tiistai 6. helmikuuta 2018

BrewDog Make Earth Great Again

BrewDog Make Earth Great Again
  • Tyyli: Saison
  • Alk.%: 7,5
  • Panimo: BrewDog, Ellon, Aberdeenshire, Skotlanti

Skottipanimon aiheellisesti kantaa ottava Alko-uutuus tuli napattua melko tuoreeltaan testipenkkiin. Pahan Trumpinatorin kuvaa kantava Make Earth Great Again on valmistettu vastareaktiona USAn irtisanoutumiselle Pariisin ilmastosopimuksesta.

Oluen on tarkoitus muistuttaa maailman päättäjiä ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Sen valmistuksessa käytetty vesi on saatu sulattamalla pala lämmön vaikutuksesta hupenevaa jäätikköä. Mausteena toimivat hillat on poimittu pohjolan soilta, alueelta jossa lämpenevä ilmasto on jo nyt syönyt talvien pituutta. Oluttyylinkään osuminen Saisoniin ei ole sattumaa, sillä se on teemaan sopivasti käytetty panimon perustuotantoa korkeammassa lämpötilassa, johon sesoon taipuu varsin hyvin. Symboliikkaa ja metaforia reseptiikan muodossa siis, eikä etikettitaidekaan jätä epäselväksi, kenen aivopierun vuoksi olutta on ylipäänsä tehty.

Saison on humaloitu Amarillolla ja Mandarina Bavarialla, eikä pullosta löydy lainkaan pohjasakkaa, mikä yllätti ainakin itseni. Sopii siis hyvin pienempiinkin laseihin kaadettavaksi. Oluen tuotto ohjataan suoraan ilmastonmuutosta vastaan kamppailua käyvän 10:10-järjestön tilille, eli omaa tilipussiaan ei panimoväen ole tällä kannanotolla tarkoitus pulskistuttaa. Oisin mä tämän varmaan muutenkin ostanut, mutta kivahan se näinkin on.

Make Earth Great Again. Yes please.

BrewDog Make Earth Great Again
Kauniin keltainen, liian pieneen lasiin tungettuna tietty täysin kirkas. No, lopulta selviää, ettei pullo sisällä sameuttavia tekijöitä lainkaan eli myös pohjilta nousee kirkasta lientä. Valkea vaahto on melko runsasta, pian laskevaa mutta pitsiävää.

Tuoksu on pirteä, vaaleutta uhkuva ja jännästi kuivahkon lakan kautta valkoviinimäisiä piirteitä saava. Sitrusvetoista happamuutta, kevyttä appelsiinia, yrttiä ja mausteisuutta. Oikeastaan hyvinkin mainio ja persoonallinen voimakkaine kärjistyksineen.

Makumaailma on kohdillaan ja heti kärkeen kieli löytää tuon hillan läsnäolon. Se sopii edelleen hienosti mukaan joukkioon ja taas ilmoilla leijailee hienoista valkkarivibaakin. Kesäinen meno, vaikka tuhdinlainen runko pakkaskestävyyttäkin tarjoaa. Sitrusmainen happamuus tulee vastaan heti alussa, kiristyen hiljalleen kohti loppua. Appelsiinista häivähdystä, lopussa myös greippiä. 

Lopetus on kuivahko, mausteisen potkiva ja melko katkera. Napakkaa sitrushedelmäisyyttä tukee ruohikkoinen yrttisyys, joka tulee ajanmyötä esiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Jälkimaku on kuivan katkera, happaman kutkutteleva ja pitkä. Marjaisuus tiivistyy aika ajoin turhankin teräväksi, alkoholin hehkuiseksi piikiksi, mutta tasoittuu aina nopeasti. Tietty tekisi mieli tietää kuinka kokonaisuus ilman soidemme arvomarjaa pelittäisi. Ehkä liian kliiniksi jäisi saisonina silloin... Jotain tosin jää nytkin puuttumaan. Ei paljon, mutta jotain silti.

Tuomio: Hillalla maustettu Saison, jossa on särmää ja omalaatuisuutta, mutta lajityyppiin turhaan sekoitettua kliinisyyttäkin. Hyvää on, ei sen puoleen.

Pisteet: 37/50

maanantai 5. helmikuuta 2018

Töpäkkä Disco-DIPA: Wylam 45:33

Wylam 45:33
  • Tyyli: Imperial / Double IPA
  • Alk.%: 8,4
  • Panimo: Wylam, Newcastle upon Tyne, Englanti

That’s Wylam, man… On nimittäin tiukkaa settiä. Newcastlessa operoiva panimo vakuutti vast’ikään mainion The Man Behind The Doorin muodossa, mutta tämä numerokoodattu ”multi speed Double IPA” korjaa kyllä potin pitkäksi aikaa. Samea Double IPA tunnustanee tuota modernia New England –näkemystä ja todistaa lajityypin potentiaalin siemaus toisensa jälkeen.

Amarillolla, Citralla ja Chinookilla humaloitu olut herkuttelee paitsi maistuvan makumaailman, myös mitä ilmeisen LCD Soundsystem –kytköksen kanssa. Etikettitaide, markkinakoneiston ”ambient psychedelic” –viittaukset sekä LCD:n 45:33-albumin kanssa täyskaimaksi osoittautuva nimikin tukevat tätä havaintoa ja ohjaavat oluennautiskelun taustamusiikkivalinnan avaruusäänien ja rennon psykeinstrun suuntaan. Homma toimii…

Wylam 45:33

Tasaisen samea, mehumaisen keltainen ja vaihteeksi hyvin kaunis NEIPA valkealla vaahdolla. Tuoksu on kerrassaan ihastuttava! Sitrus, curacao ja muut saman suunnan sävyt piristävät tuoreen trooppisen hedelmäsalaatin ylitsevuotavaa ihanuutta. Mukana on myös mäntyä, karamellisuuteen sekoittuvaa pihkaa sekä kevyttä yrttisyyttä. Hyvin trooppisessa komennossa edetään tunnelman ollessa varsin voimakas ja tuhdin tuntuinen.

Maku hieman suoraviivaista peliä, mutta sama tuoksun runsaus on edelleen läsnä. Sitrushedelmistä on käytetty osuvasti niin kuoret kuin hedelmälihatkin ja ne on upotettu trooppista eksotiikkaa puolillaan olevaan boolimaljaan. Drinkin koristeeksi tarjotaan havunoksaa ja loppurustiksesta vastuun kantaa lasinreunaan lohkottu greippisiivu. Runsas, silti pirteän hedelmäinen maku on mieltä hivelevässä iskussa ja tuo mieleen Stigbergetsin toissavuotisen GBG:n taian. Nyt on briteillä hyvä ote hommasta. Huhhuh!

Tuomio: Runsaan trooppinen ja täydellisyyden tiellä oleva humalapommi.

Pisteet: 44/50

perjantai 2. helmikuuta 2018

Northern Monk / Siren Patrons Projects 9.02 Nora Hulk West Yorkshire DIPA

Northern Monk / Siren Patrons Projects 9.02 Nora Hulk West Yorkshire DIPA

Northern Monkin Patrons-olutsarja noudattelee pitkälti kanadalaispanimo Collective Artsin tallaamaa polkua oluen ja eri kulttuurialojen yhteensovittamisesta. Leedsiläiset tosin tuovat mukaan myös urheilupuolta ja muita panimoitakin, mutta perusajatus yli kulttuurirajojen yltävästä yhteistyöstä elää vahvana pohjalla.

Pohjoisen munkerot luottavat yhteistyössä ”pohjoisen” osaamiseen eli (ilmeisesti) North of Englandin alueen, ”the Northin” sisältä tulevaan inspiraatioon. Liikutaan siis Koillis- ja Luoteis-Englannin sekä Yorkshiren suunnalla, missä itse panimokin vaikuttaa.

Tähän keitokseen on kutsuttu kaveriksi craftpaja Sirenin väkeä ja taiteellista suuntaviivoja vetelemään kuvittaja-graafikko Ben Mather. Ilmeisesti kollabopanimoiden geografisen sijainnin suhteen ei olla niinkään tarkkoja, kerta kumppaniksi on kelvannut eteläisemmän Sirenin lisäksi mm. ulkomaailman vaikuttajat Against the Grain, Alefarm, Other Half ja Bissell Brothers. Ei sillä, että asialla sen suurempaa merkitystä on, mutta tiettyhän tuo the North -teeman olisi voinut ihan loppuun astikin viedä. Sikäli kun sen idean olen edes oikein ymmärtänyt…
Northern Monk Patrons is an initiative set up to foster collaboration, creativity and community between artists, athletes and creatives across the North.
Pohjoosen munkit...
Etiketin takaa löytyy tarinaa...
”Nora Hulk” on Patronsin Northern Comic Book Heroes –kollabosaagan toinen tuotos ja se edustaa perusvarmaa West Coast IPA –suuntaa. Paikallistuntoa nostattamaan annettu lisäviite West Yorkshire DIPA on mielestäni ihan hauska veto, joskin sen voisi tuoteperheen idean sijasta luulla tarkoittavan itse oluen tyylisuuntaa. Mutta, entä sitten?

Olut on humaloitu Simcoen, Ekuanotin, Amarillon ja Columbuksen voimin. Idea jenkkityyliin etenemisestä tuli Sirenin pääpanijana parisen vuotta toimineen Kyle Larsenin taustoista, jotka löytyvät USAn lounaisosasta, jossa mies on aiemmin toiminut mm. Double Mountain Breweryn leivissä Portlandin lähettyvillä. Lopputulema on melko kuivaksi rutistava ja suoraviivainen, koruton kokonaisuus, joka lienee enempikin vanhan liiton peräkärrymiesten mieleen.

Northern Monk / Siren Patrons Projects 9.02 Nora Hulk West Yorkshire DIPA
Melko vaaleanlainen olut kauniilla vaahdolla. Tuoksu on varsin sitruksinen, kukkainen ja selkeälinjainen. Aika terävää menoa ilman turhaa koristelua.

Maku on napakka. Sitrussävyt purevat kovaa ja saavat lopussa tukea rujolta greippisyydeltä sekä vehreältä kukkaisuudelta. Tunnelma on varsin koruton ja rapeaan loppuun selkeästi suuntaava. Mukana on kuitenkin kevyttä, vaaleaa tropiikkia vesimelonin, aprikoosin, ananaksen ja kiivin tunnelmin, mutta melko kevyeksi niiden osuus kuitenkin jää. Peräkärry on siis kytketty ja nykytrendiin istutettu aromipuoli vastaavasti kevennetty melko minimiin. Kokonaisuus toimii melko kivasti vaikka omaan suuhun turhankin kärkeväksi lopulta kääntyy.

Tuntuma on melko runsas, muttei tukeva vaan rungon vaaleus tulee hyvin läpi. Hiilihapot ovat melko maltilliset mikä osaltaan tuo lisäpintaa katkeron alle. Kiva, hyvä, muttei paras. [provo] Emmä toista ostaisi, NEIPAa ens kerralla sit iha. [/provo]

Tuomio: Napakka ja pureva IPA. Aika suoraviivainen veto, jolle pieni aromilisäys ei pahaa tekisi. Täysperävaunukortti siis vaaditaan.

Pisteet: 34/50