sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Uusi, hieman toisenlainen pienpanimo - Simapaja Oy

Simapaja
Melko synkältä on maamme sivistymään päin olevan juomakulttuurin tulevaisuus on viime aikoina mediassa näyttänyt, mutta paistaa se päivä ajoittain risukasaankin. Uusia panimoita on epätietoisuuden leimaamista ajoista huolimatta syntynyt Suomeen hyvällä tahdilla ja tällä kertaa esittelen teille erään varsin mielenkiintoisen, muista toimijoista olennaisesti poikkeavan tulokkaan. Kyseessä on Helsingin Roihupellossa toimintansa aloittanut, simojen valmistukseen keskittyvä pienpanimo, Simapaja. Simapaja on lajinsa ainoa Suomessa, joten kyseessä on eittämättä mielenkiintoinen ja tarjontaa mukavasti laajentava yritys. Sain ”langan päähän” Simapajan toisen perustajan, Mats Bergströmin, joka selventää hieman yrityksen toimintaa ja taustoja.

Koska sima pelkkänä terminä oletettavasti valtaosalle suomalaisia tuo automaattisesti mieleen vapun ajan "kansallisjuoman", pyysin Matsilta lyhyen ja ytimekkään selonteon hunajasiman ja vappujuoman eroista:
Vappusima on hunajasimalle vähän niinkuin kotikalja oluelle: Se voi olla ihan hyvää, ja joihinkin käyttöihin se on paras valinta, mutta se on vain yksi pieni esimerkki kokonaisen kulttuurin kirjossa. On myös olemassa vappusimoja joita ei voi oikesti kutsua simaksi koska ne ovat lähinnä jotain hiilihapotettua sekamehua.
Ja sitten pureudutaan hieman syvemmin Simapajan tarinaan ja sen tuotteisiin:

Kertoisitko alkuun, minkälainen toimija Simapaja oikein on ja ketä sen takana seisoo?
Simapaja Oy on Suomen ensimmäinen hunajasimaan erikoistunut pienpanimo. Panimon perustimme minä (Mats Bergström) ja Laura Husu marraskuussa 2013. Tarkoituksemme on tuottaa hunajasimaa etupäässä Suomen markkinoille, Alkon ja ravintoloiden kautta myytäväksi.
Kuinka laajasta toimesta Simapajassa on kyse?
Kyseessä on kahden hengen startup-yritys/pienpanimo. Tällä hetkellä emme vielä nosta palkkaa täyspäiväisesti, mutta laskelmiemme mukaan jo alle 6000 litran vuosimyynnillä saadaan tuotannosta kannattavaa. Sen jälkeen markkinakysyntä määrää, laajennetaanko lisää ja kuinka paljon. Myös ulkomaanmarkkinat ovat tähtäimessä jossain vaiheessa.
Olette maamme ainoa hunajasiman päätoiminen valmistaja - mistä saitte idean aloittaa kaupallinen simantehtailu Suomessa? 
En ole itse kovin suuri oluen ystävä. Juon lähinnä siideriä. Pidän myös erityisesti simasta, mutta sitä ei Suomessa tahdo löytyä (ellei vappusimaa lasketa), joten olen valmistanut sitä itse kotioloissa. Isäni opetti aikoinaan minulle, miten simaa valmistetaan.
Idea firmasta lähti siitä, että olimme alkaneet seurustella Lauran kanssa, ja harkitsimme muutenkin yhteisen firman perustamista. Laura kun on koulutukseltaan kauppatieteen kandidaatti ja erikoistunut mm. startup-yrityksiin. Minä taas olin silloin pitkäaikaistyötön jalometalliartesaani. Eräs tuttu sitten ehdotti meille oman panimon perustamista tämän simaidean pohjalta. Ensin olin hyvin skeptinen, mutta kun rupesin ajattelemaan asiaa, niin idea kiinnosti yhä enemmän. Se olisi hyvin mielenkiintoinen yritys ja meillä olisi uranuurtajina aika suuri etulyöntiasema. Kerroin ehdotuksesta Lauralle ja hänkin piti sitä hyvänä ideana. Ja tässä me nyt olemme.
Millaista juomaa hunajasima on?
Hunajasima on hunajasta käymisteitse valmistettua alkoholijuomaa. Sitä voi kuvailla myös hunajaviininä. Makea hunajasima voi vastata paremmin suomalaisten tämänhetkistä mielikuvaa, joka rakentuu kokemuksille vappusimasta ja puolalaisista makeista simoista. Kuiva hunajasima voi muistuttaa kuivaa valkoviiniä. Moni ensin yllättyy, ja sitten tykkää.
Kuinka hunajasima valmistetaan? 
Ensin liuotamme hunajaa veteen. Seuraavaksi pastöroimme liuoksen päästäksemme eroon ei-toivotuista villihiivoista ja mahdollisista bakteereista. Keitämme myös mahdolliset mausteet ennen kuin lisäämme ne hunajavierteeseen. Sitten lisäämme vettä, kunnes suhde veden ja hunajan välillä on sopiva. Seuraavaksi lisäämme happoja vierteeseen saadaksemme siihen sopivan pH-arvon. Annamme vierteen asettua sopivaan lämpötilaan, ja sen jälkeen lisäämme hiivan ja hiivaravinteet. Annamme vierteen käydä tarkastaen aina välillä nesteen ominaispainon. Kun ominaispaino on sopiva, lopetamme käymisen, yleensä sulfaatilla, ja siirrämme siman viileään selkeytymään. Kun sima on seissyt tarpeeksi pitkään, se on valmis nautittavaksi (tai pullotettavaksi).
Entä minkälaiset välineet teillä on?
Laitteita meillä on vaikka mitä. Itse panimo sijaitsee vanhassa henkilöstöravintolassa, jonka kaluston vuokrasimme samalla kuin itse huoneiston. Sen lisäksi olemme hankkineet useita eri käymisastioita. Pääasiassa käytämme juuri nyt tuotantoon yhtä 500l Ferrari Quatro Effe -astiaa, yhtä 75l Ferrari Quatro Effe -astiaa, yhtä muovista 65l Kellermeister conical bottom -astiaa ja yhtä 102l Blichmann Fermenator™ conical bottom -astiaa. Näiden lisäksi meillä on lukuisia pienempiä muoviastioita, joita käytämme lähinnä tuotekehitykseen ja reseptien testaukseen. Meille on myös tulossa kaksi lisää samanlaista 500-litraista astiaa, jotka päätyvät heti tuotantokäyttöön.
Mainitsette kotisivuillanne, että ensimmäiset tuotteet tulisivat Alkon valikoimiin jo joulukuussa. Pitääkö tämä paikkansa? 
Toivottavasti. Pyrimme sekä muutamaan valittuun ravintolaan että Alkon tilauslistoille ennen joulua. Alko haluaa tehdä omat testinsä tuotteesta, ennen kuin ottavat sen myyntiin, emmekä tiedä tarkalleen kuinka pitkään siinä menee. Tiedotamme kyllä asiakkaille milloin ja mistä tuotteitamme on saatavilla.
Millaisia tuotteita tuolloin on odotettavissa ja kenelle niitä voisi suositella?
Meiltä on aluksi tulossa kolme tuotetta. Kuiva sima, makea sima ja sekoitus (blendi) näistä kahdesta. Tuotteiden nimistä ollaan jo päätetty mutta emme paljasta niitä ihan vielä. Kannattaa seurata Simapajan nettisivuja ja Facebook-sivua. Suosittelisin itse tuotteitamme kaikille siman ystäville, hyvän ruoan ja juoman ystäville ja kaikille, jotka haluavat kokeilla jotain uutta.
Entä jatkossa, onko tuotevalikoimaa tarkoitus kehittää johonkin tiettyyn suuntaan?
Luonnollisesti tarkoituksena on kasvattaa valikoimaa. Testailemme koko ajan uusia reseptejä ja variaatioita. Ainakin aluksi aikomuksemme on tuoda markkinoille uusia makuja rajallisten sesonkituotteiden muodossa. Suosituimmat voivat päätyä jatkuvaan tuotantoon. Testaamme mm. melomel:ejä eli marja/hedelmä-simoja, cysereitä eli omenasimoja, villihiivasta tehtyä simaa, propolis-simaa (tähän voi tutustua meidän sivujemme tuotantoblogissa) panimosimaa (alle 5%vol), poreilevaa simaa, mallassimaa jne.jne.
Kuinka uudenlaiseen toimijaan on yleisön puolelta suhtauduttu näin ennakkoon?
Yleisön puolelta on tullut uskomaton määrä positiivista palautetta. Etenkin pääasialliset kohderyhmämme (historian harrastajat ja ruoka/juoma -harrastajat) ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa sitä kohtaan, että Suomeen vihdoinkin saataisiin siman tuottaja. Mutta olemme törmnneet myös sellaiseen ilmiöön, että ihan satunnaiset tuttavuudet, GSM-myyjistä valtion virkamiehiin, ja jopa panimoalan vanhat konkarit, innostuvat tästä konseptista.
Millainen on täydellinen hunajasima? 
En usko että sellaista on olemassa. Täydellisyys on jotain mihin pyritään. Ei jotain mitä saavutetaan. Aina voi parantaa.
Eli varsin mielenkiintoisella konseptilla on uusi yritys varustettu ja uskoisin tuotteille löytyvän oikean paikan laatutietoisen yleisön pitopöydistä ja ostoskoreista. Olutkellari kiittää Matsia vaivannäöstä ja tyhjentävistä vastauksista! Sitten vain jäämme odottelemaan, että tuotteita alkaa tipahtelemaan tarjolle!

Katso myös:

3 kommenttia:

  1. Onko lopputuote Suomessa kovinkin kallista? Hunajahan on Suomessa todella kallista, toisin kuin mallas joka on Suomessa todella halpaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minkäänlaista tietoa, mutta tuskin ihan oluthinnoissa pyöritään. Hunajaviinien vahvuus kuitenkin on hieman toista luokkaa mikä jo sinällään nostaa veropainetta ja ainakin puolalaisen Apiksen Kurpiowskin hinta taitaa pyöriä siellä parinkympin tienoilla. Tuohan nyt muutoinkin oli enemmän kategoriaa makea jälkiruokaviini eli käyttötarkoituskin simoilla on hieman eri kuin oluella. Näin ainakin pääsääntöisesti olen käsittänyt, kovinkaan montaa simaa ei nimittäin ole tullut maistettua ja kulttuuri on rehellisesti sanottuna itselleni melko vieras. Esimerkiksi kuivaa simaa en koskaan ole kokenut.

      Poista
  2. Emme ole vielä lyöneet lukkoon mikä hinnaksi tulee. 0,75l pullon hinnaksi tulee kuitenkin luultavasti yli 15€. Mutta siitä tulee myös luultavasti halvempi kuin Kurpiowski.

    VastaaPoista