Pyynikin Käsityöläispanimo laajentaa merkittävästi - Haastattelussa Tuomas Pere

Kuten mediasta olemme viime päivinä saaneet lukea (YLE, Kauppalehti, Talouselämä), ei tamperelaispanimo ole jäänyt niin sanotusti tuleen makaamaan. Viimekesäisen tulipalon jäljiltä on noustu pontevasti jaloilleen ja syksyisen haastattelun aikaan kytenyt tekemisen meininki on kongretisoitunut tuotannon moninkertaistamiseen tähtäävillä investoinneilla. 

Mitä pienpanimon merkittävä kasvu käytännössä tarkoittaa ja millaisia haasteita nopea kehitys tuo tullessaan? Näihin ja muutamiin muihin kysymyksiin on nyt vastattu, sillä Olutkellari tavoitti panimon päämiehen, oluentekijä-Tuomas Peren... Katsotaan, miten pienen panimon piireissä näinä päivinä puuhaillaan!

Kasvava näky pienpanimo-skenessä...

Panimo sai vuoden alussa melko mittavaa päivitystä laitteistoonsa ja puhutaan mahdollisuudesta jopa tuotannon kymmenkertaistamiseen. Kertoisitko tästä hieman lisää?

Tulipalo oli kyllä sotkea koko viime vuoden, perseelleen meni koko kesän ja syksyn myynnit. Onneksi sitten saatiin joulusesonkiin tuotanto pelittämään. Vastaanotto oli upea. Asiakkaat jatkoivat siitä mihin oli keväällä jääty. Oikeastaan heti huomattiin että oluita ei kyetä tekemään niin paljon kuin sitä menisi kaupaksi. Arvioitiin erilaisia vaihtoehtoja mutta oikeastaan palaset alkoivat loksahdella kun mahdollisuus tulevaan laitteistoon tuli.

Saimme viime annilla hankittua ison osan tulevaa laitteistoa. Uskon että yksinkertaisesti nyt on oikea aika investoida. Maamme hallituksen esitys verorajan nostamisesta oli meillä tiedossa jo hiukan aiemmin ja se edesauttoi päätöksen tekoa, Pienpanimoliitto teki tässä hienoa työtä ja sai myös yläpäässä kuten Laitilalle hankittua kasvulle tilaa. Meidän panimolla laitteiston päivitys tietenkin toteutuu ja mahdollistuu osakkaiden avulla.

Millaisella aikataululla koko tuotantokapasiteetin käyttöönotto olisi mahdollista?

Siten edetään että maaliskuussa uusi tuotanto on käynnissä. Kesällä on isoa menekkiä tiedossa. Ennakkomyynti aloitetaan jo helmikuussa. Meillä on laitteistokokonaisuutta rakentamassa 10-henkinen ryhmä ja apuja olemme saaneet myös muualta kuten esimerkiksi Nokian Panimolta.

Mistä kipinä näin mahtipontiseen kasvuun sai alkunsa?

Asiat tuntuvat tällä hetkellä loksahtelevan kivasti paikoilleen. Verohelpotusrajan nosto oli varmaan se viimeisin kipinä. Pidän kuitenkin tätä low risk high reward -toimintona, Tammisen Tamia mukaellen. Yhtiö on velaton ja kasvu on selkeästi olemassa. Ei me olla tietenkään ainoa pienpanimo joka myy kaiken mitä kykenee valmistamaan. Nyt oikeasti menee pienpanimoalalla hienosti. Töitä tietty pitää rankasti tehdä jotta palkinto saadaan.

Mahdollisuudet ovat monet (kuva: Pasi Rasku)

Millaisia haasteita kasvu aiheuttaa?

Uskon että nyt menetetään myynnissä tuotannon riittämättömyyden takia saman verran mitä nyt myydään. Tämän jälkeen alkaa työ myynnillä. Otamme mukaan touhuun lisää myyjiä jotka saavat tehdä töitä hiki hatussa jotta puoleen miljoonaan myytyyn litraan päästään.

Mitä tuotantokapasiteetin kasvu tarkoittaa oluiden saralla? Kuinka muutos näkyy kuluttajille ja miten se vaikuttaa tarjontaan?

Karkeasti tulemme jakamaan oluet neljään sektoriin tai tuoteperheeseen. Klassikossa on nykyiset, Artesaanissa tuotetaan vanhalla pikkulaitteistolla kaikenlaista kivaa ja kokeilevaa, Omaolutsarja koostuu lähinnä ravintoloiden, kauppojen, hotellien, yritysten yms omareseptioluista. Ehkä myynnillisesti kiinnostavimpana pidän tulevaa sessiosarjaa jolle ollaan juonittu nimensämukaista suunnitelmaa. Tämä avataan helmikuussa ennakkomyynnin yhteydessä. Lisäksi palvelemme jonkin verran privatlabelasiakkaita.

Onko viennin mahdollisuuksia tarkoitus lähteä kartoittamaan?

Kyllä ja on itseasiassa jo kartoitettukin. Mielenkiintoisia ideoita on selvittelyssä. Esim tuleva vähägluteeninen sessio-IPA on herättänyt kiinnostusta ulkomailla. Myös normituotanto on saanut kyselyä ja Ruotsi, Tanska ja Viro avautuvat tänä vuonna, loppuvuonna nähdään kuinka paljon on saatu myyntiä ulospäin mutta varmaankin melko pientä tulee olemaan. Myös oman olutsarjan asettaminen Papabeersin olutverkkokaupalle kiinnostaa.

Matkaako Pyynikki jatkossa myös ulkomaille? Pahvilaatikko kerrallaan...

Myös keittolaitteisto meni uusiksi – onko vanhalle, pienemmälle laitteistolle vielä käyttöä?

Sen avulla vahvistetaan käsityöläisyyttä. Mukaan tulee tosiaan artesaanisarja, jossa on paljon vierailijoita mukana sekä lisäksi pikkulaitteistolla tuotetaan omaolutsarjoja joiden kysyntä myös kasvaa koko ajan. 200 privaattikeittoa olisi tarkoitus vuositasolla tuottaa.

Teillä on meneillään myös uusi osakeanti. Kertoisitko siitä hieman?

Uudella osakeannilla saadaan uuden laitteiston puuttuvat osat hankittua. Valmistuslaitteiston ja pullotuslinjaston asennukset maksettua. Tilojen lisäykset sekä niissä suoritettavat remontit hoidettua. Näiden jälkeen sijoitetaan markkinointiin ja hanalaitteistojen hankintaan. Nykyisillä osakkailla on ennakkoaika uusien osakkeiden merkintään ja loput laitetaan avoimeen merkintään. Yksi syy antiin on myös se että saadaan tiettyjä tahoja mukaan omistajapohjaan.

On myös puhuttu biokaasun hyödyntämisestä eli mäskin kierrätyksestä energiaksi?

Laboratoriamme vetävän Eräsalon Heikin ideana oli että miksi ei käytettäisi tuota itse hyödyksi. Bioreaktoreiden hinnat ovat aika paljon tulleet alas ja prosessi on mahdollista meillekin. Tuotettavalla energialla voitaisiin vaikka lämmittää tiloja tai tankata kuljetusajoneuvojamme. Tämä luonnollisesti toteutuu annin loppupäästä mutta toivon että joku päivä meillä tälläinen olisi.

Panimo on toimijana varsin nuori – hirvittääkö nopea tahti yhtään?

Voi olla että joitain meilläkin hirvittää. Mutta henkilökohtaisesti olen samaa mieltä yhtiön kanssa kasvusta ja käsittääkseni yhtiökokouksessa ei tarvinnut asiasta edes äänestää. Meillä on kuitenkin melko laaja ja ammattitaitoinen hallitus ja hallituksella paljon viisautta käytettävänä muissa osakkaissa. Joten päätöksentekoon on luja luottamus.

 ---

Mielenkiintoiselta vaikuttaa ja oikeastaan panimon päätös hyödyntää hallituksen myönnytykset heti kättelyssä lähettää selkeän viestin päättäjille: kun investoinneille ja pienyritysten kehittämiselle annetaan mahdollisuus, on hyvinkin todennäköistä että tuo tilaisuus käytetään hyödyksi. Kasvun myötä maamme vielä melko nihkeät pienpanimo-oluen vientimarkkinat saavat uutta väriä matkaansa, mutta myös paikalliset vaikutukset ovat arvokkaita. Pienpanimo-akselilla on hyvä draivi päällä ja juuri nämä toimijat luovat sitä oikeanlaista olut- ja juomakulttuuria oluillaan... Siihen kannattaa panostaa ja panostamiseen kannattaa rohkaista!

Onnea projektiin!

J-P

Täydennystä odotellessa... (kuva: Pasi Rasku)

Uusi, hieman toisenlainen pienpanimo - Simapaja Oy

Simapaja

Melko synkältä on maamme sivistymään päin olevan juomakulttuurin tulevaisuus on viime aikoina mediassa näyttänyt, mutta paistaa se päivä ajoittain risukasaankin. Uusia panimoita on epätietoisuuden leimaamista ajoista huolimatta syntynyt Suomeen hyvällä tahdilla ja tällä kertaa esittelen teille erään varsin mielenkiintoisen, muista toimijoista olennaisesti poikkeavan tulokkaan. Kyseessä on Helsingin Roihupellossa toimintansa aloittanut, simojen valmistukseen keskittyvä pienpanimo, Simapaja. Simapaja on lajinsa ainoa Suomessa, joten kyseessä on eittämättä mielenkiintoinen ja tarjontaa mukavasti laajentava yritys. Sain ”langan päähän” Simapajan toisen perustajan, Mats Bergströmin, joka selventää hieman yrityksen toimintaa ja taustoja.

Koska sima pelkkänä terminä oletettavasti valtaosalle suomalaisia tuo automaattisesti mieleen vapun ajan "kansallisjuoman", pyysin Matsilta lyhyen ja ytimekkään selonteon hunajasiman ja vappujuoman eroista:

Vappusima on hunajasimalle vähän niinkuin kotikalja oluelle: Se voi olla ihan hyvää, ja joihinkin käyttöihin se on paras valinta, mutta se on vain yksi pieni esimerkki kokonaisen kulttuurin kirjossa. On myös olemassa vappusimoja joita ei voi oikesti kutsua simaksi koska ne ovat lähinnä jotain hiilihapotettua sekamehua.

Ja sitten pureudutaan hieman syvemmin Simapajan tarinaan ja sen tuotteisiin:

Kertoisitko alkuun, minkälainen toimija Simapaja oikein on ja ketä sen takana seisoo?

Simapaja Oy on Suomen ensimmäinen hunajasimaan erikoistunut pienpanimo. Panimon perustimme minä (Mats Bergström) ja Laura Husu marraskuussa 2013. Tarkoituksemme on tuottaa hunajasimaa etupäässä Suomen markkinoille, Alkon ja ravintoloiden kautta myytäväksi.

Kuinka laajasta toimesta Simapajassa on kyse?

Kyseessä on kahden hengen startup-yritys/pienpanimo. Tällä hetkellä emme vielä nosta palkkaa täyspäiväisesti, mutta laskelmiemme mukaan jo alle 6000 litran vuosimyynnillä saadaan tuotannosta kannattavaa. Sen jälkeen markkinakysyntä määrää, laajennetaanko lisää ja kuinka paljon. Myös ulkomaanmarkkinat ovat tähtäimessä jossain vaiheessa.

Olette maamme ainoa hunajasiman päätoiminen valmistaja - mistä saitte idean aloittaa kaupallinen simantehtailu Suomessa? 

En ole itse kovin suuri oluen ystävä. Juon lähinnä siideriä. Pidän myös erityisesti simasta, mutta sitä ei Suomessa tahdo löytyä (ellei vappusimaa lasketa), joten olen valmistanut sitä itse kotioloissa. Isäni opetti aikoinaan minulle, miten simaa valmistetaan.

Idea firmasta lähti siitä, että olimme alkaneet seurustella Lauran kanssa, ja harkitsimme muutenkin yhteisen firman perustamista. Laura kun on koulutukseltaan kauppatieteen kandidaatti ja erikoistunut mm. startup-yrityksiin. Minä taas olin silloin pitkäaikaistyötön jalometalliartesaani. Eräs tuttu sitten ehdotti meille oman panimon perustamista tämän simaidean pohjalta. Ensin olin hyvin skeptinen, mutta kun rupesin ajattelemaan asiaa, niin idea kiinnosti yhä enemmän. Se olisi hyvin mielenkiintoinen yritys ja meillä olisi uranuurtajina aika suuri etulyöntiasema. Kerroin ehdotuksesta Lauralle ja hänkin piti sitä hyvänä ideana. Ja tässä me nyt olemme.

Millaista juomaa hunajasima on?

Hunajasima on hunajasta käymisteitse valmistettua alkoholijuomaa. Sitä voi kuvailla myös hunajaviininä. Makea hunajasima voi vastata paremmin suomalaisten tämänhetkistä mielikuvaa, joka rakentuu kokemuksille vappusimasta ja puolalaisista makeista simoista. Kuiva hunajasima voi muistuttaa kuivaa valkoviiniä. Moni ensin yllättyy, ja sitten tykkää.

Kuinka hunajasima valmistetaan? 

Ensin liuotamme hunajaa veteen. Seuraavaksi pastöroimme liuoksen päästäksemme eroon ei-toivotuista villihiivoista ja mahdollisista bakteereista. Keitämme myös mahdolliset mausteet ennen kuin lisäämme ne hunajavierteeseen. Sitten lisäämme vettä, kunnes suhde veden ja hunajan välillä on sopiva. Seuraavaksi lisäämme happoja vierteeseen saadaksemme siihen sopivan pH-arvon. Annamme vierteen asettua sopivaan lämpötilaan, ja sen jälkeen lisäämme hiivan ja hiivaravinteet. Annamme vierteen käydä tarkastaen aina välillä nesteen ominaispainon. Kun ominaispaino on sopiva, lopetamme käymisen, yleensä sulfaatilla, ja siirrämme siman viileään selkeytymään. Kun sima on seissyt tarpeeksi pitkään, se on valmis nautittavaksi (tai pullotettavaksi).

Entä minkälaiset välineet teillä on?

Laitteita meillä on vaikka mitä. Itse panimo sijaitsee vanhassa henkilöstöravintolassa, jonka kaluston vuokrasimme samalla kuin itse huoneiston. Sen lisäksi olemme hankkineet useita eri käymisastioita. Pääasiassa käytämme juuri nyt tuotantoon yhtä 500l Ferrari Quatro Effe -astiaa, yhtä 75l Ferrari Quatro Effe -astiaa, yhtä muovista 65l Kellermeister conical bottom -astiaa ja yhtä 102l Blichmann Fermenator™ conical bottom -astiaa. Näiden lisäksi meillä on lukuisia pienempiä muoviastioita, joita käytämme lähinnä tuotekehitykseen ja reseptien testaukseen. Meille on myös tulossa kaksi lisää samanlaista 500-litraista astiaa, jotka päätyvät heti tuotantokäyttöön.

Mainitsette kotisivuillanne, että ensimmäiset tuotteet tulisivat Alkon valikoimiin jo joulukuussa. Pitääkö tämä paikkansa? 

Toivottavasti. Pyrimme sekä muutamaan valittuun ravintolaan että Alkon tilauslistoille ennen joulua. Alko haluaa tehdä omat testinsä tuotteesta, ennen kuin ottavat sen myyntiin, emmekä tiedä tarkalleen kuinka pitkään siinä menee. Tiedotamme kyllä asiakkaille milloin ja mistä tuotteitamme on saatavilla.

Millaisia tuotteita tuolloin on odotettavissa ja kenelle niitä voisi suositella?

Meiltä on aluksi tulossa kolme tuotetta. Kuiva sima, makea sima ja sekoitus (blendi) näistä kahdesta. Tuotteiden nimistä ollaan jo päätetty mutta emme paljasta niitä ihan vielä. Kannattaa seurata Simapajan nettisivuja ja Facebook-sivua. Suosittelisin itse tuotteitamme kaikille siman ystäville, hyvän ruoan ja juoman ystäville ja kaikille, jotka haluavat kokeilla jotain uutta.

Entä jatkossa, onko tuotevalikoimaa tarkoitus kehittää johonkin tiettyyn suuntaan?

Luonnollisesti tarkoituksena on kasvattaa valikoimaa. Testailemme koko ajan uusia reseptejä ja variaatioita. Ainakin aluksi aikomuksemme on tuoda markkinoille uusia makuja rajallisten sesonkituotteiden muodossa. Suosituimmat voivat päätyä jatkuvaan tuotantoon. Testaamme mm. melomel:ejä eli marja/hedelmä-simoja, cysereitä eli omenasimoja, villihiivasta tehtyä simaa, propolis-simaa (tähän voi tutustua meidän sivujemme tuotantoblogissa) panimosimaa (alle 5%vol), poreilevaa simaa, mallassimaa jne.jne.

Kuinka uudenlaiseen toimijaan on yleisön puolelta suhtauduttu näin ennakkoon?

Yleisön puolelta on tullut uskomaton määrä positiivista palautetta. Etenkin pääasialliset kohderyhmämme (historian harrastajat ja ruoka/juoma -harrastajat) ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa sitä kohtaan, että Suomeen vihdoinkin saataisiin siman tuottaja. Mutta olemme törmnneet myös sellaiseen ilmiöön, että ihan satunnaiset tuttavuudet, GSM-myyjistä valtion virkamiehiin, ja jopa panimoalan vanhat konkarit, innostuvat tästä konseptista.

Millainen on täydellinen hunajasima? 

En usko että sellaista on olemassa. Täydellisyys on jotain mihin pyritään. Ei jotain mitä saavutetaan. Aina voi parantaa.

Eli varsin mielenkiintoisella konseptilla on uusi yritys varustettu ja uskoisin tuotteille löytyvän oikean paikan laatutietoisen yleisön pitopöydistä ja ostoskoreista. Olutkellari kiittää Matsia vaivannäöstä ja tyhjentävistä vastauksista! Sitten vain jäämme odottelemaan, että tuotteita alkaa tipahtelemaan tarjolle!

Katso myös:

Simapaja.fi

Simapaja-Facebook

Tuhkan seasta uuteen kukoistukseen - Pyynikin Käsityöläispanimo tulipalon jälkeen

Toukokuussa Tampereen Tesoman päällä leijaili tummia pilviä – Pyynikin Käsityöläispanimolla riehui tulipalo. Panimon toiminta seisahtui useiden kuukausien ajaksi, mutta syksyn tullen toiminta on taas saatu uomiinsa ja ehtipä tauon aikana kertyä myös hieman nappuloita kauluksiinkin… Tuhkasta on siis noustu ja ilmeisesti entistä ehompana, uusia kujeita virisevänä.

Uutta tuotantoa lähdettiinkin markkinoimaan aktiivisesti ja ennakkomyyntiä harjoitettiin mm. Virossa kirjoilla olevan, vast’ikään toimintansa aloittaneen Papabeersin kautta. Kutkuttava tarjouskampanja aktivoi kotimaiset oluenystävät ja ennakkomyyntiin varattu pullomäärä hupeni vain vajaassa neljässä päivässä. Tahti on siis huikea, mutta ilmeisesti lisää ässiä löytyy panimon isännän, Tuomas Peren hihoista. Jututin miestä hieman palonjälkeisen ajan tiimoilta ja utelin samalla hieman syksyn mukanaan tuomista mauista ja juonista.

... on noussut tuhkasta, entistä ehompana...

Suosittelen tutustumaan myös viime tammikuiseen, panimon alkuvaiheita kartoittaneeseen haastatteluun:

Katsaus tuoreiden pienpanimoiden alkutaipaleeseen - PyynikinKäsityöläispanimo

Millaisin miettein Tuomas valmistautuu panimon toiseen syksyyn, reilut kahdeksan kuukautta edellisen haastattelun jälkeen? Paljon ainakin on ehtinyt tapahtumaan – niin hyvässä kuin pahassakin…

Teillä oli keväällä jo hyvä noste päällä, mutta kohtalo puuttui peliin tulipalon voimin. Millaisia mietteitä tapahtunut nosti pintaan?

Ei sitä oikeen aluksi tajunnut. Vitutti ja oli semmonen suruisa olo mutta sitten kun homma vaan viivästy ja viivästy niin alkoi turhautuminen. Porukkaa laitettiin lomautukselle, yritettiin säätää tilaustilannetta, kontaktoitiin asiakkaita jne. Harmitus muuttui ahdistukseksi.

Tuhkasta kuitenkin noustiin ja panimon toiminta on taas täydessä käynnissä - entistä ehompana? 

Joo. Epäilen että Pyynikingarjun tontut oli käyny Väinämöisen jutuilla. Jengi jakso onneks venaa ja uusia asiakkaita tulee. Hyvä näin. Tuo feeniksvertaus on melko osuva.

Mistä tarvittavat voimavarat toiminnan uudelleen käynnistämisen kaivettiin? Monet olisivat varmasti lyöneet hanskat tiskiin...

Jotain saatiin/saadaan vakuutusyhtiöltä. Osakeannista oli apua ja varmaan tuo ihmisten, asiakkaiden ja muiden valtaisa tuki on varmaankin tämän takana.

Vaikka tuotanto seisoikin kesän ajan, ei kansainväliseltä maineelta voinut välttyä. Kerro hieman Vahvaportterin MM-tittelistä. 

Uskomaton juttu. Tulipalo oli vetänyt mielen tosi apeaksi ja varastot ammotti tyhjyyttään. Nurkassa oli jotain näytepakkauksia. Hollantilainen veljespanimo VandeStreekin Ronald laitto viestiä että tulkaa Berliiniin pitämään hauskaa ja tapaamaan porukkaa. Samalla sain päähäni että osallistutaanpa tapahtuman yhteydessä järjestettävään kisaan. Oluet lähti ajoissa, posti palautti ne kun oltiin laitettu vahingossa vääriin boxeihin. Aikaa ei ollut oikeastaan paljoa ja mietin että osallistutaan sitten vasta ensi vuonna mutta kuten kaikissa hyvissä tarinoissa draaman on kaarrettava, ystäväni Hakulisen Johannes, panomiehiä hänkin, ilmoitti menevänsä Berliiniin jo aiemmin ja ottaisi Vahvaportterit mieluusti kyytiin. Oluet olivat perillä viime tingassa. Vaimon kanssa saavuttiin Berliiniin, otettiin lungisti ja maisteltiin tunnelmaa. Illalla sain viestin että kannattaisi tulla seuraavana päivänä tapahtumapaikalle pokkaamaan palkintoa. Ja niin kauniina kesäpäivänä Berliinin ilmatilassa kumusi Pereen pojan karjunta. Kyseessä siis tosiaan maailmanlaajuinen Global Association of Craft Beer Brewersin tapahtuma, johon Suomestakin jo kuuluu useita panimoita. Kisaan osallistui lähes seitsemänkymmentä pienpanimoa lähes kolmestakymmenestä maasta. Kilpailu on siis open eli avoin myös ei -jäsenille. Minulle merkittävää oli tuomariston taso, sieltä tullut palaute ja se tunne ja atmosfääri tietty mitä sai kokea.

Maailmanmestari...

Lanseeraatte myös Vieraissa Pyynikillä- yhteistyökuvion. Kertoisitko tästä hieman lisää.

Ideana on tehdä jatkuvalla syötöllä erilaisia kolliksia, siten että ne tehdään aina meillä Pyynikillä. Ja vieraana on tosiaan henkilö ei yhteisö. Toki henkilö saa edustaa jotain yhteisöä mutta kuitenkin henkilöt ovat vieraissa meillä. Rakennetaan tarinaa ja tehdään olutta. Vieraat ovat siis laidasta laitaan eri taustoilla lukuunottamatta yhtä eli oluttaustaa. Me säästetään toi meitin pikkukalusto juurikin tähän ja omaoluttoimintaan. Isoja aletaan pykäämään kun hiukan kiiru helpottaa.

Onko vieraita saatu jo kiinnitettyä projektiin?

On saatu, mielenkiintoisia persoonia ja ovat kotoisin ympäri ämpäri tellusta. Vieraita on jo käynyt Suomesta, Hollannista, Saksasta, Italiasta ja tällä viikolla saadaan vieras aina Amerikoista saakka. Ajattelen tätä jatkuvana toimintona, ehdottomasti.

Millaisia tuloksia yhteistyöltä on lupa odottaa ja millaisella aikataululla?

Papabeers toivottavasti ne sitten myy. Uskoisin että hyvä tapa olisi rakentaa jokin systeemi tuohon. Esimerkiksi loota jossa on neljän vieraan kanssa tehdyt tuotokset, kuusi pottua kutakin. En tiedä varmaksi kuitenkaan millainen tulee sitten loppujen lopuksi. Tämän vuoden puolella kuitenkin tämä toiminta jo aukeaa myynnillekin.

Aloititte myös myymään olutta verkossa, Viroon perustamasi Papabeers-kaupan toimesta. Onko vaarana, että tempauksen johdosta Pyynikki päätyy suomalaisviranomaisten silmätikuksi?

No, kauppa on tosiaan aivan muun tahon omistama kuin Pyynikin mutta kyllä sitä on joku meillä hallituksessa pohtinut. Meillä taitaa olla kuitenkin sen verran vaikutusvaltaista sisäpiiriä että epäilen. Jos huomataan että jotain shittiä tulee liikaa niin sitten täytyy reagoida. Pelkäämällä ja varomalla ei mun luonteella kykene etenemään.

Miltä panimon lähitulevaisuus näyttää?

Panimo valmistautuu loppuvuoteen ja joulun aikaan, asiakkailta on kasa tilauksia ja lisää tulee. Näitä sitten panimon kalenterilla säädetään. Kiirutta pitää ja kaikki ovat entistä vahvempana asian takana ja kun tuo tulipalo meitä ei tuhonnut niin kai se vahvisti. Hyvältä siis näyttää.

Palolla on suuri merkitys panimon vielä lyhyessä historiassa. Onko aikomusta kääntää tragedia voitoksi esimerkiksi jonkin tyyppisen savuoluen muodossa?

Savuolutsarja tulee. Sarjan tuotannon puolella aloittaa tunnettu sahdintekijä, Hepsu Hepo-Oja Savusahdilla.

Eli varsin hyvällä sykkeellä Pyynikin pajalla touhutaan ja toimintaan on siis saatu aktivoitua myös osaamista panimorajojen ulkopuolelta. Tulipalon jäljet ja kolhut on saatu periksiantamattomuuden ja yhteisön tuen avulla paikattua ja olutta valmistuu tälläkin hetkellä. Kiitokset Tuomaksella vastauksista - Olutkellari toivottaa panimolle pitkää ikää ja kehoittaa pitämään sammutuskaluston käden ulottuvilla, kun olutmestarilla seuraavan kerran kipinä iskee ja ideat alkavat kytemään..

Kippis!

J-P

Toukokuisen palon jälkiä panimolla - nokivahinkoja syntyi, kuten kuvasta näkyy...

... mutta uudet asukit saapuivat jo heinäkuun korvilla.

Alkutahdit oluen verkkokaupalle - Haastattelussa Papabeersin Tuomas Pere!

Papabeers tuo pienpanimo-oluet kansan koteihin...

Viime keskiviikkona oluen ystävät saivat vihdoin ottaa kaivatun askeleen kohti läntistä sivistystä ja nykyaikaa ainaisen itäänpäin katsomisen ja Neuvostoajattelun sijaan. Kansalaisaktiviisuus, kyllästyminen ja muutoshalukkuus tiivistyi Suomenlahden eteläpuolelle, jonneka epäonnistunut veropolitiikkamme sekä tiukentuva holhous ajaa tuhansia suomalaisia viikottain hyödyntämään EU:n mukanaan tuomaa rajatonta liikkuvuutta. Oluen verkkokauppa, tuo muualla Euroopassa Zalandon kaltaisiin itsestäänselvyyksiin lukeutuva, nykyaikainen liiketoimintamuoto on toki Suomessa edelleen kiellettyjen toimintojen listalla, mutta asiaa helpottamaan aukeni Virossa operoiva verkkokauppa Papabeers. Meillä oli tuona kauniina syysiltana Jaskan kanssa linjat auki verkkokaupan pyörittäjän, Tuomas Peren suuntaan ja porukalla seurasimme kuinka kauppa lähti pyörimään. Hyvältähän tuo tuoreeltaan vaikutti!

Kauppaa on nyt käyty jo muutamia päiviä, joten kyselin Tuomakselta hieman, miltä kaupanteko on maistunut ja kuinka hyvin odotukset verkkokaupan osalta ovat täyttyneet. Jaskahan tiedusteli hieman ennakkotuntemuksia aiheen tiimoilta jo keskiviikkona – tuon haastattelun löydät Jaskan blogista:

Papabeers.com avasi olutnettikauppansa!!!

Klikkaa itsesi ostoksille:

papabeers.com

Katsotaanpa sitten millaisia mietteitä Tuomakselle on parin päivän aikana herännyt:

Kuinka verkkokauppa on lähtenyt käyntiin?

Uskomattoman hienosti. Kuudeksi viikkoa varattu myyntikapasiteetti väheni puoleen kahden ekan vuorokauden aikana.

Onko lähtö sujunut odotetusti?

Käsistähän tuo lähti. Laskujen lähetys menee ensi viikolle. Todennäköisesti siis ei pystytä pitämään kamppista käynnissä kuutta viikkoa.

Millaista palautetta uusi konsepti on tuoreeltaan kerännyt? Onko mieliä pahoitettu?

Palaute ollut tsemppaavaa ja toimintaa tukevaa. Sivuston tyyli jakanut aika hienosti mielipiteet. Sopivasti siis mieliä pahoitettu taas. Leikkari muuttuu jossain kohtaa hieman murrosikäisestä aikuisemmaksi.

Onko media herännyt aiheeseen toivotulla tavalla?

Sosiaalisessa mediassa saatu valtava huomio. Sivustolla kävijöitä mieletön määrä muutamassa päivässä.

Onko jonkin tuotteen kysyntä noussut muita suuremmaksi?

Vahvaportteri ykkönen, loput aika tasaisesti.

Oluen kierrätys Viron kautta takaisin suomalaisille kuluttajille on työlästä ja maalaisjärjellä hölmöäkin. Olisiko oluen verkkokaupalle tilausta Suomen maaperällä?

Onhan tämä hölmöä. Tilausta olisi taatusti. Vaan ei taida tässä maassa olla mahkua muuta kuin Albanian valtiohistoriatieteen hyväksynnälle lastemme pakko-opinnoiksi jo ala-asteelle.

Millaisena näet Papabeersin lähitulevaisuuden?

Tuntuu siltä että jatko voisi sujua samalla tyylillä. Tehdään esim. X kertaa vuodessa uusi setti jota tilata ennakkoon. Myös muiden projektien myynti kiinnostaa. Tallinnaan avataan sataman liepeille oma myymälä asap. Myös oheistuotteiden myynti kiinnostaa. Tulossa on mm. Pyynikin oluesta valmistettuja grillaus- ja glaseerauskastike ja panimolimppu.

Onko valikoimaan tulossa lisäväriä lähiaikoina?

Vieraissa Pyynikillä on seuraava setti. Vierailijapanijat ovat antaneet mielikuvituksen räiskyä. Tämän ennakkomyynti avataan vuodenvaihteessa. Mukaan otetaan myös muita kuin oluentekijöitä. Kiinnostaisi saada mukaan esim. kotipanimoita, olutbloggareita jne mukaan. En ole vielä varma että muodostuuko perustoiminto minkälaiseksi. Siihen saadaan vastauksia myös tulevissa asiakaskyselyvastauksissa.

Millaista kiinnostusta kaupan avautuminen on ulkomailla herättänyt?

Ei vielä paljoakaan lukuunottamatta Viroa ja muita aiempia kontakteja. Ulkomaita ei tosin vielä ole informoitukaan. In english on vielä myös täysin vaiheessa.

Tempauksen yksi päämäärä oli herättää keskustelua ja antaa näpäytys Suomen lainsäätäjille. Onko tässä mielestäsi onnistuttu?

Ainakin kotimaista somenäkyvyyttä on tullut runsaasti ja siitä keskustelua. Kiitos siitä kuuluu tiätty samanmielisille holhousta vastustaville. Mutta näkyvyyttä varmaan tulee vielä lisää kun saamme julkaistua toiminnasta lehdistötiedotteen.

---

Eli hulinaa on avajaisten jälkimainingeissa varmasti riittänyt ja hyvä niin! Olutkellari toivottaa konseptille hyvää jatkoa ja pitkää ikää - toivottavasti ääni kuullaan myös lakien kanssa säätävällä portaalla. Pidetäämpä ääntä ja nautitaan hyvää olutta.

Kippis!

J-P