sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Alkon Pienpanimo-oluet 2016: Hiisi Loviatar

Rukiista viiniä...
  • Tyyli: Barley Wine
  • Alk.%: 10,5
  • Panimo: Hiisi, Jyväskylä, Suomi 
Synnystänsä rummuteltu //  vasaraksi vainotuksi //  perkeleestä seuraavaksi //  pahan perkeeks pohjolasta.
No niin… Raiwainia Jyväskylästä… Jo vain! Hiisi on veikeä panimo: modernit linjat, mytologiset otukset ja lönnrötimainen tarinaniskentä. Siinä on sitä jotain. Paikallispanimoni on tavannut tuoda Alkon ”jokakeväiseen” pienpanimoantiin aina jotain omaa tuotantoketjuaan hieman venyttävää uutuutta. Pläkki ja Aarni ovat osoittaneet toimivuutensa ja vakiinnuttaneet paikkansa jatkuvassa tuotannossakin. Samalla ne ovat vieneet koko panimon toimintaa eteenpäin ja nyt on taas aika ottaa uusi askel. Näistä askelista minä pidän…

Panimon paahtimoasiantuntija-Topi kuuleman mukaan rakastaa rukiista mäskätyn oluen jälkeensä jättämiä puhdistushommia, joten rehti ruisviini sopinee sitä myöten kuvaan mainiosti. Pohjan akka, myyttisen Pohjolan johtaja on tottavie oluensa ansainnut (vaikka vähän ilkeä vissiin olikin) ja ruis tuntuu hiisiläisten kätösissä taittuvan olueksi huomattavan onnistuneesti. Rukiista taikuutta voitaneen jo pitää panimon tavaramerkkinä! Hiisin sampo on tosiaan taas jauhanut ja myyttinen saaga on saanut maistuvaa jatkoa. Jyhkeä, Columbusta, Chinookia ja Cascadea rukiisen runkonsa päällä kantava olut on todellinen nautinto, joka pitänee myös hienoisesta ajan hampaan puraisusta. Etiketin tiukkanokkainen otus tuo muuten mieleen posauspommista naamalleen saaneen Milla Magian...

Hiisi Loviatar
Valoa vasten punertava, varsin ruskea ja mahonkinen olut tahmealla vaahtokerroksella. Tuoksu, noh, perhana. Rukiisen vivahteikkaalla, imeltyneen limppuisella ja kevyen mämmiselläkin pohjalla makaa valtava kirjo erilaisia komponentteja. On mäntyistä tuoreutta, aprikoosimaista hedelmäisyyttä, mutta myös kuivatun luumuista makeuttakin. Rusinaa, pähkinää, vähän sitrustakin… Neulasia! Nehän sopivat rukiin kanssa hyvin yhteen. Lämpöä, mallasta, hedelmäistä aromikkuutta – onpa kokonaisvaltainen!

Ja sama tarina jatkuu maussa… Pehmyesti soljuva, sivussa sopivasti karhea, vähän tahmea ja mukavasti lämmittävä nektari osuu suoraan makuhermoon. Rukiinen limppumaisuus, kuivahedelmäinen makeus ja männiköstä nouseva, kukkaista terävyyttä nostava purevuus muodostavat kauniin, voimakasmakuisen ja syvän kokonaisuuden. Vähän pähkinää, ehkä hieman mausteitakin, lopussa sitrushedelmäistä rutistusta. Toki vielä vähän tuoretta, mutta samalla mukavan potkivaa. Ei hemmetti, olen rakastunut.

Tuomio: Vielä vähän kulmikas, moniulotteinen ja lämmin ruisviini Hiisiltä. Brändäystä myöten puhutteleva, suunmukainen ja miellyttävä kokonaisuus, jonka kehittymistä kellarin kätköissä odotan mielenkiinnolla.

Pisteet: 41/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti