- Tyyli: India Pale Ale
- Alk.%: 6,3
- Panimo: HIISI, Jyväskylä, Suomi
Pellonpoka colmes polves, kellerissä alisessa /// cadzelee mait, cuin acanoita – putkachtelee pacanoita. /// Taiuaan kurkia keskyttepi, jywäsillä jumaludhen /// rauoisasti rackasthaen – cuutamon corret cukoistavat.
Pekko-humalaa shoukeissaava vaalea, raikas ale. Katkeroinnin sijaan pääpaino on aromihumaloinnissa sekä brettahiivojen monimuotoisessa ja ajan myötä kehittyvässä maku- ja aromimaailmassa.
Nauti viilennettynä (8-10°C) pehmeiden juustojen tai vaikkapa pähkinäisen vuohenjuustosalaatin parina. Musiikkisuosituksena toimii Jamiroquain ”A Funk Odyssey”.
No nyt alkaa HIISIkin saamaan rytmiä musasuosituksiin –
hienoa! Pecko tuli kansan tietoisuuteen ravintolamaailman kautta sen
iskeydyttyä HOKin Oluthuoneiden valikoimiin aiemmin keväällä. Nyt Alkon
paikallisvalikoimaan levinnyt muinaisjumala on kutkuttava tuttavuus.
Oluen nimi ja etiketin kuvitus viittaa Pellonpekkoon eli Agricolankin
mainitsemaan karjalaisten ohraa suojelleeseen henkiolentoon – ”oluen jumalaan”.
Sittemmin jenkit ovat nimenneet mystisen muinaisjumalan mukaan myös oman
humalalajikkeen, joka näytteleekin pääroolia Pecko-oluenkin reseptiikassa
yhdessä brettanomyces-hiivakannan kanssa… Brettaa on ilmeisesti käytetty ihan
rehdisti hiivapuolen päätähtenä ja sen voi myös lopputulemasta maistaa –
odottelin silti hieman vienompaa lähestymistä mutta kyllähän tuossa lopulta
mukavan tujakan tallinen tuulahdus oli. Orvalmaista menoa, jos näin saisi
muotoilla…
Eniten minua kuitenkin mietitytti, että kuuluuko korkin alta avattaessa *tsäh!*...
 |
| Brett IPA |
 |
| Hiisi Pecko |
Vaaleankeltainen, utuinen ja kauniisti vaahtoava jumalolut.
Brettaa löytyy tuoksusta aika tymäkästi. Eihän sen nyt valtoimenaan kirmaa, mutta epäselvyyttä sen läsnäolosta
ei pitäisi kyllä jäädä. Tuoksu on muutoinkin voimakas, aromaattinen ja
kliseisesti ilmaistuna ”kesäinen kepeä ja vivahteikas”. Sitä se kuitenkin on.
Sitrusta, hedelmää ja kevyttä mausteisuutta tallimaisella takapotkulla. On
hyvä.
Maultaan tuoksun tavoin vivahteikas, brettan sävyttämä ja
toimiva. Sitrushedelmää, yrttisyyttä, vaaleaa trooppisuutta ja sopivaa
pippurisuutta löytyy mukavasti ja paletti onkin vaalean puhuva, kesäinen ja
raikas. Loppua kohden nouseva tallimaisuus ei voimakkuudestaan huolimatta ole
liian paksua ja se tuo mukanaan myös ahomansikkaa muistuttavan makuvivahteen.
Aika ronski rooli brettalla lopulta on, mutta mikäs siinä. Oikein hyvä.
Tuomio: Talliarominen, sitruksinen ja vaalea brettaIPA
kesäiseen nautiskeluun. Nyt on onnistuttu ja hienosti!
Pisteet: 38/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti