Browar Stu Mostów x Camba Bavaria ART1 Doppel Weizenbock German IPA

Browar Stu Mostów x Camba Bavaria ART1 Doppel Weizenbock German IPA

• Tyyli: Weizenbock
• Alk.%: 8,3
• Panimot: Browar Stu Mostów, Wroclaw, Puola / Camba Bavaria, Seeon, Saksa

Tällainen puolalais-saksalaisen yhteistyön tulema tuli vastaan joku aika sitten tunnelmallisessa Vihreässä Haltiattaressa. Tyylilajiksi  ilmoitettu Doppel Weizenbock German IPA kuulosti sanakollaasina sen verran kivalta, ettei vaihtoehtoja juurikaan jäänyt. Rennommalla kädellä humaloidut, vahvanlaiset vehnäthän ovat mitä parhainta herkkua, kysykää vaikka TAP5:n ystäviltä.

ART-sarja esittelee Stu Mostówin innovatiivisimpaa puolta ja sisältää jo melko kirjavan joukon erilaisia kollaboraatio-oluita kahvidunkkelista porkkana-dinkel-olueen ja vanilja-suklaa-skottialesta muutamaan eri tavalla maustettuun nitrostoutiin. Kavereina patojen äärellä on heilunut tuttuja nimiä, kuten Northern Monk, Brewski, De Molen ja Naparbier, mutta nyt maistossa on tosiaan saksalaisen Camba Bavarian kanssa tehty tuotos.

Kyseinen olut yhdistelee vahvanlaista Doppelbock-maailmaa ronskiin humalointiin, missä ei sinällään mitään uutta tai erilaista ole taustalla. Humaliksi on tosin valittu jenkkisuunnan sijasta saksalaislajikkeita, kuten Hallertauta, Saphiria ja Mandarina Bavariaa, jotka kyllä vastaavat modernien makuniilojen märän maltaisiin päiväuniin toimivalla tasolla. Itsekin pidän…

Browar Stu Mostów x Camba Bavaria ART1 Doppel Weizenbock German IPA

Browar Stu Mostów x Camba Bavaria ART1 Doppel Weizenbock German IPA

Samea, vehnäolueksi ulkonäöltään tunnistettava olut tarjoaa varsin aromaattisen, hedelmäesterisen ja kuivattavan mausteisen tuoksun kokonaisuuden. Vaalean Doppelbockin tunnuspiirteet ovat vahvana läsnä, mutta myös humaloinnin ennakkoluulottomuus on selvästi esillä. Perushefen äärellä ei tuoksun perusteella siis olla, vaikka lajityyppi selvänä tuntuukin.

Maku todistaa tuoksuhavainnot oikeiksi. Banaaninen, vaaleahkon vehnävä, pyöreänkin maltainen ja kevyelti alkoholisen lämmin runko levittäytyy melko solidina aromaattisen hedelmäisen, havuisen ja parfyymisen harson alle. Lopussa sopivaa katkeruutta ja valkopippurinsekaista mausteisuutta, kuivuutta ja lisää, kohti jälkimakua suuntaavaa aromileikittelyä. Samaan aikaan aika vahva, silti raikkaan pirteä ja hedelmäinen, mutta myös kuivan mausteinen ja janottava. IPAnoitu Weizenbock… Sellainen tämä juurikin on.

Olut on kulmikkaampi kuin hekumallinen Braupakt ja tuohon mestariteokseen verraten paikoin hieman ontuvakin, silti puolalaisten kollaboraatiosarjaa kohtaan mielenkiintoa herättävän toimiva kokonaisuus.

Pisteet: 37/50

Kesäilta Vihreässä: Unkari ja Olutsataman taustajoukot

Viime viikolla unkarilainen craft oli kova sana Vihreässä.

Hektinen kevät vaatii nestemäistä vastapainoa ja liikekannalle siirtymiseen on hyvä yhdistää myös sopiva annos sosiaalisuutta. Viime keskiviikko olikin oiva päivä kaivaa vanha kesäfillari talviteloilta ja suunnata kulku Rantaraitin vehreiden maisemien kautta kohti yläkaupungin hiljaisia katuja ja Vihreää Haltiatarta.

Vihreässä oli tarjolla sahtia, mutta retken päätarkoitus oli vaihtaa muutama sananen HIISIn Tatun ja hänen koolle masinoiman Olutsataman väen kanssa. ”Sopivasti” samalle illalle oli osunut myös Olutkulttuuriseuran Unkari-aiheinen iltama, jossa puhujana toimi olutasiantuntija Anikó Lehtinen. Hyvin mielenkiintoinen aihe ja hyvä puhuja, mutta tuon esityksen jouduin kotikiireiden vuoksi jättämään väliin. Tulin paikalle siis sopivasti myöhässä.

Hieman harmitti, mutta nousussa olevan Unkarin craft-touhuista kuultaneen vielä myöhemmin – tai sitten pitää lähteä paikan päälle ihmettelemään. Muutamien vuosien takainen Budapestin matka herätti mielenkiinnon koko maata kohtaan, joten ehkä nyt olisi jo aika tehdä pitkään odotettu ”paluu” Tonava-joen maisemiin. Ihan vaikka pelkän vertailun vuoksi, sillä en juuri muista muuta kuin Dreheriä siellä nähneeni ja katseet tuli muutoinkin käännettyä paikalliseen viiniosaamiseen ja tietty hyvin toimivaan ruokapuoleen.

Esitelmä jäi siis kuulematta ja tarjolla olleet unkarilaisoluetkin (lista) olivat käyneet jo melko vähiin. Satamalaiset olivat juuri kumonneet käsinkosketeltavan tuhdin ja tahmean jälkiruokaoluen, Mad Scientist / TuffBuzz Sugar Daddyn. Kahvi-kaakao-vanilja-muscovado-Imperial Milk Stout ei lämpimänpuoleisessa illassa kuitenkaan huokutellut tarpeeksi ja vaikka unkarilaisten lagertarjontakin olisikin kiinnostanut, päädyin budapestiläisen HopTopin (ei tiettävästi sukua Fiskarsin Panimon Topille) soljuvalinjaiseen Double Check DIPAan.

Blogikollega Arden Unkari-raporteista oli mieleeni jäänyt korostunut huoli maan olutskenen logistiikkapuutteista ja maistamani Double Check vahvisti tuota näkemystä osuvasti – peräkärryn olemattomuus teki oluesta melko tuhdin ja turhan imelänkin, vaikka muutoin miellyttäviä sävyjä tarjosikin. Yhden oluen perusteella on tietty hankala laajempaa näkemystä muodostaa ja yleinen mielipide tarjolle tuoduista unkarilaisoluista vaikutti hyvin positiiviselta, mikä entisestään vahvistaa matkakuumettani. Alla vielä sosiaalisessa tilanteessa koostettu pika-arvio illan unkarilaisvalinnasta ja tarkempaa tarinaa illan taustoista sekä oluistakin kannattaa lukea Helppoa Juotavaa -blogin Jukan jutusta:

Helppoa Juotavaa: Olutkulttuuri-ilta: Unkari

HopTop Double Check

Imperial IPA / 8,0% / HopTop Brewery, Budapest, Unkari / Pisteet: 34/50

Tuhti ja ryhdikäs, makean maltainen ja kypsän hedelmäinen olut havuisin ja trooppisin sävyin. Aika jämäkkää tavaraa, etenkin kun katkeropuoli tuntuu tyystin matkasta unohtuneen. Pullon kyljessä tosin mainitaan 66 IBU, mutta jonnekin se vain tuntuu alta häviävän. Ronskille purennalle olisi nimittäin tilausta. Oluen loppuhuikat ovat jo aika nasevaa kampetta suun tahmautuessa tiukasti jo lasin puolivälissä. Sitrusta toki löytyy, muttei sitäkään järin leikkaavassa roolissa. Takapotkua jään siis kaipaamaan muutoin kutkuttavankin tuhdin ja tunteikkaan DIPAn kohdalla. Nyt jää hiukka raskaaksi kosketukseksi.

Double Checkin loppua kohden ylivoimaiseksi käynyt ”hitaus” tuli huuhdeltua alas hyväksi kesäjuomaksi jo aeimmin osoittautuneella HIISI / Donut Island Guess Wh(e)at –leikittelyllä…

Olutsatama-viisikonkin kanssa tuli tosiaan jutusteltua. Mitään suurempaa agendaa ei meillä istuskelulle ollut, mutta olihan se mukava nähdä hieman kulisseihin ja katsoa minkälainen porukka kiinnostusta herättävää tapahtumaa on kokoonlaittamassa. Aiemmin en Roosaa, Robertia, Nooraa, Satua ja Jereä ollut tavannutkaan, joten nyt on yhden tapahtuman kokoinen tietoaukko samalla täytetty.

Hieman modernimmalla otteelle liikkeellä oleva tapahtuma ottaa nyt useamman askeleen eteenpäin debyyttivuoden tuoman kokemuksen, saadun palautteen ja benchmarkkauksen pohjalta. Harmittaa jo etukäteen, että olen osaltani estynyt osallistumaan tällä kertaa. Viisikolla on käsittääkseni aika monipuolinen osaamis- ja taustakenttä, josta on luonnolllisesti otettu täysi hyöty irti rooleja ja käytännön asioita hoidettaessa. Touhusta jäi varsin hyvä kuva ja kooste tulevista uudistuksistakin kuulosti omaan korvaan hyvällä - näitä juttuja on selvästi talven aikana mietitty ja viime hetken viilauksia sun muita kontakteja oli tarkoitus lähteä seuraavana päivänä hoitamaan SOPP-kauden avajaisiin Tampereelle.

Tapahtuma-alue on laajentunut sataman piknik-nurtsille, jossa voi istuskelun ohessa käydä kokeilemassa Suomeen keväällä rantautunutta olutjoogaa. Aitojen siidereiden noussut arvostus on myös huomioitu ja Olutsataman Siideri-loungessa voi maistella ainakin Kuura Ciderin sekä Panimoinen & Lemmes –duon tuotteita. Parinkymmenen panimon joukosta löytyy myös virolaisväriä TANKERin muodossa ja vahvan kotimaisen edustajiston rivejä täydentää pari melko tuorettakin, hauskasti jyväskyläläistaustaa omaavat Linden Brewery sekä Takatalo & Tompuri. Myös katettua istumatilaa on lisätty runsaasti ja viihtyisyyttäkin on viety eteenpäin. Hyvinhän nuo jo vuosi sitten pelasivat eikä homma tule kaatumaan viimeksi omakohtaisestikin hiertäneeseen saniteettitilojen niukkuuteen.

Tarkempaa infoa kannattaa ihmetellä tapahtuman kotisivuilta ja some-kanavista. Allekirjoittanut voisi lähteä satamaan jo ihan pelkän ruokapuolen perässä: tarjolla on ainakin Naughty BRGRin herkkuja sekä paikallista smokerosaamista edustavan T-Barbeque Smokerin muodossa. Premium-puolelle lippunsa lunastaneista sen sijaan pitää huolen aina niin rok Sohwi, jolla on omat eväänsä levällään Ruoka&Olut-parituksissa.

Viime vuonna itsenikin todella positiivisesti yllättänyt tapahtuma on herättänyt kiinnostusta panimoidenkin suunnalla, mikä on tuonut eteen suoranaista ylitarjontaa halukkaiden suhteen. Pikaisen jutustelun perusteella tapahtumaa on rakennettu huolella ja harkiten, uudet tuulet hyvin huomioiden. Raikas ja moderni tapahtuma on siis tänäkin vuonna tuloillaan. Isommat paljastukset ja päittyvät tiedot ongitaan sitten täältä:

Olutsatama 16.-17.6.2017

Ja pitihän sitä sahtiakin vielä maistaa, että jaksoi kotia asti laahustaa. Vihreä on kaupungin ainoa ravinteli, josta Finlandiaa edes säännöllisen epäsäännöllisesti saa, joten tilaisuus on hyvä aina mahdollisuuksien mukaan hyödyntää.

Kolme lyhyttä: Fourpure IPA, Traquiar 50 & BrewDog #MashTag 2015

Tallustelin jokunen viikko sitten kohti kotia Sahti-kirjan julkistustilaisuudesta. Märän lumisateen sävyttämä lauantai-ilta kuitenkin toi olosuhteidensa puolesta pieniä mutkia matkaan. Ensimmäinen näistä sattui Vihreän Haltiattaren kohdalla… Kulttuuriväki olikin tuppaantunut jatkamaan iltaa ”Vihreään”, joten olihan se varsin kohteliasta istahtaa hetkeksi rupattelemaan ja jakamaan oluita. Ensimmäisenä sahdin ja maltölin jälkeen mieli teki kuitenkin IPAa ja tuoreeltaan hanaan asennettu fourpurelainen sai luvan olla tähän sopiva olut…

Fourpure IPA

Fourpure, Bermondsey, Englanti / India Pale Ale / 6,5%

Fourpure on suur-Lontoon Bermondseyssä majaansa pitävä pienpanimo. Kuten sijaintikin jo paljastaa, on se yksi radan vartta seurailevan Bermondsey Beer Milen innovatiivisista pienpanimoista. Helposti ranskanaksentilla lausuttavaksi muuttuva panimo olikin tätä ennen vielä maistamaton tuttavuus joskin sen tölkitettyä Session IPAa on ruokakaupoissa jo jonkin verran vastaan tullutkin. Panimon IPA on Citralla ja muodikkaalla Mosaicilla humaloitu, 80 EBUa tarjoileva kokonaisuus, joka arvostetun olutasiantuntija Nikulaisen mukaan ”maistuu ihan IPAlle”…

Fourpure IPA

Tuoksu hyvin trooppinen, aromaattisen aprikoosonen, sitruksinen ja kiivinen. Maultaan hyvin raikas, vaalea ja hedelmäinen. Sopivaa sitrusta, aprikoosista tuorehedelmää ja vaaleaa mallasta. Mukavasti purevaa greippisyyttä, paljon hyviä perusIPA-makuja. Mutkaton, aromaattinen...

Toimii... 

Pisteet: 37/50

Traquair 50

Traquiar House, Innerleithen, Borders, Skotlanti / Old Ale / 9,0%

Jakoseuran löytyessä lasiin kaatui skottipanimo Traquairin puolivuosisataista taivalta kunnioittava juhlaolut, Traquiar 50. Maan vanhimman asutun rakennuksen pihapiirissä toimiva panimo luottaa perinteisiin makuihin ja niinpä tämä juhlapainoskin tarjoilee rehtiä Old Ale –henkeä. Suhteellisen lyhyestä historiastaan huolimatta osa panimon varustuksesta on todella vanhaa. Tontilla on nimittäin harjoitettu oluen valmistusta huomattavasti ennen nykymuotoisen kaupallisen toiminnan aloittamista. Avasin tuota aikajanaa aiemmin seuraavin sanoin:

”Olutta tiluksilla on kuitenkin tavattu valmistaa jo paljon aiemminkin. Alkujaan maltaiset aromit täyttivät kartanon keittiön, sittemmin toiminta siirtyi kappelin alle tehtyyn panimotilaan yli sadan vuoden ajaksi ennen 1800-luvun alusta alkanutta unohduksen aikakautta. Vanha laitteisto kuitenkin selvisi ajanhampaan käsittelystä ja vuonna 1738 hankittu keittolaitteisto on edelleen käytössä – halkolämmityksestä on tosin siirrytty kaasuliekkiin. Panimo käyttää osin myös yli 200 vuotta vanhoja käymisastioita.”

 Traquiar 50

Tuoksu luumuisen mämminen, hieman paahteinen. Maultaan hieman kulmikkaampi, syvempi ja vivahteikas. Luumuisen mämmistä tunnelmaa, ylikypsää viikuna ja kevyttä rusinaa. Kohtalaisen yrttistä katkeroa ja kevyttä valkopippurisuutta, pääsääntöisesti kuitenkin makeahkon maltaista ja tumman hedelmäistö tunnelma.

Pisteet: 39/50

BrewDog #MashTag 2015

BrewDog, Ellon, Aberdeenshire, Skotlanti / Barley Wine / 10,0%

Kansan äänestämä brewdogilainen on tänä vuonna kutkuttavan kuuloinen eikä sen kohdalle voida kovinkaan kepeästä folk alesta puhua. Viisiportaisessa äänestyksessä oluenystävät saivat päättää vuosikerran oluttyylistä, mallaskattauksesta ja vahvuudesta, humaloinnista ja sen voimakkuudesta sekä leikittelevään olueen kuuluvasta kikkakolmosesta  - Special Twististä. Viides äänestys olikin sitten pelkkää kosmetiikkaa eli etiketin valintaa ja tässä kohtaa kansa kyllä äänesti väärin… Omaan silmään vaihtoehto oli kenties huonoin tarjolla olleista (tai ainakin toiseksi heikoin), mutta pullon sisältö sen sijaan vaikuttaa ihan hauskalta sopalta. Kovin suuria odotuksia sen kohdalle en tosin ollut ladannut ja se olisikin todennäköisesti jäänyt ilman jakoseuraa kokonaan maistamatta…

Mutta nyt kävin näin. Mustaa vanijalla ja paahdetuilla tammilastuilla maustettua barley winea kaatui lasiin ja mikäpäs siinä.

BrewDog #MashTag 2015

Tummahkon hedelmäinen, vaniljaista aromikkuutta, kevyttä karamellia ja kevyen paahtunutta tunnelmaa... Maussa salmiakkia, tummaa luumua ja tumman hedelmäistä tunnelmaa. Lopussa kevyttä katkeroa, tammista vaniljaisuutta ja rusinaa. Hentoa mausteisuutta, kevyttä yrttiä... Kohtalaisen soljuva, pyöreä ja jyhkeä. Runsas, monipuolinen mutta myös hieman tasapainoa hakeva... Iso olut, joka voisi olla isompikin, mutta toimii ihan hyvin.

Pisteet: 38/50