keskiviikko 20. joulukuuta 2023

Paihalas And the Lake Sighed

Paihalas And the Lake Sighed

Suomen pohjoisimman panimon edesottamukset ovat aikaansaaneet harrastajapiireissä huomattavaa pöhinää ja aihe on kieltämättä kiehtonut myös allekirjoittaneen mieltä. Joulun alle osunut reissu Vaasaan johdatteli minut mm. torin laitaan, Little Pubin ovelle. Olin jo etukäteen skoutannut varsin laajasta kylmäkaappivalikoimasta pyssykyläläiset villioluet, joten syvempi uppoutuminen paikan muihin antimiin jäi pikaisen silmäilyn tasolle. Valinnanvaraa näytti kuitenkin olevan ylenmäärin.

Aikaa oli yhdelle, joten valitsin kolmen vaihtoehdon joukosta melko summittain And the Lake Sighed -oluen. 6,4-prosenttinen Arctic Wild Ale on viipyillyt tammitynnyreissä viime keväästä lähtien, kunnioitettavat kahdeksan kuukautta. Elegantin ja moniulotteisen oluen makumaailmaa on villiinnytetty entisestään väinönputken, mesiangervon ja siankärsämön voimin. Rungosta löytyy ohra- ja vehnämaltaiden lisäksi myös kauraa ja spelttimallasta.

Vaasan Little Pubista löytyy varsin pätevä kylmäkaappi.

Odotukset olivat luonnollisesti varsin kovat, silti hienoisen skeptiset suhteellisen kovan haippimyllytyksen vuoksi. Ensimaiston jälkeen oli kuitenkin otettava lakki kouraan ja asteltava hypejunan lippuluukulle tikettiä ostamaan. Tämähän on suorastaan erinomaista tavaraa!

A unique Arctic wild ale blend, mirroring the depth of natural wine. Crafted with barley, wheat, oats, and spelt, it achieves a harmonious balance of sourness and herbal bitterness derived from numerous local wild herbs. Funky notes, sweet apple and honey flavors enrich the palate, while aromas of fresh hay and ripe apricot captivate the senses. After primary fermentation it was aged in oak for 8 months.

Paihalas And the Lake Sighed

Käytännössä vaahdoton, kevyesti punertava, tasaisen läpitunkemattoman oranssinen olut. Tuoksu on hyvin hienostunut. Ja voimakaspiirteinen. Vaikuttaa kovalta jo heti näin kättelyssä. Omenaista, vinegrettemäistä tunnelmaa, sitruksen kuoren kirpeyttä, mutta myös pyöreämpää pehmeyttä. Jotain villiä myös, enkä puhu nyt pelkästään hiivasta. Runollisesti voisi sanoa, että pohjoisen kesyttömän luonnon kyllä aistii. Yrttisyyttä, sellaista hillasuon aromia, joskaan ei suota tai hillaa. Sitä maiseman tuoksua kuitenkin. Suoyrttisyyttä siis?

Makumaailma on aika upea. Vähän hauska ajatus, että tällaista tehdään Suomen pohjoisimmassa panimossa, joka etelästä katsoen on hyvinkin kaukana ns. kaikesta. Hatunnosto on paikallaan.

Kirpeä, sitruskuorinen, viheromenainen, tallinen. Hyvin tyylikäs, rungossaan pehmeyttä vastapainoksi antava, voisi sanoa ehkä hunajainenkin, mutta ilman makeutta. Jotain marjaisuutta, tulee hillan kirpeä puoli mieleen, osin hieman viinimäisessä mielessä jopa. Jälkimaussa myös hentoa vaniljaa puun seassa, samoin jotain sarakasvin havinaa. En saa kiinni tarkemmin, villin yrttiseksi, silti ruohoiseksi sen kuitenkin miellän. Kompleksisempi, kuin osaan kuvailla. Erinomainen olut.

Pisteet: 44/50

3 kommenttia:

  1. Nyt heräsi mielenkiinto täälläkin. Saakohan tätä herkkua alkosta tai muualta täällä pääkaupunkiseudulla?
    Terveisin Teemu Lehikoinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, Alkosta ei löydy, mutta olutravintoloista kannattaa etsiä. Helsingissä muistelisin, että ainakin Pien on tätä mainostanut. Juovassa on ollut myös, varmaan muuallakin voi olla.

      Poista
    2. Täytyy käydä katsomassa, kiitos!

      Poista