Saimaan Brewer’s Classic -oluet

Saimaan värisuora

Saimaan Brewing Co.:ksi nimensä keväällä vaihtanut mikkeliläispanimo uudisti nimen lisäksi valtaosan valikoimastaan ja ilmeestään. Sain useiden muiden blogistien tapaan kattavan näytepakkauksen näitä uutuuksia, joiden läpikäyminen alkaa kevytlinjaisesta Brewer´s Classic –olutsarjasta.

Panimolta löytyy pari muutakin brändiä, joita ovat luomuoluisiin keskittyvä Brewer´s Organic -sarja, jo aiemmilta vuosilta tuttu, rohkeampia linjoja ja modernimpia tyylejä testaileva Brewer´s Special –sarja sekä Paradise City Beverage Companyn kanssa juonittu PCBC/SBC –olut- ja olutcocktail-sarja.

Brewer’s Classic –oluet edustavat peruslinjaisia ja kaupoissamme perinteisemmin nähtyjä oluttyylejä. Ehkä tuo Blonde Ale ei tuohon jälkimmäiseen, itse keksimääni määreeseen täysin istu, mutta sellaisia helposti lähestyttäviä ja yleisellä tasolla monien suuhun istuvia lajeja nämä paperilla ainakin ovat.

Nelikon tasaiseksi vahvuudeksi näkyy vakioituneen maltillnen 4,2%, eli alkoholilain uhkakuvissa kauhisteltua ”pelkän nelosen tuuttamista” ei tässäkään kohtaa päästä todeksi toteamaan. Hefeweizenin kohdalla moisen korotuksen olisin kyllä ihan mieluusti tehnyt eikä Pilssikään siitä nokkiinsa varsinaisesti olisi ottanut, mutta tähän lukemaan on jostain syystä Mikkelissa kumminkin päädytty. Reittausblogi arvuutteli, josko taustalla olisi matalamman alkoholiveron kautta kilpailukykyisen hinnan mahdollistaminen, mikä voi hyvinkin olla yksi osatekijä.

Näiden klassikko-tölkkien selkäpiirteinen värikirjo tuo muuten jossain määrin mieleen Kukko-tölkit. Ei pahasti, mutta ajatuksena kumminkin…. Oluttyylien värikoodit ovat toki erit, kun Laitilan keltanen tölkki sisältää Pilssiä ja Saimaan Hefeweizenia jne. Saimaan purnukoissa on muuten näpppärä infolaatikosto raaka-aineiden ja oluen ominaisuuksien esittelyä varten. Meinaisi ensin mennä kokonaan ohi tosin…

Mukavan informatiiviset tölkit

Saimaa Brewer's Classic Weißbier

Hefeweizen / 4,2% / Pisteet: 31/50

Vehnäähän muutaman viikon jatkuneiden helteiden armoilla ensimmäisenä teki mieli ja kieltämättä tämä kellertäväkylkinen ajoi siinä tilanteessa asiansa. Rungon kepeys kyllä paistaa mausta ja tunnelmasta läpi, mikä ei ”asiansa ajoa” pidemmälle saanut kokonaisuutta kantamaan. Tasoitusta lajin ykkösnyrkeille ja kauppojen perusvarmalle keskitasolle annetaan siis suotta, kun mahdollisuuksia oli lakiteknisestikin aiempaa hitusen enemmän. Humalina oluessa toimivat Saaz ja Magnum, maltaina Vehnä ja Pilsner.

Hurmaava, herkullinen ja oljenvaalea. Brewer’s Classic Saimaa Weißbier on tyyliuskollisesti hennon hedelmäinen ja raikas vehnäolut, joka kuljettaa nauttijansa täydelliseen makuelämykseen. Viettelevän viljainen maku syntyy kotimaisten peltojen vehnän ja ohran sekä vehnähiivan liitosta, jonka kruununjalokivenä on runsas kermainen vaahtopää.

Kaunis, varsin vaaleankeltainen ja liukuvan samea olut valkean vaahdon alla. Vaahto tiivistyy pian, mutta kestää viisimillisenä hyvin, hyvin pitkään. Tuoksusta löytyy neilikkaista mausteisuutta, perusvehnäistä taustaa pienellä sitrusvireellä sekä hyvin kevyttä banaania. Ei kovin runsas, mutta ihan toimiva tuoksu.

Maku toistaa tuoksua, joskin hieman voimakkaampana. Miedohko vehnäolut edustaa kuivempaa, vähäbanaanista tyylisuuntaa. Sen maussa korostuu neilikkainen yrttisyys, tyylistä tuttu mausteisuus sekä viljava, kuiva vehnäisyys. Taustalla väijyy kevyt, mutta toimiva sitruksisuus. Banaania tai muuta hedelmää voi mausta hieman kaivaa, mutta ajan myötä neilikka ja kepeä kukkaisuus valtavat niiltä lisää alaa.

Maku ei ole ohut, mutta tuntuman kepeys luo kokonaisuudesta hieman miedon kuvan. Ei paljon, mutta vähän runsaampikin saisi olla. Vahvuisensa makuista Hefeweizenia siis. Tai no, siihen nähden aika todella hyvää, mutta silti suht kaukana ”luonnollisen vahvuisista” saksalaisserkuista muhkeuden suhteen.

Saimaa Brewer's Classic Blonde Ale

Blonde Ale / 4,2% / Pisteet: 23/50

Kesää vasten ajateltuna kepeä Blonde Ale kuulostaa harmittoman toimivalta, joskin samaan aikaan melko mielenkiinnottomalta ja vahvan hyllyynjäämispotentiaalin omaavalta tuotteelta. Saimaan Columbuksella, Cascadella, Chinookilla ja Citralla humaloitu, ilmeisen jenkkivivahteista kesäale-kokemusta tavoitteleva olut on kaiken lisäksi sen verran tasapainoton ja aika kehnon makuinen, ettei siitä kyllä kesäkaveriksi kenellekään ole. Terävyys viiltelee tuularit ja vähintäänkin kärnästyttää hörhöt.

Tämä on viettelevä, kullankeltainen Brewer’s Classic Saimaa Blonde Ale, jonka syvän samettinen, makuhermojen lempeä hively syntyy kotimaisista ohra- ja vehnämaltaista. Tässä oluessa keveä hedelmäisyys kohtaa hillityt katkerot muodostaen täydellisesti kielelle sopivan kiehtovan pehmeyden, jonka amerikkalaiset humalat vielä viimeistelevät pirteällä raikkaudellaan.

Vaalean, ehkä vähän meripihkainen Blonde Ale valkealla vaahdolla. Tuoksu on talouslagermaisen maltainen, suoremman yrttinen ja kevyen greippinen. Ei kovin voimakas, eikä järin miellyttäväkään.

Maku on parempi, muttei paljon. Edelleen aika lagermaista, kitkeräksikin monessa suussa varmasti luonnehdittavaa menoa. Yrttisyys, siihen sitoutuva greipin hapan puolisko ja kukanvartisuus kaikuvat melko voimakkaana, lopussa myös keskirunsaasti rutistavana kuorona. Liian kärkevä ja muutenkin epämiellyttävä. Blonde Aleksi en olisi mausta veikannut, epätasapainoisesta saunalagerista varmaan ennemmin menisi.

Saimaa Brewer's Classic Sun Lager

Vaalea Lager / 4,2% / Pisteet: 31/50

Sun Lager ei noussut mun suosikiksi tästä nelikosta, mutta hyvänä kakkosena se Pilsin jälkeen kyllä tulee. Päädyin näemmä tämän kohdalla tasapisteisiin vehnäoluen kanssa, mutta jotenkin tuntuu että Sun Lagerin kohdalla ostokynnys on kevytvehnää matalammalla, etenkin kun kepeää ja mutkatonta kesäjuomaa on hakemassa. Tähänkin olisin kyllä ihan mieluusti osan siitä lisävahvuusoptiosta käyttänyt, mutta menee tämä tällaisenaankin helposti perusbulkin edelle.

Jenkkipitoinen humalakattaus tuli tölkkiä makustelyn yhteydessä käänneltynä pienoisena yllätyksenä, sillä aika vähänlaisesti Columbus ja Cascade itsestään ilmoittelivat.

Raikkaudessaan yksiselitteisesti lyömätön Brewer’s Classic Saimaa Sun Lager on kuin kesäpäivä tölkissä. Tämä helppoudessaan huikea, jokaiseen tilanteeseen täydellisesti sopiva, mutkaton janonsammuttaja tuo makuhermoillesi matalat katkerot ja hipauksen sitruunaa. Virkistävä, kevyt runko on omiaan viilentämään kuuman päivän tai tuomaan palan aurinkoa talven keskelle.

Oljenkeltainen, kirkas ja kauniin vaahdon nostava olut. Onpa hieno. Tuoksu on raikas, mieto, mutta myös varsin toimiva. Hivenen hunajaista mallasta, yleistä vaaleutta ja sopuisaa ruohikon tuulahdusta. Aika rento, puhdaspiirteinen ja miellyttäväkin.

Maku on myös hyvä. Kelpo Helleshän tämä on, joskin ehkä esimerkiksi Kukon sinistä purkkia miedompiluonteinen. Jenkkihumalat eivät maussa mässäily, vaan ovat suorastaan hämmentävn vieraskoreita tyylilajin perusmakuja kohtaan. Pientä hedelmäisyyttä takaa ehkä löytyy, mutta näemmä painotus on kevyen puraisevassa ja toimivassa katkerossa. Rungon prosentuaalinen keveys näkyy tämänkin oluen kohdalla, joskaan ei niin selvänä kuin esim. venhässä aiemmin. Viljavaa, hieman hunajaista mallasta, mukavan tuoretta ruohoisuutta.

Selkeä ja simppeli. Tyylikkään juotava ja kevytotteinen lager. Miellyttävä sellainen, mutta kuten todettua, makujen voimakkuudessa hieman alamittainen. Ei paljon, mutta hivenen. Kelpo vaihtoehto pahvipakkauksiin sullotuille keskikesän kepeille keskiketterille.

Saimaa Brewer's Classic Pils

Pilsener / 4,2% / Pisteet: 32/50

Nelikon toimivin edustaja on tosiaan tyylipuhtain raaka-ainein mestaroitu Classic Pils. Mallaspuoli nojaa Pilsneriin, humaloinnista puolestaan vastaavat Magnum ja Saaz.

Brewer’s Classic Saimaa Pils on runsaammin humaloitu täysmallaslager, jonkaviehättävä viljaisuus ja miellyttävä maltaisuus ovat puhtaan, kotimaisen ohran käsialaa. Tässä tyyliuskollisessa pilsnerissä keskieurooppalaisten humalien viipyilevä katkeruus leikkii rohkeasti hennon yrttisen ja mausteisen aromin kanssa muodostaen yhdessä lumoavan raikkaan nautinnon.

Vaaleankeltainen, kirkas ja vaaleavaahtoinen Pils. Vaaleassa tuoksussa lajiin sopivaa, eleettömän tuntuista maltaisuutta sekä rehdin ruohikkoista virettä. Raikas ja kepeä. Ei valittamisen sijaa.

Makukin on varsin kelpo. Pehmyt, hieman paahtoleipäinen, vaalean maltaan kantama alku kääntyy ruohoisen poljennon kautta rutistavamman kuivaan, pitkän katkeraan jälkiliukuun. Jälkimaussa on ruohikon lisäksi kevyttä yrttiä, pientä siihen sotkeutuvaa sitrusta sekä voikukkaisuutta - diasetyyliäkin. Napakka, kepeä ja pirteä. Hyvää perus-Pilssiä perustarpeisiin.