Olutkellarin kolmannessa uutiskatsauksessa syvennytään paitsi palkittuihin oluisiin, myös itse lopputuotteiden vaatimiin raaka-aineisiin, ennätyksiä rikkovaan yhteistyöhön sekä lisäjalkoja asiakaskirjoon nostavaan tuoteperheeseen. Ensimmäisestä otsikosta saadaan kiittää lukijavinkkiä, jota ilman hanke olisi varmasti mennyt itseltäni iloisesti ohi silmien. Vinkkejä saa siis antaa jatkossakin!
 |
Humala kiinnostaa myös kehitysmielessä
|
Luonnonvarakeskus kehittää kotimaisen humalan tuotantoa
Luonnonvarakeskuksen pitkä
taival suomalaisen humalan jäljillä on tänä kesänä edennyt jo humalatarhojen
perustamisvaiheeseen saakka. HopUp - Suomalaisen humalan tuotannon käynnistäminen -hankkeen tavoitteena on edistää kotimaista humalan tuotantoa
vanhoilla, kotimaisilla humalakannoilla ja samalla kehittää yhteistyötä
panimoiden, oppilaitosten ja Luken välillä. Suomalaisen panimohumalan tuotannon
kehittämisellä halutaan vastata osaltaan myös paikallistuotteiden ja lähiruoan
kysyntään.
Humalatuotanto käynnistetään
kolmen humalatarhan voimin. Kesän ja alkusyksyn aikana viljelmät on perustettu
Luken Piikkiön tutkimusasemalle sekä Lappian oppilaitokselle Kemin ja
Rovaniemen väliin Louelle. Kolmannen, Kurejoelle syksyllä nousseen tarhan
lisäksi mukana on myös muutama yksityinen viljelijä Lapin ja E-P:n Elyn
alueilta. Esimerkiksi Kurejoen 15:n aarin humalatarhaan istutetaan syksyn
aikana 63 humalan taimea.
Humalaa on tutkittu
Lukessa jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Joku saattaa muistaakin vuoden 2017
kampanjan, jossa kartoitettiin unohdettuja humalakasvustoja esimerkiksi
vanhojen pihapiirien nurkilta. Avoin haku tuotti kaikkiaan 1400 ilmoitusta eri
puolilta maata ja näytteiksi päätyi noin tuhat kasvia. Tutkittavien näytteiden
erot olivat suuria ja kotimaiset humalakasvustot osoittautuivat hyvin
uniikeiksi yksilöiksi. Esimerkiksi Piikkiössä lopulliseen koeviljelyyn
valikoitui kaikkiaan 21 eri humalakantaa. Seuraavaksi tarkoituksena on
vertailla mm. kantojen talvenkestävyyttä ja satoisuutta.
Hankkeessa tutkitaan
sopivia vaihtoehtoja kemiallisesti parhaiten oluenvalmistukseen sopivista
humalista ja valitaan niistä viljelyllisesti potentiaalisimmat tuotantoon. Tavoitteena
on löytää etenkin hyviä kotimaisia aromihumalalajikkeita. Lisäksi tutkimuksessa
kootaan viljelyteknistä tietoa humalakäpyjen tuottamisesta suomalaisissa
olosuhteissa. HopUp-hanke päättyy vuoden 2022 lopussa.
Nippelitietona
mainittakoon, että kotimaista humalaa voidaan korjata noin tuhannen kilon
verran hehtaarilta ja kohtalaisen korkeiden perustus- sekä korjuukulujen vuoksi
laskennallisesti humalatarha voisi alkaa tuottavaksi vasta seitsemäntenä
vuotenaan.
 |
Pohjoista mallasosaamista.
|
Golden Malt on uusi start up -mallastamo
Ouluun on perusteilla maailman pohjoisin mallastamo. Golden Malt -start upin tavoitteena on tuottaa erikoismaltaita pohjoismaalaisille
pienpanimoille sekä tislaamoille. Pohjoisen olosuhteista haetaan voimaa muun
muassa premium-laatuisen viskimallasohran tuotannolle ja Golden Malt on myös
aloittanut yhteistyön luontaisesti gluteenittoman ohran kehittämiseksi Sejetin
ja CSIRO:n kanssa. Yritysten tavoitteena on tuoda gluteeniton ohra markkinoille
jo viiden vuoden sisällä.
Gluteeniton ohra tulee olemaan yrityksen päätuote, mutta
myös valoisan kasvukauden mahdollistama maltaan entsyymiaktiivisuus nähdään
etuna viskin valmistajien tuotantotarpeita silmällä pitäen. Tarkoitus onkin
tuottaa raaka-aineita niin single malt- kuin grain whiskyn valmistukseen sekä
savumaltaita.
Yrityksen tavoitteena on tuottaa viskitarpeiden lisäksi erikoismaltaita myös pienpanimoille Suomessa
ja naapurimaissa sekä ottaa haltuun gluteenittoman ohran markkinat
Pohjois-Euroopan alueella.
Golden Malt on
lyönyt hynttyyt yhteen myös italialaisen perheyrityksen Zaninin kanssa.
Yhteistyössä keskitytään idätysjärjestelmän ja siihen sulautuvien oheislaitteistojen
kehittämiseen. Zaninin patentoitu rumpuidättämö ja mallastamo antavat laatuetua
perinteisiin mallastusmenetelmiin nähden. Modulaarisen teknologian
mahdollistama suljettu viljelyjärjestelmä avaa myös ovet paikallisten
viljelijöiden sekä ammattimaisen idätyksen ja mallastuksen yhdistämiseen ja
näin erikoismaltaitakin saadaan tuotettua paikallisista raaka-aineista.
Golden Malt -hanke on vielä alkuvaiheessa ja etsii par’aikaa
viimeisiä sijoittajia. Yritysideaa on ollut kehittämässä myös Tornion Panimo,
mutta asiakaskuntaa tullaan palvelemaan myös laajemmalti. Ponnistusvaiheessa hanke
vaatii puolen miljoonan euron investoinnit, jolla saadaan rakennettua
pilottimittakaavan tuotantolaitos. Jatkossa laitoksen kokoa on mahdollista
skaalata suuremmaksi mallastamon moduulien määrää kasvattamalla.
Rumpumallastamon rakentamisen on määrä alkaa kuluvan syksyn
aikana ja erikoismaltaita aiotaan saada markkinoilla jo kuluneen kesän sadosta.
Raaka-aineena tullaan käyttämään ohran lisäksi myös vehnää, ruista ja ehkä myös
kauraa sekä tattaria.
 |
BrewDog ja Schorschbräu tekivät sen kertaa yhdesssä.
|
Maailman vahvin olut
Moni varmasti ajatteli
jo muutama vuosi sitten, että olutmaailman kilpajuoksu vahvimman mallasjuoman
tittelistä olisi jätetty 2010-luvun alun ominaispiirteeksi. Vahvuusmittelö panimoitui käytännössä kahteen toimijaan: BrewDogiin ja saksalaiseen Schorschbräuhun.
Skottien reilu vuosikymmen sitten jäätislaama Tactical Nuclear Penguin (32%) sai
varsin mittavaa mediahuomiota osakseen ja toimi yhtenä hippaleikin aloituslaukauksista. Saksalaisten vastaus oli Schorschbock
(40%), jonka jälkeen BrewDog laski vesille Sink the Bismarckin (41%). Germaanit
korottivat panosta Schorschbockin 43-prosenttisella ilmentymällä, mutta BrewDog
painoi nimensä historian kirjoihin vielä kerran 53-prosenttisen oravaoluen, End
of Historyn muodossa. Peli kuitenkin paketoitiin piakkoin Schorschbockin 57,7-prosenttisen
uudelleen syntymän myötä.
Vahvuuskilpailu ei
tähän varsinaisesti lopahtanut, vaan sai jatkoa lopulta hieman epämääräisemmissä
muodoissa. Maistoin itsekin 2013 julkaistun Armageddonin (65%), joka nostatti
kohtalaisen epäilymyrskyn aromilasissa laajemminkin. Kuin myös sitä seurannut
Snake Venomkin (67,5%). Polemiikin jälkipyykkiä ei lopulta tullut kovinkaan tarkkaan seurattua, mutta palaneenkäry oli mitä ilmeisimmin aidoista liekeistä lähtöisin. Mainittua kaksikkoa ei varteenotettaviin oluiden vahvuustaulukoihin nimittäin hyväksytä, sillä niihin on jäätislausvaiheessa lisätty etanolia eli kohotettu alkoholipitoisuutta keinotekoisesti. Myös 60-prosenttinen
Koelschip Start the Future todettiin sittemmin tislepohjaiseksi, olutta
sisältäväksi juomaksi.
Ajan mittaan listalle on noussut
verkkaisesti uusiakin nimiä, mistä ei suurempaa mediamyllyä ole silmiini osunut.
Nyt, vuosien ”jäätislevetisen” kilpailun jälkeen BrewDog ja Schorschbräu yhdistivät
voimansa luodakseen jotain suurempaa. Näin syntyi Strenght in Numbers, 57,8-prosenttinen
hirviö, joka vei maailman vahvimman oluen tittelin listaa pitkään hallinnoineen
Schorschbockin hallusta prosentin kymmenyksen mitalla. Tarkkaa puuhaa, mutta
pääasia, että ennätys rikkoontui.
Korona toi tähänkin tarinaan oman haasteensa, sillä skottipanimon väki joutui matkustusrajoitusten vuoksi osallistumaan oluen valmistukseen etänä Zoomin välityksellä. Oman kauhansa soppaan panimo kuitenkin lopulta sai, sillä Strenght in Numbersin valmistukesssa on käytetty myös BrewDogin kymmenen vuotta skottiviskitynnyreissä muhinutta Death or Glory -olutta, joka toimitettiin Saksaan ilman saattajiaan.
Olut tuli myyntiin
BrewDogin verkkokauppaan jokunen aika sitten, mutta kysyntä ylitti odotetusti
tarjonnan ja verkkopuoti tyhjeni varsin nopealla tahdilla - sold out -lappu ilmestyi luukulle jo samana päivänä.
 |
Valoisa mestari
|
Suomen paras olut on valittu
Suomen paras olut on valittu jo kymmenennen kerran. Poikkeusvuosi
vaikutti luonnollisesti myös olutkilpailun järjestelyihin. Aiemmista vuosista poiketen mukaan
otetiin vain pullo- ja tölkkioluita, jotka ovat säännöllisesti saatavilla
anniskelu- tai vähittäismyynnistä. Rajoitteesta huolimatta mukaan lähti kaikkiaan
320 olutta 49:ltä panimolta, mikä tarkoittaa sitä, että hieman alle puolet
kaikista kotimaisista panimoista otti osaa kilpailuun.
Kokonaiskilpailun voittajaksi kruunattiin vehnäolutsarjan
voittanut Honkavuoren Valo, jolle menestystä on tullut aiemminkin. Se voitti oman
sarjansa kisassa jo vuonna 2017, mutta nyt mukaan lähti myös koko kilpailun
ykköstila – Suomen paras olut -titteli vuosimallia 2020. Vehnäoluillaan jo
panimon debyyttikesänään 2016 ihastuttaneet joensuulaiset jatkavat siis hyväksi havaitulla
linjallaan.
Kymmenessä vuodessa
osanottomääränsä yli kolminkertaistanut olutkilpailu saatettiin päätökseen Tampereen
Suuret Oluet, Pienet Panimot -tapahtumassa (10.9.2020) sarja- ja kokonaiskilpailun
voittajien julkistamisella. Sarjoissaan palkitut oluet tulevat jatkossa löytymään
kilpailua tukeneen S-Ryhmän vähittäismyyntipaikoista kautta maan. Kilpailun
kokonaistulokset ja sarjavoittajat voi tarkastaa mm. alla olevien linkkien
takaa:
Olutposti
Aromilehti
 |
Palkittu karvalakki-IS
|
Suomalaismenestystä World Beer Awardseilla
Suomen paras olut -kisan lisäksi oluiden paremmuudesta kisattiin
myös Lontoossa. World Beer Awardsin tulokset julkistettiin niin ikään 10.9.2020
ja palkittujen joukkoon mahtui pari suomalaistakin olutta.
Savonlinnalaisen Olaf Brewingin 11-prosenttinen Norhern Comfort
rynnisti Imperial Stout -sarjan voittoon. Suomalaista sävyä löytyy palkintolistoilta
myös The
Flying Dutchmannin Beast Of The East The Bear Is There Russian Imperial Stoutin
muodossa, joka voitti Belgian maamestaruuden samassa sarjassa.
Imperial Stoutien herruudesta oli kilpailemassa myös muutamia muita suomalaisille harrastajille tuttuja oluita. Esimerkiksi maakohtaisten mestareiden joukosta löytyy parikin aiemmin Alkossa tarjolla ollut tuotetta, kuten CREW Republicin Roundhouse Kick sekä Redchurchin Old Ford ExportStout.
Koko sarjan voittanutta Northern Comfortia saa tällä hetkellä
vain panimon omasta kaupasta Savonlinnasta sekä valikoiduista olutravintoloista,
mutta marraskuun alussa (5.11) sitä tulee löytymään myös Alkoista.
Savonlinnalaisten lisäksi mitalikahvit päästään hörppimään
myös Keravalla, sillä Sinebrychoffin Karhu 0,0 kruunattiin Light Lager -sarjan mestariksi. Sen
ohella tittelistä oli kisaamassa muun muassa Saimaan Brewer's Special Evergreen Lager.
Kilpailun eri sarjojen voittajia pääsee tutkailemaan WBA:nkotisivuilta. Sarjavoittajista löytyy paikoin varsin mielenkiintoisia nimiä,
mutta myös perinteiset panimot pitävät ihastuttavasti pintansa. Tummien vehnäoluiden kirkkain kruunu meni itseoikeutetusti
Ayinger Urweisselle, maustettujen hapan- ja villioluiden mestaruuden lunasti
Ritterguts Gose ja vahvojen lagereiden sarja oli Ayinger Celebratorin juhlaa. Vahvojen,
vaaleiden belgioluiden viitta meni Duvelille ja taisi Alkon jouluolutvalikomaankin
ilmoittautua yksi vahva vaihtoehto, kun viime vuonna valikoimissa nähty Autenrieder Weizenbock vei nimiinsä vahvojen vehnäoluiden kilvoittelun.
 |
Palokan oluthylly on pari viikkoa poissa pelistä, mutta palaa entistä ehompana.
|
K-Citymarket Palokan olutosasto uudistuu
Suomen parhaimpiin kuuluva olutvalikoima kokee muutoksia Palokan
Citymarketin ”miljoonaremontin” myötä. Remontin vuoksi oluthyllyt tyhjennettiin
maanantaina ja kuivan kauden arvioidaan jatkuvan noin kahden viikon ajan.
Uudistukset koskevat juomaosaston lisäksi koko kauppaa, jossa muutostöitä on tehty jaksotetusti jo jonkin aikaa. Muun muassa
elintarvikeosasto uudistuu kokonaisuudessaan ja ruokamaailman palveluita laajennetaan
sushitiskin sekä kaupan oman pizzerian rakentamisella. Myös palvelutiskit uudistetaan.
Valikoimien kasvu tulee näkymään eritoten HeVi-osastolla sekä panimo- ja
tuoretuoteosastoilla.
 |
Uusi trappistiolut on herättänyt innostunutta keskustelua.
|
Uusi trappistiolut: Rochefort Tripel
Vasta saadun huhutiedon mukaan markkinoille on tulossa uusi
trappistiolut. Vuonna 1899 perustettu Brasserie de Rochefort on nimittäin
tuomassa markkinoille uuden, järjestyksessään neljännen oluensa: Rochefort Tripelin
(8,1%). Julkaisupäivämääräksi on ilmoitettu 2.10.2020.
 |
Koirien oma olutnelikko. (Kuva: Vuppeolut)
|
Alahovilta Suomen ensimmäinen olut koirille
Kuopiolainen Alahovin Viinitila laajensi kesällä oluttuotantoaan
myös nelijalkaisten ystäviemme makumarkkinoille. Suomen ensimmäinen koiran olut
Vuppe tuli markkinoille neljän makuvaihtoehdon voimin: liha, kala, kana ja
vege.
Lisätietoa:
Vuppeolut.fi
 |
Sahtia Joutsasta.
|
Varastopanimo aloitti sahdin ulosmyynnin
Olutkellarissakin on jo pariin kertaan sivuttu joutsalaisen
Varastopanimon sahtihommia. Heinäkuun lopussa alkanut sahdin ravintolamyynti
laajeni syyskuun puolivälin jälkeen myös ulosmyyntiin. Varastopanimo toimii
Joutsan keskustassa Aatto ja Ellin alakerrassa, Ravintola Kellarin yhteydessä,
mistä sahdin ulosmyynti myös tapahtuu.
Lisätietoa sahdin ulosmyynnistä ja sahti-arvio löytyvät
täältä:
Arvio: Varastopanimon Sahti
Varastopanimo aloitti sahdin ulosmyynnin