maanantai 16. toukokuuta 2016

Iso-Kallan Dubbel


Iso-Kallan maistelusetin läpikäynti jatkuu linnanneitoaiheisen dubbelin myötä. Se jatkaa kuopiolaispanimon belgiolutsarjaa ja on varsin mainio tuttavuus, vaikkei ehkä westmallemaiseen dubbelherutteluun ehkä istukaan. Semmoista sahtivibaa mausta nimittäin löytyi, mutta se harvemmin on huono asia. Iso-Kallan Dubbel rakentuu Pilsner-, Cara, Munich-, Crystal- ja Special B-maltaiden varaan ja on humaloitu eurooppalaisin East Kent Goldings- ja Saaz-humalin.

Iso-Kallan Dubbel
Punertava, rusinaisen ruskea ja kohtalaisesti vaahtoava olut. Tuoksu on hyvä, pehmyt ja melko syvä. Kypsää, rusinan ja luumun sävytteistä hedelmää, tummaa, kevyen leipäistä ja hieman karamellisempaa maltaisuutta sekä vienisti paahtunutta siirappisuutta. Belgihedelmää löytyy muutoinkin, myös hivenen sahtimaisia tunnelmia kypsän banaanin ja mausteisuuden myötä. Ei hassumpi. Ei lainkaan hassumpi…

Maultaan kokonaisuus on kulmikkaampi eikä ehkä niin hellivä kuin tuoksu antoi odottaa. Edelleen rusinaisen ruskeaa, kypsää belgihedelmäisyyttä, hieman voimakkaammin leipämäistä maltaisuutta sekä kohtalaisesti toffeista, paahtuneen siirappista tuntua. Oman, melko hallitsevan lisänsä antaa kuitenkin tuoksussakin mainittu sahtimaisuus. Kypsää banaanimaisuutta löytyy mukavasti, mutta etenkin loppua kohden voimistuva, pippuriin viittaava mausteinen hiivaisuus ottaa suurta roolia. Se tuo särmää, samalla kuivattaa loppuliukua, mutta tekee oluesta myös hyvin mielenkiintoisen. Siinä on belgihenkeä, siitä löytyy myös sahdin herkkyyttä. Kolmantena se vivahtaa vielä kuivan vehnän suuntaan, lähinnä tuon hiivan mausteisuuden myötä… Kutkuttava. Tuntumaltaan keskirunsas, hieman lämmin ja runsasmakuinen. Vähän voisi olla soljuvampi, mutta niinhän nämä aina.

Tuomio: Kiehtova, monipuolinen ja omaan makuun istuva olut, vaikkei ehkä ihan rehdein dubbel loppuunsa olekaan. Yllätyksellinen monessa suhteessa ja erittäin positiivinen sellainen.


Pisteet: 37/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti