on tyyliltään vaalea lager ja varmastikin tarkoituksenmukaisesti kesäisen harmiton reseptiikkansa puolesta – uskaltaisin jopa veikkailla suunnaksi panimon aiempaa linjausta, ajalta ennen Mike Murphyn saapumista kattiloiden äärelle (alunperinhän Stavangerissa valmistui lähinnä bulkkilagereita). Nätti ulkoasu pakkauksella toki on ja piristävän kesäinen paketti lähtikin matkaan kesähelteitä taltuttamaan. Katsotaan, kuinka etukäteisveikkaukset pitivät kutinsa.

Lervig Sommerøl

Kirkas, haalean ananaksinen ja lyhytvaahtoinen olut. Tuoksultaan kevyt, vaalea ja kaitpa sitten jollain tapaa kesäinen. Vaalea, hennon makea ja viljaisa mallaspuoli saa seurakseen kevyttä heinikkoa sekä todella laimeaa hedelmäisyyttä. Ei mitään ihmeellistä tässä…

Maultaan myös varsin vaisu ja tavanomainenkin, joskin ruohoinen humalointi kohtalaisen mukavasti pureekin. Vaaleaa, viljaisaa mallasta, hieman heinäistä kuivuutta sekä kevyelti makeutta – ehkä vähän sitä hedelmäistä aromiakin. Maku on kuitenkin kokonaisuutena salkkubulkkia maistuvampi, myös tuntuma on varsin miellyttävä. Kevyt, melko raikas ja ihan hyvän makuinen, ei pahvia saati muita virhemakuja.

Tuomio: Peruskeppanaa parempi vaihtoehto, joka jonkin verran purentaakin ilmentää. Lopputulemana olut on ”kesälager”, joka oikeastaan antaa hyvin vähän. Sopiikin parhaiten kesän rientoihin, joissa hyvä seura ja tekeminen on oluen makua tärkeämpää. Myös saunaolueksi ihan pätevä lagervaihtoehto.

Pisteet: 24/50