tiistai 18. syyskuuta 2018

Toinen lajissaan: Karhu Speltti IPA



Karhu Speltti IPA
Kun Karhu Ruis IPA aikanaan tuli markkinoille, tohdin blogissani pohdiskella, että millaisen riskin Sinebrychoff Karhu-brändin ja IPA-tyylin yhdistämisellä ottakaan. Sen suurempaa konsensusta en aiheen suhteen päässäni saanut aikaan, mutta markkinat ovat tehneet aivotyön puolestani: panimon myyntiodotukset täyttyivät ja vieläpä kahteen kertaan eli tuote on liikkunut enemmän kuin hyvin. Näinpä Karhu-perhe sai uuden jäsenen vielä saman vuoden puolella. Ja kyllä, IPAa on tämäkin.

Tai ”tämä sen sijaan on IPAa” lienee tässä kohtaa paikallaan, sillä jonkinlainen Amber Ale tai vastaava tuo Ruis IPA punakassa, joskin toimivassa, maltaisuudessaan ehkä ennemmin on. Spelttisen ja vaaleamman Karhu-uutuuden isänä toimii Ruis IPAnkin kehittänyt panimomestari Heikki Vuokko sekä tuotekehittäjä Antti Vilpponen. Rungossa kotimaisen spelttivehnän lisäksi ohramaltaita ja normi-Karhustakin tuttua ”ohraa”, joka yleensä pitää allaan mm. mallastamatonta ohraa ja ohratärkkelystä. Humalina kutkuttavan raikkaat Mosaic ja Citra, jotka kuuluvat myös omiin suosikkeihin.

Speltti IPAn pakkaus on Ruis IPAn tavoin tyylikäs ja vaikka ensimmäisen edustama urbaanimpi katutaide onkin lähellä sydäntä, täytyy tässä kohtaa myöntää että luontokohtaamisia ikuistavan Helena Junttilan Karhu-teos vie tässä mittelössä pidemmän korren. Komeita on toki molemmat.

Speltti IPA on tosissaan Karhu-perheen toinen pintahiivaolut ja kokonaisuutena varsin toimiva IPA, josta löytyy hyvä haastaja jo pidemmän aikaa suurpanimo-IPA –genreä doiminoineelle Olvi IPAlle.
Jo muinaisissa myyteissä karhulla on pyhä paikka pohjoisten kansojen sydämissä. Metsän kuninkaan kunniaksi on aikojen alusta järjestetty karhupeijaisia, joilla on toivottu otson syntyvän uudelleen – tuomaan iloa taas uudestaan ja uudestaan.
Karhu Speltti IPA
Vaalea, hieman utuinen, kaunis ja runsaan vaahdon kruunaama olut. Tuoksu on sitrusvetoinen, hieman kukkainen ja vaalean hedelmäinen. Aromaattinen, raikas ja kutsuva. Vaikuttaa varsin hyvältä.

Makukin toimii, vaikkei ihan tuoksun vetävyyteen ylläkään. Hyvin raikas, kohtalaisen aromaattinen ja virheetön suoritus. Vähän kliininen ehkä, mutta kyllä tässä aika hyvä haastaja mm. Olvin IPAlle on.

Sitrusta on, lopussa vähän greippisempääkin otetta. Siellä on myös kukkaa ja herukanlehteä, jota tosin löytyy jo hieman aiemminkin. Alkupuoliskolla vaaleaa hedelmäisyyttä, puolivälin jälkeen kevyttä mausteisuutta. Varsin toimiva ja puhutteleva paketti. Jatkoon! 

Pisteet: 35/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti