keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

HIISI Harjun Kettu Red Wheat Ale

HIISI Harjun Kettu Red Wheat Ale

Ensihavainnot Harjun Ketun kolmannesta sukupolvesta on jo saatu ja onhan sitä jo ehditty odottamaankin. En itseasiassa ollut edes varma, onko koko hanketta tänä vuonna lähdetty toteuttamaan. Olihan sitä ja näin sen pitääkin olla. Paikallisseura JJK:n vannoutunut kannattajaryhmä Harjun Pojat ja HIISI tuovat yhdessä jalkapallokulttuuria Harjun katsomonurkan ohella myös paikallisten oluen ystävien laseihin ja tässä yhdistelmässä on jotain todella kaunista. Kiva, että yhteistyö jatkuu liiganousun jälkeen maistuvissa merkeissä.

Ensikerran Harjun Kettu pääsi irti viikko sitten pelatussa JJK – KuPS matsissa, josta savolaispikkuserkut taistelivat kyynerpäätaktiikalla pisteen kotiinviemisiksi. Kotiyleisölle selkeä pettymys, mutta onneksi on olutta. Ottelutapahtumien lisäksi punakettua löytyy myös alueen ruokakaupoista (ainakin Citymarketit, Mestarin Herkku ja Länsiväylä) ja varmaan jonkinmoisella levikillä myös ravitsemusliikkeistä. Jokunen laatikollinen jalkapallo- ja kannattajakulttuuria toimitettiin myös pääkaupunkiseudulle eli pienpanimo-olutkauppa Pienen molempiin toimipisteisiin.

Ensimmäinen kettuolut oli tyyliltään jenkkihumaloitu ja rukiinen Red Ale, kun viime vuonna tyylisuunta oli vaihtunut Red Saisoniin. Tänä vuonna tiskiin iskettiin Red Wheat Ale ja mielestäni tässä on onnistuttu hyvin, vaikka katsomoon sopisi hyvin puhdaspiirteisempikin lajiedustaja raikkaan vaaleassa kuosissa. Teemasta halutaan toki pitää kiinni ja se on hyvä. Ja niin on olutkin.

Cascadella ja Mandarina Bavarialla humaloitu vehnäale on odotetusti varsin humalavetoinen, mutta punertavaa värimaailmaa mukaan tuova mallaspuolikin on esillä kohtalaisen hyvin ja vaikuttaa etenkin suutuntumaan ryhdittävästi. Aiemman Kettu-kaksikon ruis on tällä kertaa jätetty pois, eikä se tyyliin kovin iloisesti olisi istunutkaan... Ensi vuonna sitten taas takaisin rukiiseen kantaan vaikka roggenbieren muodossa?
Mä kiipeän katsomoon Harjun, tutut ystävät siellä mä nään.
Kun Harjun Kettu kääntyy vehnäolueksi, lopputuloksena on freshi, rapsakasti humaloitu - ja tietysti punertava - olut amerikkalaistyyliin. Cascade- ja Mandarina Bavaria -humalat antavat oluelle tenhoavan, sitruksisen aromin.
HIISI Harjun Kettu Red Wheat Ale

Punertavan oranssi, ehkä kevyen ruskeakin. Hämärähkössä valossa hieman kuraisenkin näköinen, mutta valoa vasten se paljastaa todellisen kauneutensa. Sameakin on, vaahdoltaan komea. Tuoksu on hyvin sitrusvetoinen, kevyen trooppinen mutta myös maltaista paksuutta esittelevä. Vaalea runko ei nenään sen suuremmin tuoksu, mutta sen vaaleahkon viljavassa, pyöreähkön ranskanleipäisessä ja hennon makeassa vakaudessa on jollain tapaa tuhti tunnelma. Sellainen fiilis. Humalavetoisesti kuitenkin mennään ja hyvä niin.

Maku on sitten helpommin kuvailtavissa. Sitrus taasen päävärinä, sekalaista hedelmää kevyemmin, lopussa hitunen myös yrttiä ja napakkaa greippiä. Hyvää jenkkivetoa, jos se ei nyt liian kakstuhattakymppiä ole niin sanoa. Rungossa on oma pyöreytensä, mutta kokonaisuus pysyy kesäisen raikkaana, rapeana ja muutoinkin hyvin Harjun tunnelmaan istuvana. Ryhtiä löytyy, lähinnä vaalean leipäisenä, paikoin keksimäisenä ja hiukkasen rustiikkisena maltaisuutena, joka kieltämättä kuvastaa hyvin oluen värimaailmaa. Hyvä olut, viime vuodesta on menty taas eteenpäin.

Tuomio: Vehnäkettu on purevalla päällä ja rymistelee läpi kauden vakaalla pohjalla kesäiltojen huumassa.

Pisteet: 33/50

Ja Harjun Pojille tsemiä puulaakipeleihin. Maali ois kiva…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti