Saimaan Brewer’s Classic -oluet

Saimaan värisuora

Saimaan Brewing Co.:ksi nimensä keväällä vaihtanut mikkeliläispanimo uudisti nimen lisäksi valtaosan valikoimastaan ja ilmeestään. Sain useiden muiden blogistien tapaan kattavan näytepakkauksen näitä uutuuksia, joiden läpikäyminen alkaa kevytlinjaisesta Brewer´s Classic –olutsarjasta.

Panimolta löytyy pari muutakin brändiä, joita ovat luomuoluisiin keskittyvä Brewer´s Organic -sarja, jo aiemmilta vuosilta tuttu, rohkeampia linjoja ja modernimpia tyylejä testaileva Brewer´s Special –sarja sekä Paradise City Beverage Companyn kanssa juonittu PCBC/SBC –olut- ja olutcocktail-sarja.

Brewer’s Classic –oluet edustavat peruslinjaisia ja kaupoissamme perinteisemmin nähtyjä oluttyylejä. Ehkä tuo Blonde Ale ei tuohon jälkimmäiseen, itse keksimääni määreeseen täysin istu, mutta sellaisia helposti lähestyttäviä ja yleisellä tasolla monien suuhun istuvia lajeja nämä paperilla ainakin ovat.

Nelikon tasaiseksi vahvuudeksi näkyy vakioituneen maltillnen 4,2%, eli alkoholilain uhkakuvissa kauhisteltua ”pelkän nelosen tuuttamista” ei tässäkään kohtaa päästä todeksi toteamaan. Hefeweizenin kohdalla moisen korotuksen olisin kyllä ihan mieluusti tehnyt eikä Pilssikään siitä nokkiinsa varsinaisesti olisi ottanut, mutta tähän lukemaan on jostain syystä Mikkelissa kumminkin päädytty. Reittausblogi arvuutteli, josko taustalla olisi matalamman alkoholiveron kautta kilpailukykyisen hinnan mahdollistaminen, mikä voi hyvinkin olla yksi osatekijä.

Näiden klassikko-tölkkien selkäpiirteinen värikirjo tuo muuten jossain määrin mieleen Kukko-tölkit. Ei pahasti, mutta ajatuksena kumminkin…. Oluttyylien värikoodit ovat toki erit, kun Laitilan keltanen tölkki sisältää Pilssiä ja Saimaan Hefeweizenia jne. Saimaan purnukoissa on muuten näpppärä infolaatikosto raaka-aineiden ja oluen ominaisuuksien esittelyä varten. Meinaisi ensin mennä kokonaan ohi tosin…

Mukavan informatiiviset tölkit

Saimaa Brewer's Classic Weißbier

Hefeweizen / 4,2% / Pisteet: 31/50

Vehnäähän muutaman viikon jatkuneiden helteiden armoilla ensimmäisenä teki mieli ja kieltämättä tämä kellertäväkylkinen ajoi siinä tilanteessa asiansa. Rungon kepeys kyllä paistaa mausta ja tunnelmasta läpi, mikä ei ”asiansa ajoa” pidemmälle saanut kokonaisuutta kantamaan. Tasoitusta lajin ykkösnyrkeille ja kauppojen perusvarmalle keskitasolle annetaan siis suotta, kun mahdollisuuksia oli lakiteknisestikin aiempaa hitusen enemmän. Humalina oluessa toimivat Saaz ja Magnum, maltaina Vehnä ja Pilsner.

Hurmaava, herkullinen ja oljenvaalea. Brewer’s Classic Saimaa Weißbier on tyyliuskollisesti hennon hedelmäinen ja raikas vehnäolut, joka kuljettaa nauttijansa täydelliseen makuelämykseen. Viettelevän viljainen maku syntyy kotimaisten peltojen vehnän ja ohran sekä vehnähiivan liitosta, jonka kruununjalokivenä on runsas kermainen vaahtopää.

Kaunis, varsin vaaleankeltainen ja liukuvan samea olut valkean vaahdon alla. Vaahto tiivistyy pian, mutta kestää viisimillisenä hyvin, hyvin pitkään. Tuoksusta löytyy neilikkaista mausteisuutta, perusvehnäistä taustaa pienellä sitrusvireellä sekä hyvin kevyttä banaania. Ei kovin runsas, mutta ihan toimiva tuoksu.

Maku toistaa tuoksua, joskin hieman voimakkaampana. Miedohko vehnäolut edustaa kuivempaa, vähäbanaanista tyylisuuntaa. Sen maussa korostuu neilikkainen yrttisyys, tyylistä tuttu mausteisuus sekä viljava, kuiva vehnäisyys. Taustalla väijyy kevyt, mutta toimiva sitruksisuus. Banaania tai muuta hedelmää voi mausta hieman kaivaa, mutta ajan myötä neilikka ja kepeä kukkaisuus valtavat niiltä lisää alaa.

Maku ei ole ohut, mutta tuntuman kepeys luo kokonaisuudesta hieman miedon kuvan. Ei paljon, mutta vähän runsaampikin saisi olla. Vahvuisensa makuista Hefeweizenia siis. Tai no, siihen nähden aika todella hyvää, mutta silti suht kaukana ”luonnollisen vahvuisista” saksalaisserkuista muhkeuden suhteen.

Saimaa Brewer's Classic Blonde Ale

Blonde Ale / 4,2% / Pisteet: 23/50

Kesää vasten ajateltuna kepeä Blonde Ale kuulostaa harmittoman toimivalta, joskin samaan aikaan melko mielenkiinnottomalta ja vahvan hyllyynjäämispotentiaalin omaavalta tuotteelta. Saimaan Columbuksella, Cascadella, Chinookilla ja Citralla humaloitu, ilmeisen jenkkivivahteista kesäale-kokemusta tavoitteleva olut on kaiken lisäksi sen verran tasapainoton ja aika kehnon makuinen, ettei siitä kyllä kesäkaveriksi kenellekään ole. Terävyys viiltelee tuularit ja vähintäänkin kärnästyttää hörhöt.

Tämä on viettelevä, kullankeltainen Brewer’s Classic Saimaa Blonde Ale, jonka syvän samettinen, makuhermojen lempeä hively syntyy kotimaisista ohra- ja vehnämaltaista. Tässä oluessa keveä hedelmäisyys kohtaa hillityt katkerot muodostaen täydellisesti kielelle sopivan kiehtovan pehmeyden, jonka amerikkalaiset humalat vielä viimeistelevät pirteällä raikkaudellaan.

Vaalean, ehkä vähän meripihkainen Blonde Ale valkealla vaahdolla. Tuoksu on talouslagermaisen maltainen, suoremman yrttinen ja kevyen greippinen. Ei kovin voimakas, eikä järin miellyttäväkään.

Maku on parempi, muttei paljon. Edelleen aika lagermaista, kitkeräksikin monessa suussa varmasti luonnehdittavaa menoa. Yrttisyys, siihen sitoutuva greipin hapan puolisko ja kukanvartisuus kaikuvat melko voimakkaana, lopussa myös keskirunsaasti rutistavana kuorona. Liian kärkevä ja muutenkin epämiellyttävä. Blonde Aleksi en olisi mausta veikannut, epätasapainoisesta saunalagerista varmaan ennemmin menisi.

Saimaa Brewer's Classic Sun Lager

Vaalea Lager / 4,2% / Pisteet: 31/50

Sun Lager ei noussut mun suosikiksi tästä nelikosta, mutta hyvänä kakkosena se Pilsin jälkeen kyllä tulee. Päädyin näemmä tämän kohdalla tasapisteisiin vehnäoluen kanssa, mutta jotenkin tuntuu että Sun Lagerin kohdalla ostokynnys on kevytvehnää matalammalla, etenkin kun kepeää ja mutkatonta kesäjuomaa on hakemassa. Tähänkin olisin kyllä ihan mieluusti osan siitä lisävahvuusoptiosta käyttänyt, mutta menee tämä tällaisenaankin helposti perusbulkin edelle.

Jenkkipitoinen humalakattaus tuli tölkkiä makustelyn yhteydessä käänneltynä pienoisena yllätyksenä, sillä aika vähänlaisesti Columbus ja Cascade itsestään ilmoittelivat.

Raikkaudessaan yksiselitteisesti lyömätön Brewer’s Classic Saimaa Sun Lager on kuin kesäpäivä tölkissä. Tämä helppoudessaan huikea, jokaiseen tilanteeseen täydellisesti sopiva, mutkaton janonsammuttaja tuo makuhermoillesi matalat katkerot ja hipauksen sitruunaa. Virkistävä, kevyt runko on omiaan viilentämään kuuman päivän tai tuomaan palan aurinkoa talven keskelle.

Oljenkeltainen, kirkas ja kauniin vaahdon nostava olut. Onpa hieno. Tuoksu on raikas, mieto, mutta myös varsin toimiva. Hivenen hunajaista mallasta, yleistä vaaleutta ja sopuisaa ruohikon tuulahdusta. Aika rento, puhdaspiirteinen ja miellyttäväkin.

Maku on myös hyvä. Kelpo Helleshän tämä on, joskin ehkä esimerkiksi Kukon sinistä purkkia miedompiluonteinen. Jenkkihumalat eivät maussa mässäily, vaan ovat suorastaan hämmentävn vieraskoreita tyylilajin perusmakuja kohtaan. Pientä hedelmäisyyttä takaa ehkä löytyy, mutta näemmä painotus on kevyen puraisevassa ja toimivassa katkerossa. Rungon prosentuaalinen keveys näkyy tämänkin oluen kohdalla, joskaan ei niin selvänä kuin esim. venhässä aiemmin. Viljavaa, hieman hunajaista mallasta, mukavan tuoretta ruohoisuutta.

Selkeä ja simppeli. Tyylikkään juotava ja kevytotteinen lager. Miellyttävä sellainen, mutta kuten todettua, makujen voimakkuudessa hieman alamittainen. Ei paljon, mutta hivenen. Kelpo vaihtoehto pahvipakkauksiin sullotuille keskikesän kepeille keskiketterille.

Saimaa Brewer's Classic Pils

Pilsener / 4,2% / Pisteet: 32/50

Nelikon toimivin edustaja on tosiaan tyylipuhtain raaka-ainein mestaroitu Classic Pils. Mallaspuoli nojaa Pilsneriin, humaloinnista puolestaan vastaavat Magnum ja Saaz.

Brewer’s Classic Saimaa Pils on runsaammin humaloitu täysmallaslager, jonkaviehättävä viljaisuus ja miellyttävä maltaisuus ovat puhtaan, kotimaisen ohran käsialaa. Tässä tyyliuskollisessa pilsnerissä keskieurooppalaisten humalien viipyilevä katkeruus leikkii rohkeasti hennon yrttisen ja mausteisen aromin kanssa muodostaen yhdessä lumoavan raikkaan nautinnon.

Vaaleankeltainen, kirkas ja vaaleavaahtoinen Pils. Vaaleassa tuoksussa lajiin sopivaa, eleettömän tuntuista maltaisuutta sekä rehdin ruohikkoista virettä. Raikas ja kepeä. Ei valittamisen sijaa.

Makukin on varsin kelpo. Pehmyt, hieman paahtoleipäinen, vaalean maltaan kantama alku kääntyy ruohoisen poljennon kautta rutistavamman kuivaan, pitkän katkeraan jälkiliukuun. Jälkimaussa on ruohikon lisäksi kevyttä yrttiä, pientä siihen sotkeutuvaa sitrusta sekä voikukkaisuutta - diasetyyliäkin. Napakka, kepeä ja pirteä. Hyvää perus-Pilssiä perustarpeisiin.

Saimaan Pils

Virtasalmi muuten pomppaa aina silmään tölkin kuvituksesta...

• Tyyli: Pilsener
• Alk.%: 4,5
• Panimo: Saimaan Juomatehdas, Mikkeli, Suomi

Saimaan Juomatehdas on tänä vuonna kunnostautunut uutuuksien saralla. Jo jonkin aikaa maitokauppojen hyllyissä oleskellutta Saimaa Pilsiä on monin paikoin kehuttu tyylikkään puhdaslinjaiseksi ja rapsakan tsekkityyppiseksi olutnautinnoksi, joka muistuttaa erehdyttävästi lajin legendaa, Pilsner Urquellia.

Olut rakentuu puhtaasti kotimaisen Pilsner-maltaan varaan Magnumin vastatessa katkeropuolesta. Tyylikäs ja tyylissä ”alkuperäinen” Saaz hallitsee humalakattauksen aromipuolen, joten eihän tämä lainkaan hassummalta kuulosta! Panimon markkinapuhe kuuluu seuraavasti: 

Saimaa Pils on suodatettu, kullankeltainen ja runsaasti humaloitu täysmallasolut. Pohjahiivaoluen kevyen maltainen maku syntyy kotimaisilla pelloilla kasvaneista ohramaltaista. Helposti nautittavan ja raikkaan makunautinnon viimeistelevät perinteiset saksalaiset humalalajikkeet. Mikkelissä luonnonkauniin Saimaan rannalla valmistettavat Saimaa-oluet syntyvät vuosisataisia olutperinteitä vaalien ilman lisä- ja säilöntäaineita.

Saimaan Pils

Kirkas, oljenkeltainen ja kauniin vaahdon nostava pils Mikkelistä. Tuoksu on vallan mainio. Rehdin ruohoinen, sitä myöten tuore ja raikkaan rapea. Vaalea, kevyen leipäinen runko toimii ja tasoittaa tunnelmaa hienosti - varsin onnistunut aloitus.

Maussa laskeudutaan hieman alemmalle tasolle, mutta edelleen puhutaan varsin pätevästä pilselämyksestä. Tunnelmaa dominoiva ruohoinen purevuus on saanut kylkeensä voikukanvartista vihreyttä sekä ohutta yrttistä vivahdetta. Vaalean maltainen runko on aivan aavistuksen makeutta työntävä mutta samalla myös hieman pahvista kulmaa näyttävä. Nämä ovat kuitenkin ohuita sivutuntumia muutoin puhdaspiirteisen ja raikkaan kokonaisuuden reunoilla.

Tuomio: Pirteä, virkeä ja tyylikkäästi humaloitu pils Saimaalta. Pieniä sivuääniä taustalta löytyy mutta pääpiirteet ovat hyvillä urilla ja kyseessä onkin erittäin oivallinen käyttötili moneen tarkoitukseen. Kannatan!

Pisteet: 35/50

Saimaa Vaalea Lager

• Tyyli: Vaalea Lager
• Alk.%: 4,5
• Panimo: Saimaan Juomatehdas, Mikkeli, Suomi 

Saimaa Vaalea Lager on suodatettu kullankeltainen ja raikkaan hedelmäinen täysmallasolut. Pohjahiivaoluen pehmeän maltainen maku syntyy kotimaisilla pelloilla kasvaneista ohra- ja vehnämaltaista. Helposti nautittavan ja keveän makunautinnon viimeistelevät amerikkalaiset humalalajikkeet.

Mikkeliläispanimo lanseerasi jo jonkin aikaa sitten useammankin uutuusoluen ja Saimaa-sarjaan kuuluva Vaalea Lager täydentää niiden läpikäynnin. Kotimaisiin pilsner-, vehnä- ja cara pale –maltaisiin nojaava lager on humaloitu jenkkihenkisellä Chinook-Cascade-Citra-Columbus-kattauksella. Blonde Ale paljastui varsin toimivaksi ”kansan aleksi”, joten uskoisin saman sarjan lagerinkin olevan suhteellisen samasta puusta veistetty. Hyvää makumaailmaa sopivalla aistien herättelyllä ilman suurempaa pelotetta kokemattomammallekaan maistajalle, kenties…

Saimaa Vaalea Lager

Kirkas, näppärästi vaahtoava, oljenkeltainen olut. Vaahto hajoaa vähitellen jättäen pitsiä reunoille. Tuoksu on raikas, sateen kasteleman ruohoinen, hienoisesti sitruksista happamuutta esittelevä, mallasrungoltaan viljaisen vaalea. Tsekkiläistä puhtautta kevyeksi jäävällä jenkkitwistillä. Raikas ja toimiva.

Maultaan varsin raikas, hitusen metallinen. Vaaleaa, viljaisaa maltaisuutta, greippistä happamuutta henkivällä, heinikkoisella purevuudella, ruohoisella tuoreudella varustettua humalointia. Jälkipotku on mukavan kestoisa, riittävän katkera. Tasapainoinen, sopivan pureva ja raikas. Kivan pilsmäinen…

Tuomio: Näppärä veto mikkeliläisiltä toimivan lagerin muodossa. Paketti on hienosti tasapainossa: makua riittää, purevuutta löytyy, mutta tuskin pelottelee suurempaa kuluttajakuntaa liiaksi. Monikäyttöinen ”perusolut” hyvällä makupaletilla.

Pisteet: 30/50

Saimaa Blonde Ale

Uutta olutsarjaa Mikkelistä...

• Tyyli: Golden / Blond Ale
• Alk.%: 4,5
• Panimo: Saimaan Juomatehdas, Mikkeli, Suomi 

”Saimaa Blonde Ale on suodatettu kullankeltainen ja keveän hedelmäinen täysmallasolut. Pintahiivaoluen samettinen maku syntyy kotimaisilla pelloilla kasvaneista ohra- ja vehnämaltaista. Helposti nautittavan ja raikkaan makunautinnon viimeistelevät amerikkalaiset humalalajikkeet.”

Näillä sanoilla meitä tervehtii Saimaan Juomatehtaan kevään uutuus, ankkuritunnukseen sonnustautunut Saimaa Blond Ale, joka avaa yhdessä Saimaa Vaalea Lagerin kanssa uuden tuoteperheen. Tästä viikosta alkaen mikkeliläispanimon uutuudet leviävät ympäri maan ja tarjolla on kaikkiaan neljä uutta tuotetta, joita ”saimaalaisten” lisäksi ovat Kekkonen Keskiolut (aka Kekkosolut) ja Brewer’s Special Belgian Wheat.

Speksit tuttuun tapaan tarjolla kääntöpuolella...

Tölkin takapuolelta löytyy totuttuun tapaan oluen tarkempia tietoja aina humalalajikkeista ruokasuosituksiin – toistan ehkä itseäni, mutta tästä minä pidän kovastikin! Speksit ja taustat nimittäin kiinnostavat aina. Runko rakentuu kotimaisen Pale Ale- ja Cara Pale-maltaan varaan itävaltalaisen vehnämaltaan säestämänä. Humalatarjottimelta löytyy Chinookia, Cascadea, Columbusta sekä Amarilloa. Tölkki kertoo myös Citrasta, jota eivät panimon kotisivut kuitenkaan tunne. Joka tapauksessa mukavan tiukalta paketiltahan tämä olut vaikuttaa. Katkeroita on siunaantunut maltilliset 16 EBUa, joten pääpaino lienee aromipuolella...

Olut on saatu maistettavaksi Saimaan Juomatehtaalta muiden uutuuksien muassa – arvion lopputulokseen ei tällä seikalla ole vaikutusta.

Saimaa Blond Ale

Kevyen punertava, oranssin keltainen ja kirkas olut runsaalla, vaalealla vaahdolla. Tuoksultaan alkuun hyvinkin trooppinen, aromaattisen hedelmäinen ja runsas. Hiljalleen hedelmät kuitenkin karisevat kyydistä ja tropiikin runsassatoinen metsä muuttuu vehreäksi heinikoksi. Ruohoista suoraviivaisuutta, kevyemmin greippistä happamuutta sekä hentoa hedelmää – kepeitä männyn aromejakin löytyy. Vaalea mallas on hieman makeaa, kohtalaisen hyvin esillä olevaa ja osin viljaisaa. Raikas, koruton ja lupauksia herättävän alun jälkeen hieman turhan yksioikoinen – hyvää janojuomaa tuoksun perusteella on kuitenkin tiedossa.

Ja sitäpä maku oikeastaan tarjoileekin. Sekaruohoinen tuoreus on voimissaan ja sekoittuu melko terävään greipin kuoren puristukseen. Terhakat hiilihapot tehostavat purentaa ja maun loppuosa onkin hyvällä tapaa ”kitkerän” rapea – rehdin havuisella loppusilauksella varustettuna. Tuoksun alkumetreiltä poimittu hedelmäisyys tuntuu sinnittelevän matkassa läpi maun, mutta melko tiiviiksi kerrokseksi se pohjalle tuntuu jäävän. Vaalea, hieman makea mallaspohja nostaa suutuntumaan kevyttä soljuvuutta, mutta pyöreys pyyhkiytyy nopeasti pois huulilta hiilihappojen kovan nosteen myötä.

Tuomio: Ensinuuhkaisulla odotin trooppisempaa iloittelua, mutta kyllähän melko koruttomaksi, purevaksi ja teräväksi jäävä kokonaisuus hienoinen pettymys on. Tällaisenaan olut on kuitenkin hyvin raikas, suoraviivaisuudestaan huolimatta makua antava ja siinä mielessä toimiva kesää ajatellen – saunajuomiahan nyt olisi muutenkin, mutta ei tämä kyllä huono vaihtoehto mökkisaunan terassille olisi… Tai ihan terassillekaan…

Pisteet: 32/50