Panimoinen & Lemmes Tärviö 2016 |
Tärviön speksit:
- Valmistaja: Panimoinen & Lemmes
- Valmistettu: Lepaan Viinitila, Lepaa, Hattula
- Alk.%: 5,3
- Jäännössokeri: 2,3g / litra
- Kokonaishapot: 10g / litra
- Muuta: Sisältää sulfiittia
Ville ja Jyrki ahkeroivat viime syksynä jo tutuksi tulleella
Lepaan Viinitilalla nyt ravintolajakeluun lähteneiden siiderierien äärellä,
mutta olivat jo aiemmin jalkautuneet rehdisti maastoon raaka-aineiden perässä.
Tärviö on nimensä viitoittamana valmistettu romantisoidusti sanottuna
luonnonvaraisista omenoista, jotka ilman siiderinystäviä menesivät
myöhäissyksyllä harakoille – kirjaimellisesti. Omenat on nimittäin haalittu
kasaan hylättyjen omenatarhojen ja entisten pihapiirien antimista, hoidotta
jääneistä entisaikaisen, jo kadonneen ihmisasutuksen muistomerkeistä.
Panimoinen & Lemmes Tärviö 2016 |
Tämä suomalainen aito siideri on valmistettu omenoista, jotka kasvavat autiotalojen villiintyneissä puutarhoissa, entisillä talonpaikoilla, laitumilla ja metsänreunoissa. Pienistä, kirpeistä ja paksukuorisista hedelmistä on syntynyt raikas, erittäin kuiva omenasiideri. Tärviö 2016 on hiilihapotettu luontaisella menetelmällä terästankissa. Omenat on poimittu Artjärven ja Orimattilan Mallusjoen kylistä syyskuussa 2016.
Tärviölle on myönnetty 12.4.2017 Suomalaisen Aidon Siiderin
Seuran hallituksen toimesta Suomalainen Aitosiideri –sertifikaatti. Se on
valmistettu yksinomaan tuorepuristetusta suomalaisesta omenamehusta (100%)
hiivalla käyttäen. Siiderin pitäisi säilyä ja kehittyä vielä hyvän tovin,
mutten malttanut olla testaamatta jo nyt...
Viinin tavoin aito omenasiideri on hitaasti kypsyvä juoma. Siiderimme ovat astiointivaiheessa kypsyneet useita kuukausia ja ne jatkavat kehittymistään ainakin puolentoista vuoden ajan. Mikäli pakkaukset säilyvät ehjinä eikä tuotteita altisteta esim. suoralle auringonvalolle tai korkeille lämpötiloille, siiderin maku voi kehittyä ja monipuolistua pidempäänkin.
Panimoinen & Lemmes Tärviö 2016 |
Samea, kauniin keltainen siideri hämärtyvässä alkukesän
illassa. Tuoksu vie lapsuuden naapurin omenapuiden täyteiseen
puutarhaan. Siinä tuoksuu vahvana syksyisen kypsä, vaalea, mutta hienoisesti
poskiltaan punertava, ei järin kookas omena. Se on kirpeähkö, happaman mehukas,
mutta silti kutkuttava ja alta vienon makea. Omiin mielikuviin nojaten
tuoksussa kaikuu hyvin suomalainen omena.
Maku on kirpeähkö, mutta lopussa nopeasti vaimentuva, hyvin
kuiva, ehkä vähän yksipuolisen omenainen mutta toisaalta juuri siksi ihanan
karu. Alun happamuus ja kirpeys tosiaan tasoittuu loppua kohden, mutta pitkään
jälkimakuun jää silti sopivaa nipistystä.
Maun puolivälissä koetaan pieni
suvantovaihe, jonka kääntää uuteen nousuun vastahaukatun, tuoksussa kuvaillun
omenan kuplivan hapan makeus, josta löytyy myös hyvää purupintaa muutoin kevyen
pirteässä ja virkistävässä kokonaisuudessa. Sellainen tietty villeys on läsnä
ja ehkä juuri se tekee Tärviöstä niin mielenkiintoisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti