Anarchy The Great Elmyra

Anarchy The Great Elmyra

• Tyyli: Barley Wine
• Alk.%: 10,0
• Panimo: Anarchy Brew Co., Newcastle upon Tyne, Englanti
  

Taannoisella keskustakierroksella tuli piipahdettua Harry’sin hanojen äärellä. Marble Stout iski hienosti makuhermoon, mutta sosiaalisessa tilanteessa tarkempi tunnelmointi jäi tällä kertaa tekemättä. Värikkäästä Anarchyn ohraviinistä ehti kuitenkin pintapuolisen analyysin riipaisemaan.

Ensalkuun luulin Dandelion + Burdock -lisärivin viittaavan sumusaarten vanhaan voikukista ja takiaisista fermentoituun, kevyeen meadin kaltaiseen juomaan. Ilmeisesti totuus on hieman yksioikoisempaa ja ”maustekasveja” löytyy oluen reseptiikasta ihan sellaisinaan. Makumaailmasta en niiden läsnäoloa tosin sen selvemmin löydä.

Humalana kymmenpinnaisessa keitoksessa toimii sankarin viittaa harteillaan kantava Chinook. Miellyttävää, perusvarmaa barley wineähän tämä oli.

 

Anarchy The Great Elmyra

Meripihkainen olut tarjoilee melko voimakkaan hedelmäistä, sitruksista ja pihkaista aromimaailmaa. Karamellia taustalla.

Varsin runsas makumaailma esiintuo keksimäistä, hieman toffeista maltaisuuttaan yhdessä runsaan ja soljuvan tuntumansa kanssa. Humalpuolella sitrussävyjä ja hedelmää, lopussa myös yrttisyyttä. Taustalla pihkaista sävyä, katkeruus hiipii suuhun salakavalasti, mutta loppuunsa varsin napakasti iskien. Keskirunsaaksi peräkärry kuitenkin jää, mikä toimii ihan mukavasti, kun kaikkein jyhkeimmästä lajiedustajasta ei kyse tällä kertaa ole.

Pisteet: 39/50

Shepherd Neame x Mallaskoski Howling Wolf

Shepherd Neame x Mallaskoski Howling Wolf

• Tyyli: Winter Ale / English Pale Ale
• Alk.%: 4,5
• Panimot: Shepherd Neame, Faversham, Englanti / Mallaskosken Panimo, Seinäjoki, Suomi

Mallaskosken syksyinen retki Sepi Niemen maille pureutui suden lailla kotimaamme olutravintoloiden tarjontaan. Yhteistyön tuloksena syntynyt Howling Wolf onkin ollut saatavilla jo jokusen tovin ja ehdin sen itsekin vihdoin maistamaan. Sainpa suositeltua sitä myös kollegani ja futiskaverinkin laseihin. Ja hyvä että sainkin, sillä vaikka Winter Alen soisi 4,5-prosenttista Howlingia runsaamman rungon saavan, osui sen tarjoilema simppeli ja helposti hörpittävä makumaailma varsin hyvin yksiin räntäsateisen perjantai-illan tunnelman kanssa.

Olut on osa viime maaliskuussa aloitetun Cask Club by Shepherd Neame -kollabo-olutsarjaa. Panimo julkaisee jokaisen kuun ensimmäisenä maanantaina uuden CCbSN-oluen ja meiltä Suomesta tähän keittelyyn on päässyt mukaan nyt esillä oleva Mallaskosken Panimo. Mallaskoskelaisten kanssa tehty Winter Ale päästettiin irti marraskuussa ja sitä edelsi lokakuussa julkistettu S:t Erik’sin kanssa junailtu ruotsalaisia mustikoita sisältänyt Northern Lights Blueberry IPA (4,7%).

Myös Howling Wolfin ideaan mahtuu ruotsalaiskollabon tapaan jotain vierailjapanimon kotoperäistä reseptilisää: Shepherd Neamen talon perinnehiivalla käytetyn oluen rungosta löytyy nimittäin Viking Maltin uutta Red Active -mallasta. Humalointi sen sijaan on hoidettu katkeroiden osalta saksalaisella Mittelfruhilla ja East Kent Goldingsin mestaroimaa aromipuolta täydennetään jenkkiläisellä Summitilla. 

Kokonaisuus on lopulta varsin vaaleanlainen, toimiva brittiolut, jota menisi helposti pintti jos toinenkin. Totesimme myös kollegan kanssa, että kyseessä olisi mitä mainioin puusaunan lämmitystä virkistävä olut, jonka kanssa voisi jatkaa kevätiltaa myös löylyjen jälkeen...

Shepherd Neame x Mallaskoski Howling Wolf

Melko vaalea, Pale Aleksi tätä taidettiin panimoiden toimesta tituleeratakin. Winter Ale -lisäviitteen ja punamaltaan myötä odottelin kuitenkin hieman värikkäämpää ja syvemmän näköistä tapausta. Mutta mitäpä väliä sillä lopulta edes on? Tuoksu on aika toffeinen, leivosmainen, mutta maku nojaa enemmän kuivahedelmäisyyteen ja pähkinään. 

Maussa yrttistä, kukkaista otetta, mutta sitä runsaammin sitruksista tuntua. Rungossa kevyttä, mutta selkeää karamellisuutta, leivosmaisuuttakin. Todella helposti nautittava, maistuva ja tasapainoinen kokonaisuus.

Oikke hyvä, vaikka rungokkaampaa ja lämmittävämpää brittitunnelmaa olisikin mielellään lasiinsa napannutkin.

Pisteet: 35/50

Fuller's & Friends: New England IPA w/ Cloudwater

Fuller's & Friends: New England IPA w/ Cloudwater

• Tyyli: New England IPA
• Alk.%: 7,0
• Panimot: Fuller's, Lontoo, Englanti / Cloudwater Brew Co., Manchester, Englanti

Tämä tarina on tuore kuin kahdeksan euron jenkki-IPA Alkon valikoimissa eli vähän jo menneen kesän asioita. Lontoolainen luottopanimo Fuller’s aloitti joskus vuosi sitten paperilla mielenkiintoisen yhteistyöprojektin saarimaan nuorekkaampien toimijoiden kanssa. Mäskikauhaan on tartuttu muun muassa Thornbridgen, Moor Beerin sekä Fourpuren kanssa ja yhteistyön hedelmiä on ollut tarjolla meillä Suomessakin – niin Alkossa kuin ravintoloissakin.

Omakohtaiset kokemukset sarjasta jäävät tähän Cloudwaterin kanssa juonittuun New England IPAan, joka omasta mielestäni on enemmänkin ”New England IPA” tai jos suoraan sanotaan, niin aika tavanomainen, maltaisemman pään IPA. Hyvä olut kaiken kaikkiaan, mutta hyvin kaukana NE-etuliitteen saaneista sameista aromipommeista saati Cloudwaterin normitekemisistä lajityypin saralla. Hyvin pitkälti Fuller’sin näköinen tuote siis. Hyvä, muttei hyvällä uskollakaan NEIPA.

Rungossa toki tyyliin yhdistettäviä raaka-aineita, kuten kauraa ja vehnää. Humalalajikkeet on kerätty USAsta (Chinook ja Simcoe) sekä Englannista (Olicana) ja olut on jälkikäynyt pulloissa. Fuller’sin maut tästä tunnistaa hienosti, mutta Cloudwater läsnäoloa ei ilman etiketin tekstiä osaisi arvata.

Fuller's & Friends: New England IPA w/ Cloudwater

Sameahko, muttei samea. Utuinen. Eli ei lajityypin peruskuravesimäisyyttä ulkonäössä. Tuoksu on hyvä, mutta viittaa ehkä enemmän perushyvään IPAan kuin Vermontin trendiin. Ei huono asia sekään. Ei siis mehumaisuutta, vaan enempi kiinteämpää hedelmää tarjolla. Sitrusta on aika runsaasti, samoin kypsää aprikoosia ja mangoakin. Keksimäinen mallas on makeahkoa ja vaaleaa.

Maku jatkaa tuoksun linjoilla. Ei tämä NEIPAa ole, mutta hyvää juomaa joka tapauksessa. Mallas on esillä mainitun keksimäisenä, hieman karamellisena. Aprikoosi, mango ja persikka ovat kypsähkönlaisia, sitrus pirteää ja sopivasti purevaa. Jälkimaku nappaa hyvin kiinni ja tarjoaa kohtalaisen katkeran ja greippisen tunnelman pitkäksi aikaa.

Oikeastaan juuri sellainen "NEIPA" kuin Fuller'silta voipi odottaa: ei lajityypin trendikkäin, mutta oluena tasapainoinen ja nautinnollinen. Hyvä, hivenen maltainen IPA siis.

Pisteet: 36/50