Näytetään tekstit, joissa on tunniste Joutsa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Joutsa. Näytä kaikki tekstit

maanantai 7. heinäkuuta 2025

Varastopanimo 100 Litraa Sahtia

Varastopanimo 100 Litraa Sahtia

Varastopanimo jakeli juhannuksen alla lähialueen kauppoihin hieman tummempaa sahtia, mitä joutsalaisilta on tavattu odottaa. Kupletin juoni nivoutuu tänä kesänä esitykseen tulleeseen 100 Litraa Sahtia -elokuvaan, jolle on valmistettu asiaankuuluvasti oma juhlajuomansa. Elokuvaa en ole vielä ehtinyt kiinnostuksesta huolimatta näkemään, mutta kyllähän aiheeseen tutustumisen voi nimikkosahdistakin aloittaa. Eikös vain?

Pullon etikettiin on painettu teksti ”0,33 Litraa Sahtia”, mutta virallinen nimi lienee sama kuin elokuvallakin. Tilavuuslukemaa on varmaan juoduttu varulta säätämään, ettei kukaan luule ostavansa hehtolitraa näppärään matkakokoon tiivistettynä. Mene ja tiedä. Leffasahti on joka tapauksessa tummanpuhuvaa, rukiilla ryyditettyä ja sopivan katajaisaa, mikä omaan makuun sopii erittäin hyvin. Myös imeltyneitä piirteitä löytyy, vaikka tuntuma kuivaan päin lopulta kääntyykin.

Huomasin epähuomiossa, että etikettikuvituksiin on piilotettu vaihtelevia sananparsia elokuvan keskusteluista, mikä pitänee etikettikeräilijät kiireisinä. Omaan arviopulloon on painettu heitto ”Ei se mihinkään riitä”, mikä on ihan tottakin. Sahti tuli näet todettua varsin suunmukaiseksi ja useamman toiston hyvin kestäväksi.

Varastopanimo 100 Litraa Sahtia

Tummahko, punertavanruskea sahti. Tuoksussa rukiista mallasta, hieman imeltyneisyyttä, mutta myös mausteisuutta.

Maku on mainio. Imeltynyttä rukiisuutta, mausteisuutta ja katajaa. Jossain määrin tumman hedelmäisiä estereitä, muttei banaania. Imeltyneisyydestään huolimatta kuivaan kääntyvä kokonaisuus. Ehkä napsun verran paksuutta soisi näihin vahvuuksiin makujen taakse, mutta puhutaan nyansseista. Oikein hyvä. 

Pisteet: 38/50

keskiviikko 16. helmikuuta 2022

Varastopanimo Nenätippu

Varastopanimo Nenätippu

Joutsan Varastopanimon kenties kiehtovin tuote ei suinkaan ole sahti, vaan sitäkin harvemmin vastaan tuleva Nenätippu. Sahdin valmistuksen jälkituotteena syntyvä olut yhdistelee tunnelmassaan perinnejuoman ja baijerilaisen vehnäoluen sävyjä. Olutta on tarjoiltu sahdin sijaan muun muassa peltotöiden virkistäjänä, jottei heinätöihin tullut talkooväki veltostu turhaksi asti.

Jälkikaljanakin tunnettu Nenätippu tehdään sahtivierteen siivilöinnin jälkeen maltaista irti saatavasta, jo huomattavasti laimeammasta vierteestä. Maltaita huuhdotaan kuumalla vedellä, jolloin sahtiin jo liian kevyiksi jääneet mehut saadaan puristettua talteen ja käytettyä noin viisiprosenttiseksi talkoo-olueksi. Koska olut taiotaan sahdin teon jälkilämmöistä, kuuluu kataja sen raaka-aineisiin ja makumaailmaan.

Mielenkiintoinen ja maistuva tapaus. Makumaailmaa vaivaa ehkä ajoittainen mietous ja kepeys, mutta toisaalta oluessa on jotain, mikä vetää alati puoleensa. Kiehtova tuote.

Sahdin ja vehnäoluen lempeä kädenpuristus. Käypä talkoojuoma!

Varastopanimo Nenätippu

Kauniin vaaleankeltainen, samea ja valkeavaahtoinen olut. Tuoksu on sekoitus vaaleaa sahtia ja ehkä vähän korostetummin vehnäolutta. Banaania ilman makeutta, mausteisuutta, neilikkaisuutta ja katajaa. Oikein hyvä.

Maku nojaa tuoksuun. Vähän enemmän vaaleita hedelmäestereitä kuin tuoksussa, kevyttä banaanisuutta, runsaampaa mausteisuutta, neilikkaista otetta, joka yhtyy katajaisuuteen. Vaalea, loppuunsa varsin kuiva, mausteinen ja maistuva. Ehkä ajoittain ohkaisen tuntuinen eli perustyylin saksavehnän runsauteen ei luonnollisesti ylletä. Mutta tykkäsin.

Pisteet: 34/50

sunnuntai 23. tammikuuta 2022

Varastopanimo Varasto-olutta

Varastopanimo Varasto-olutta
  • Tyyli: Vaalea Lager
  • Alk.%: 5,3
  • Panimo: Varastopanimo, Joutsa, Suomi

Joutsalaisten vaaleahkoa Varasto-olut -lageria on levittäytynyt nyt myös Jyvässeudun isompiin kauppoihin, mutta ensikosketus tuotteeseen tuli kuitenkin otettua ihan paikan päältä haetun saaliin voimin. 5,3-prosenttinen Varasto-olut kannattelee panimon mainion sahdin tapaan Joutsan seudun vanhoja olutperinteitä ja tekee sen asiaankuuluvalla, varmaotteisella ja aiheen vaatimalla hillittyneisyydellä.

Hieman hedelmäinen, vaalean maltainen ja utuisen oloinen olut tarjoilee mukavan konstitonta ja hyvänmakuista lagermenoa. Lajin raikkaimmaksi tapaukseksi se ei nouse, vaan makumaailmasta löytyy tietynlaista ponnekkuuttakin. Katkeroita maltillisen 20 IBUn verran ja väriasteikon 19 EBC vaikuttaa silmämääräisesti ehkä vähän aliarviolta, joskin suodattamaton ilme vaikuttanee oman silmän tulkintaan. Vaaleansävyinen olut joka tapauksessa edelleen on, sanoi mittari mitä tahansa.

Varastopanimon Varasto-olut on hitaasti kypsytetty vaalea lagerolut. Sen maku on hedelmäisen raikas ja hiilihappoinen. Oluen väri on vaalea ja läpikuultava. Katkero on maltillinen, mutta tuntuva ja on tasapainossa maltaisen maun kanssa.


Varastopanimo Varasto-olutta

Kevyesti punakankeltainen, hieman utuinen olut nätillä vaahdolla. Tuoksu on vaalean maltainen, kevyen yrttinen. Pääosin hieman leipäinen ja hieman hedelmäinen.

Maku on tuoksun tapaan hyvä ja selkeä. Suussa ehkä vähän runsaampi, leipäisen maltainen, raikas ja hieman hedelmäinen, kohtalaisesti yrttistä katkeroa esittelevä. Tasapainoinen ja leppoisa lager. Varsin hyvää tekemistä joutsalaisilta tämäkin.

Pisteet: 34/50

tiistai 28. joulukuuta 2021

Kotiolut: Puutteenkujan Soiro

Puutteenkujan Soiro

Joulun alla tarjoutui tilaisuus saada maistiin Arto Vainiomäen mestaroimaa sahtia Joutsasta. Sanomattakin selvää, että ilmoittauduin iltahämärissä vartomaan sahtitoimitusta kylän bussiseisakkeelle. Sahtialueen aarteet kiinnostavat nimittäin erittäin paljon, olinhan juuri hakenut Varastopanimonkin sahtia ja oluita maisteluun.

Artolla on Joutsan sydämessä Puutteenkujalla neljän hengen kaveriporukka, joka on valmistanut sahtia kymmenisen vuotta. Alkujaan opit on saatu eräältä lajin jo edesmenneeltä mestarilta ja näin perinnetietoutta vaalitaan todennetusti yli sukupolvien.

Jotain kaverusten tekemisen tasosta kertoo sekin, että nelikosta löytyy kaikkiaan kolme Joutsan sahtimestaruuden ansainnutta tekijää ja neljännelläkin on hopeatiloja taskussaan useampia. Vahvalla sahtialueella vähintäänkin hatunnoston arvoinen suoritus.

Sahtia valmistetaan porukalla, yhteisöllisessä hengessä. Puutteenkujan sahtiin tulee pieni annos rouhittua ruista ja sitä luonnehditaan hyvin osuvasti varsin makeaksi. Imeläksi en silti lähtisi väittämään. Puulämmitteisen padan äärellä ei lämpömittareita tarvita ja maistokokemuksen perusteella rutiinit tuntuvatkin olevan erinomaisesti hallussa.

Puutteenkujan Soiro & Nenätippu on mielenkiintoinen nimi sahtiporukalle, mutta toisaalta se ole ollut esteenä edes radiosoitolle. Puutteenkujalaisia on nimittäin haastateltu Ylellä muutama vuosi takaperin. Haastattelussa selviää myös, että soiro on paikallisnimitys kehnolle sahdille, mutta ainakaan tätä herrojen jouluksi sorvaamaa erää ei sellaiseen kategoriaan pahin vihamieskään kehtaisi laittaa. Arto tosin selvensi termin olevan kaverusten kesken enemmänkin "vain" synonyymi sahdille.  Pehmeää, jälkimaussa sopivaa särmää saavaa menoa, johon on turhankin helppo syventyä, jollei pidä varaansa.

Puutteenkujan Soiro

Ruskea, käytännössä tummuneen banaanin värinen ja tuoksuinenkin sahti. Oikein hyvältä vaikuttaa. Nenään nousee myös kevyttä mausteisuutta, aika paljon yleisestikin ylikypsää hedelmäisyyttä ja toffeeta. Ylimakea ei kuitenkaan, löytyy kuiventavia elementtejä muun muassa mainitun mausteisuuden ja ehkä vahvuudenkin kautta, vaikkei alkoholi suoranaisesti tuoksukaan.

Maku on erinomainen, mukavan makea ja kypsän banaaninen, muttei kuitenkaan häiritsevän imelä. Kivasti mausteisuutta, jotain muutakin vehnäolutvibaa, vaikken suoranaisesti neilikaksi väitäkään. Katajalla on roolia etenkin taustalla ja lopussa, alkutenhon täyttää varsin pehmeästi soljuva ylikypsä hedelmäisyys, toffeen vivahteinen, keskitumma ja syvän imeltynyt maltaisuus. 

Alkoholin lämpöä nousee loppuun, kuten kuuluukin. Se tuo katajan ja mausteisuuden kanssa hyvää vastapainoa alkupuolen makeudelle. Erittäin miellyttävää juotavaa, jossa askelmerkit ovat hienosti kohdallaan – jopa siinä määrin, että ne maistajalta varmasti salakavalasti pidemmän nautintohetken aika katoavat, jossei tarkkana ole.