Näytetään tekstit, joissa on tunniste Malmgård. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Malmgård. Näytä kaikki tekstit

maanantai 8. tammikuuta 2024

Alkon Jouluoluet 2023: Malmgård Xmas Porter

Malmgård Xmas Porter

Pernajalaisten Xmas Porter katkaisi yllättävän pitkäksi venyneen Malmgårdittoman putken. Alkon jouluolutvalikoimaan kuuluva 6,8-prosenttinen portteri olikin niitä harvoja kattauksesta löytyneitä uutuuksia, jotka aidosti kiinnostivat. Se ei toki ole pois tältä oluelta, vaan kertoo ehkä enemmälti valikoiman yllätyksettömyydestä, vaikka muutama takuuvarma klassikko ilomielin vastaan otettiinkin.

Xmas Portterille oli ladattu kohtalaisen kovatkin odotukset panimon erinomaisen X-Porterin hienoudesta johtuen. Jouluversio on vain paria kymmenystä kevyempirunkoinen, mutta poikkeaa semikaimastaan muiltakin osin. Olutkoira pureutui parivaljakkoon vertaisarvion voimin, itse joudun tyytymään omiin muistikuviini.

Kokonaisuutena Xmas Porter on pehmeämmän makea, mutta myös enemmän pyöreitä nyansseja, kuten taatelia ja kypsää luumua omaava. Hunajalisän huomasin jälkikäteen, mutta sellainen paahtuneen hunajan aromi mausta edellä mainittujen pehmeiden makujen lomasta näkyi arvioonikin nousseen. Varsin hieno olut, pitääkin tästä intoutuneen etsiä jostain X-Portteria taas lasiin…

Malmgård Xmas Porter

Tummanpuhuva olut hyvin, hyvin runsaalla vaahdolla. Tuoksu on paahtomaltainen, kypsän luumuinen, tumman suklainen...

Maku on varsin hyvä. Tummaa, paahtunutta maltaisuutta tummalla suklaisuudella. Taustalla taateleita, paahtunutta hunajaisuutta sekä kypsää luumua. Yleisilme kuitenkin kuiva ja paahteinen, tuntumassa mukavaa pyöreyttä. Jälkimaku kohtalaisen katkera, hienoisen imeltynyt muttei makeuteen liiaksi taittuva. Toimii hyvin.

Pisteet: 37/50

torstai 15. lokakuuta 2020

Malmgård Oat Ale 0,5%

Malmgård Oat Ale 0,5%

  • Tyyli: Alkoholiton olut
  • Alk.%: 0,5
  • Panimo: Malmgårdin Panimo (MBH Breweries), Malmgård, Suomi

Mökille lähti mukaan syksyn mukanaan tuomiin Malmgårdin uutuuksiin lukeutuva Oat Ale, 0,5-prosenttinen, ihan napsakasti humaloitu janonsammuttaja. Holittomien ja lähes holittomien tarjonta on kasvanut viime aikoina kovasti ja vaikka Laitilan kaksikosta nelikoksi vastikään kasvanut Kukko 0,3% -sarja onkin tasalaatuisuudessaan ja makujen miellyttävyydessään aika hankalaa haastaa, riittää vaihtoehtojenkin läpikäyntiin silti intoa.

Oat Ale on osa vastikään K-Ryhmän myyntin tuotua kauraolutsarjaa, jonka edustajat kantavat kyljessään kauppaketjun Tuottajalle kiitos -merkintää. Kotimaisen viljan maljaa kohotetaan Oat Alen lisäksi 4,9-prosenttisen Oat IPAn sekä samanvahvuisen Vienna Lagerin muodossa. Oat Ale on muuten samalla Malmgårdin ensimmäinen alkoholiton olut.

Entä miltä moinen sitten maistuu mökkiterassin suojissa, järvenpintaan siltansa piirtävän kuun mollottaessa taivaalla? Yleisesti ottaen varsin hyvältä, selvästi holittomien paremman pään menoa tarjoilevalta, silti turhaa makeutta mukanaan kantavalta kokonaisuudelta. Varsin hyvä, muttei tällä Kukkoja haastella. Sen verran kuitenkin vakuuttaa, että voisi lähteä vaihtelun vuoksi mukaan toistekin.

Malmgård Oat Ale 0,5%

Vaaleankeltainen, hieman utuinen ja kevytvaahtoinen olut. Tuoksu on kohtalaisen hedelmäinen, saippuaisen sitruksinen, mutta myös hieman vierteinenkin. Takaa nouseva makeus ei ihan kamalasti kannusta nuuhkimaan, mutta holittomaksi ihan hyvissä sfääreissä silti liikutaan.

Maku on tuoksua miellyttävämpi. Mandariinia, sitrusta ja yleistä hedelmäisyyttä on sopuisasti, mallastakin löytyy. Alta hiipii kuitenkin myös lässähtänyttä viereen makeutta, kuten suurimmassa osassa näihin lukemiin painettuja verrokkejakin. Kokonaisuutena ihan kiva, mutta Kukoilla mennään vastaisuudessakin - tosin malmgårdilainen saattaa lähteä toisinaan pakkaa laajentamaan.

lauantai 22. elokuuta 2020

Malmgård Islay Barrel Aged Stout

Malmgård Islay Barrel Aged Stout

Malmgårdilta tuli kesän aikana parikin jyhkeää olutta tarjolle. Barley Wine on vielä käsittelemättä, mutta Islay-kypsytetyn Imperial Stoutin ääreltä pääsin jo tuntemuksiani kuvailemaan, vaikka tyyli ehkä paremmin tuonne syksymmälle istuisikin. Mutta toimipa se hienosti vähän viileämmässä loppukesän illassakin.

9,5-prosenttinen olut on tosiaan majaillut Islay-saaren savuntäyteisissä viskitynnyreissä. Saaren tisleistä tuttu tuprutus on siirtynyt odotetusti myös muhkeamakuisen oluen väripalettiin ja viitoittaakin tietä kauniilla tavalla. Yhtymäkohtia HIISIn Islay-tynnyröityyn Ikiiursoon löytyy paljon, vaikka malmgårdilainen vähän pehmeämmin ja hillitymmin savuisuuden saloja lähestyykin. Älä kuitenkaan lue tätä väärin: ei tästäkään savua tule puuttumaan.

Malmgård Islay Barrel Aged Stout

Sysimusta, rusehtavan vaahdon nostava olut. Islayn henki vahvana läsnä. Tuoksu tuntuu jo pulloa avatessa. Savua, viskin kaikua, lämpöä, mutta myös taidokasta pehmeyttä. Tausta on mukavan suklainen, varsin paahtunut. Mmmm...

Maku on hyvin samoilla linjoilla. Viskin savuisuus tosin tulee vähän viipyen, alkumaku mennään miedommissa, suklaisemmissa ja paahtuneen maltaisissa merkeissä. Loppupuoli onkin sitten jykevämpää menoa pienellä lämmöllä ja sitä tasapainottavaa suklaista, mokkaista pehmeyttä. Jälkimaku lämmittää, hieman puraisee ja tainnuttaa pehmeään savuisuuteen. Isoja makuja hitaasti nautittavassa paketissa. Todella hieno kokonaisuus.

Pisteet: 42/50

keskiviikko 21. elokuuta 2019

Malmgård Belge

Malmgård Belge
  • Tyyli: Belgian Strong Ale
  • Alk.%: 8,0
  • Panimo: Malmgårdin Panimo (MBH Breweries), Malmgård, Suomi
Malmgårdin Panimo nousi hetki sitten otsikoihin paitsi 10-vuotisen taipaleensa, myös World Beer Awardseilta mukaan lähteneen maailmanmestaruuden myötä. Myönnän suoraan, että jälkimmäinen uutinen sai allekirjoittaneenkin lähtemään torille ostoksille. Panimon Belge nappasi näet sarjavoiton vahvojen belgioluiden kategoriassa, mistä havahtuneena päädyin hakemaan pullollisen maistoon parinkin vuoden mittaisen tauon kunniaksi.

Sarjavoitto on suhteellisen kova suoritus, oli näistä kilpailuista sitten mitä mieltä hyvänsä. Listalla jäi taakse mm. sellaiset oluet kuin St. Bernardus Abt 12 ja Gulden Draak, lajin pitkälinjaiset alkuperämaaesimerkit. Voiton arvostusta nostaa myös se tosiseikka, etteivät kotimaan pienpanimot ole juurikaan onnistuneilla perusbelgeillä juhlineet. Yksittäistapauksia voitaneen toki kertaerien joukosta listata, mutta pysyvämmät ja toimivat esitykset voi käytännössä laskea kahden käden peukaloilla. Kelpo Saisoneita on toki tarjolla jo useampia, mutta nämä ”luostarivibaisemmat” tyylit (dubbel, tripel, quadrupel, belgian ale, belgian strong ale…) ovat saaneet aika vähäistä pöhinää aikaan. Belge on tässä linjassa pitkälinjainen poikkeus.

Belgen arvio on jäänyt Olutkellarissa kokonaan tekemättä, joten mökki-illan hämärtyessä kaadettu mestaruusmalja antoi oivan syyn tuon puutoksen korjaamiseen. Pariin kertaan tuo arvio on jemmaan tullut kirjattuakin, mutta jäänyt ilmeisesti kuvamateriaalin puuttumisen/hukkaamisen vuoksi julkistamatta. Sen verran arkistoista kuitenkin selvisi, että puolilitraisesta pullosta tehdyt parin vuoden takaiset arviot kuvailivat oluen huomattavasti tuoreinta kokemusta kuivemmaksi. Vaikkei tätä nyt imeläksi voi nykyiselläkään kokonaisuudessaan luonnehtia, paikallisista kärjistyksistä huolimatta.

Malmgård Belge
Kastanjainen, samea ja valkeavaahtoinen olut. Tuoksussa tummahkoa, karamellista mallasta, kypsää kuivahedelmäisyyttä, kevyttä yrttisyyttä sekä kohtalaista mausteisuutta. Imeltynyttä, hieman paahtunutta tuntua on mukana hivenen korostetusti. Monipuolinen, runsas ja vakuuttava aromi joka tapauksessa.

Maku on mainio. Imeltynyt, paahtuneen siirappinen maltaisuus, kypsät kuivahedelmät ja vahvuuden nostattamaan poltteeseen sekä kuivuuden tunteeseen yhtyvä mausteisuus toimivat yhdessä hienosti. Lopussa yrttiä, lämpöä ja karamellista mallasta belgihedelmin. Katkerot ovat melko purevat, makumaailma varsin monipuolinen ja kokonaisuus runsaudesta huolimatta tasapainoinen.

Pisteet: 38/50

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Hedönist 4-pack: Strawberry Milkshake IPA, Sour Shandy IPA, Brut IPA & NEIPA


Neljä erilaiste IPA-juomaa.
Saimaan ja Malmgårdin vanavedessä viihtyvä Hedönist-poppoo toimitti uuden 4-packinsa maisteluun kaikessa hiljaisuudessa. Visuaalisesti kivalta näyttävä pahviloota pitää sisällään neljä eri tavoin IPA-maailmaa ilmentävää kesäolutta, joista löytyy paikoin aika kovaakin twistin vääntöä. Oluet näkyy valmistetun tällä kertaa Malmgårdin Panimolla ja pakkausmuotona suositaan 0,33-litraista lasipulloa. Ulkokuori oli todetun nätti, sisältö ei sen sijaan puhutellut.

Paperilla (ja lopulta lasissakin) pervoimmalta kuulostava Strawberry Milkshake IPA oli minusta melko suurta aromirikkaiden cryo-humalten (Citra ja Amariilo) haaskaamista. Mansikkaa, vaniljaa ja laktoosia sisältävä olut toi tuoksullaan mieleen mäkkärin mansikkapirtelön ja maun puolella mentiin vielä syvemmällä sekamelskailuun. Eipä siinä, ei nämä Milkshake IPAt itselleni muutenkaan kovin mieluisia ole olleet – laktoosia ja humalaa, miksi?

Shandy IPA on nimensä johdattelemana kuvatun kaltainen: limpparia ja IPAa. Aihepiiri, jota allekirjoittaneen on ollut aina hyvin hankala ymmärtää. Eikä avannut maailmankuvaa tämäkään tuotos.

Värien loistoa.
Brut IPAn myötä mentiinkin jo kohti mukavuusaluetta – ainakin tyylillisesti. Se paljastuikin sellaiseksi Brutiksi, millaisena Tuopillisen Jouni näitä ainakin mielikuvissa usein maalailee: ei mallasta, ei runkoa, vain kuivaksi vedettyä ja kevyttä juomaa sitruksen kirjavalla humalakattauksella varustettuna.

NEIPA olikin koko setin paras olut, vaikkei se normaalista perus-kauppa-IPA -tarjonnasta minnekään erotukaan. NEIPAksi en maun perusteella tunnustaisi, mutta IPAna sen voi ihan hyvillä mielin hörppiä. En silti rahojani siihen isommin sijoittelisi. Olut on muuten tarkoituksella vaalean mehukasta lajityypitystä tummempi, ”mutaisempi”, mikä saattaa aluksi yllättää. Hedönistien mukaan näin sen on tässä tapauksessa tarkoituskin.

Oluiden raaka-ainelistauksissa on pieniä eroja netin ja etikettien. Ristiriita liittyy lähinnä vehnämallas–vehnä ja kauramallas–kaura -mainintoihin. Humalalajikkeet ja Pilsner-maltaan poimin tarkennuksen vuoksi netistä, muut tiedot on löydetty pullojen kyljistä.

Hedönist Strawberry Milkshake IPA

5,5% / Milkshake IPA

Maltaat: Pilsner, vehnä, kauramallas, kaura

Humalat: Cryo-Citra, Acazza, Cryo-Amarillo

Muut: Laktoosi, vanilja, mansikka

Hedönisti on naustiskelija – anteeksipyytämättä. Olet kuin pirtelö. Oman maan silkkisen makea taideteos. Olet suo, kuokka ja mansikka. Sinä olet.

Tummahkonkeltainen, valkeavaahtoinen ilmestys. Tuoksu on hyvinkin lupausten mukainen. Tai no ainakin mansikkapirtelön tuoksu on vahva. Mäkkärin mansikkapirtelön tosin, eli karkkimaisen esanssinen, pyöreä ja imelä. Ihan jännä ja hyväkin tuoksu jollain tapaa.

Maku onkin aika rujo. Se on aika ohut ja katkero yhdistettynä alkukesän ei-niin-makeaan (vaan kirpakahkompaan) mansikkaisuuteen tekee mausta aika kärkkään kitkerän. Jälkimausta varsinkin. Laktoosista makeutta on jonkinverran, samoin vaniljaa, mitä itseasiassa tuoksussakin aika paljon oli. En vain osannut yhdistää. Mutta joo, ei tämä helpolla tai mielellään alas mene.

Pisteet: 20/50

Hedönist Sour Shandy IPA

3,0% / Shandy

Maltaat: Pilsner, vehnämallas, kaura

Humalat: Columbus, Citra, Mosaic

Muut: Sitruuna, sokeri, sitruunahappo

Hedönisti on naustiskelija – anteeksipyytämättä. Olet kovin hapan, mutta oi niin makeasti.

Hyvin kevyen näköistä, jopa laihaa olutta kaatuu lasiin läpikuultavan vaaleankeltaisena. Erikoinen näky. Tuoksu on hyvin mieto, hieman makean sitrusmainen ja... no, hyvin mieto

Maku on myös mieto, mutta tuoksua runsaampi. Kepeä, mutta taustaltaan aika makea ja lopussa vähän pahvinenkin. Sitrusta lähinnä löytyy, sekin luontaisen happaman sijaan semmoista makeaa, tiivistemäistä. Hiilihappoja on yllättäen varsin vähän, mikä antaa makeudelle lisää tilaa. Ei oikein iske. En suoraan sanottuna ymmärrä*. Sour-etuliitettäkin jäin pohtimaan…

Pisteet: 14/50

*=shandyja ja radlereita noin yleisestikään.

Hedönist Brut IPA

5,5% / Brut IPA

Maltaat: Pilsner, vehnämallas, kaura

Humalat: Columbus, Citra, Mosaic

Hedönisti on naustiskelija – anteeksipyytämättä. Olet kuivan kupliva juhlien tähti – kuin skumppa, mutta niin kuin vain olut voi olla. Ai mitä?

Vaalea, hivenen utuava ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksu on raikas, vaalean hedelmäinen ilman makeutta, sitruksinen. Ja aika kevyt.

Maku on semmoinen, mitä Brut IPAlta ehkä alunperin odotin - mallas ei maistu ja runko on hyvin kepeä, jopa olematon. Yleisilme on sitruksen ja yleisen keveyden myötä raikas ja luonnollisesti hyvin kuivaksi vedetty. Mausta puuttuu myös selvemmät kiintopisteet jälkimaun selvempää greippiä lukuunottamatta. Olut kuin huutaa seurakseen jotain syötävää, mutta silloin se toimisi lähinnä suun huuhtelijna, ei niinkään apetta täydentävänä palasena. Erikoinen, mutta kyllähän tämä hellekesään istuisi aika hyvin vaikka kyllä oluessa makua saisi enemmän olla. Se vähä mitä tästä nimittäin irti saa on varsin hyvänoloista.

Pisteet: 28/50

Hedönist NEIPA

5,5% / New England IPA

Maltaat: Pilsner, vehnämallas, kaura

Humalat: Cryo-Citra, Acazza, Cryo-Amarillo

Hedönisti on naustiskelija – anteeksipyytämättä. Uuden-Englannni samean trooppisen hedelmäviidakon apinakuningas. Aivan.

Tummahkonkeltainen, hieman samea, ei täysin. Hillityssä tuoksussa trooppista hedelmää ja hieman keksimäistä mallasta.

Maku on ihan OK kauppa-IPAa, muttei luvatun mehukasta tai aromirikasta kuitenkaan. Trooppisuutta, sitä selvästi enemmän sitrusta ja lopussa greippiä pienellä yrttivivahteella. Runkoa löytyy ihan kivasti ja se antaa mukaan pientä karamellisuuttakin. Nelikon kenties paras, mutta NEIPAksi en laskisi.

Pisteet: 31/50