Cloudwater How Wonderful! Bright & Juicy Pale

Cloudwater How Wonderful! Bright & Juicy Pale

• Tyyli: New England Pale Ale
• Alk.%: 3,7
• Panimo: Cloudwater Brew Co., Manchester, Englanti

Palokan Pien-kaapista lähti matkaan taas hieman kepeämmän pään sameaa humaliloittelua. Tällä kertaa asialla on iki-ihana Cloudwater, jonka kukkaisa etikettikieli veti kovasti puoleensa. Tölkin How wonderful! -teksti soi päässäni Hyacinth Bucket’n heleällä äänellä, mikä aikaansai hölmistyneen hymähdyksen.

3,7-prosenttinen oluthan tarjoilee sitä trooppisen sävyistä ja sameaa, takuuvarmaa ja maistuvaa linjaa, mitä Cloudwaterilta on ollut tapana odottaa. Kepeästä vitamiinimäärästä huolimatta makumaailmasta löytyy runsautta, eikä ostopäätöstä tarvinnut kyllä lähteä kotopuolessa valittelemaan. Oikke hyvää on. 

This modern Pale Ale captures everything we love about the style. It channels the easy drinkability of those classic session beers we find ourselves returning to time and again, while treating you to bright, vibrant aromatics from a blend of our favourite hops. Full-flavoured, yet soft, juicy and refreshing.

Cloudwater How Wonderful! Bright & Juicy Pale

Hyvin samea, haalea, vaaleankeltainen olut nätillä vaahdolla. Tuoksu on kevyehkö, mutta kutsuva. Mandariinin kuorta, monipuolista sitruksisuutta, kukkaisuutta ja vaaleaa hedelmäisyyttä kenties vienolla yrttisyydellä taustoitettuna.

Maku on hyvä. Varsin sessioitavaa, mukavaa kumottavaa alusta loppuun. Vaaleaa, kepeälinjaista trooppisuutta mandariinin ja sitruksen tahdituksella. Hieman yrttisyyttä, kukkaisuutta sekä kevyttä mehukkuutta muutoin enemmän kuivassa ja ilmavamman aromaattisessa oluessa. Osuu makuhermoon. 

Pisteet: 37/50

Giesinger Untergiesinger Erhellung

Giesinger Untergiesinger Erhellung

• Tyyli: Kellerbier
• Alk.%: 5,3
• Panimo: Giesinger Bräu, München, Saksa
  

Mia san Bier…

Münchenilläinen Giesinger on monessa suhteessa mielenkiintoinen panimo. Vasta viitisentoista vuotta sitten pienenä autotallipanimona aloittanut Giesinger on lyhyessä ajassa lunastanut paikkansa paitsi paikallisten sydämissä, myös ”aidon müncheniläisoluen” tekijöiden joukossa. Tähän kastiin ei ole ollut tunkua reiluun sataan vuoteen.

Untergiesingin alueelta matkaan ponnistanut panimo aloitti toimintansa varsin rauhallisesti ja tuotantomäärät pysyivät ensimmäiset vuodet saksalaisittain suht maltillisina, reilusti alle 100 000 litrassa. Hiljalleen kasvanut toiminta kuitenkin koetteli lähtökohtaisesti pienten tilojen rajoja ja 2010-luvulle tultaessa vauhti kasvoi siinä määrin, että panimon oli muutettava uusiin, suurempiin tiloihin. Toiminta siirtyi 2014 uusiin, entistä ehompiin tiloihin Giesingin alueella, missä lisäneliöt mahdollistivat mm. myös oman brewpubin avaamisen.

Kolmessa vuodessa uusienkin puitteiden tuoma lisätila oli syöty ja vuosituotantomäärät olivat ylittäneet jo miljoonan litran rajan. Steffen Marx aloittikin uuden, kapasiteetin kaksinkertaistavan panimon suunnittelun ja muuttamaan päästiin viimein vuoden 2020 aikana. Tällä kertaa uusi panimo rakentui pohjoisempaan Lerchenauhun. Ilmeisesti osa oluista valmistetaan edelleen Giesingin, mutta pääpaino tuotannossa on kuitenkin suunnattu uusien, 4700-neliöisten tilojen suuntaan.

Lerchenau-investoinnin myötä panimo sai haltuunsa myös jotain kultaakin arvokkaampaa: oman kaivon. Uuden panimon alle porautuva 147m syvä kaivo tekee Giesingeristä aidon müncheniläispanimon eli arvostetun määritelmän täyttävän toimijan, joka valmistaa oluensa suoraan kaupungin pohjaveteen. Hanavesi johdatetaan Müncheniin etelämästä Mangfallista, eikä se ole olutpiireissä lainkaan sama asia. Oman kaivon myötä täyttyvän määritelmän myötä Giesingerillä on jatkossa myös mahdollisuus osallistua seitsemäntenä panimona Oktoberfesteille, joskin tapahtuman kovaan kysyntään vastatakseen panimon lienee syytä kasvattaa volyymiään entisestään. Mutta, onhan tässä vielä ainakin vuosi aikaa, kun tämänkin vuoden tapahtuma on peruttu.

Oluissaan Giesingerillä on kaksi linjaa. Toinen on luonnollisesti paikallisiin raaka-aineisiin luottava, perusgermaanisten, suodattamattomien makujen tarjonta, johon nyt käsiteltävä Untergiesinger Erhellung  -kellerbier lukeutuu. Panimo valmistaa myös vähän craftimpiäkin makuja, joissa toiminnan pääpaino etenkin alkuaikoina ilmeisesti olikin.

Untergiesinger Erhellungia sanotaan Giesingerin lippulaivatuotteeksi, joten se saikin olla ensimmäinen kosketukseni kehutun toimijan tekemisiin. Näitähän on muutamia muitakin makuja ollut nyt Suomesta saatavilla ja Palokan Citymarketin ylähyllyllä komeili muutamakin vaihtoehto aiheesta kiinnostuneiden varalle. Pitänee itsekin tämän kokemuksen myötä hakea testiin ja tarkastaa samalla, mitä Bambergin alueen herkkuja sieltä mahtaisi taas löytymän. Päivän olut on jokatapauksessa suodattamaton, Cara Hell-maltaiden varaan rakennettu, erittäin maistuva ja ihanaisen Saphir-humalan aromein kukoistukseen nouseva ilmestys. Erittäin hieno olut.

Giesinger Untergiesinger Erhellung

Sameahkon pehmeä, vaaleankeltainen ja runsasvaahtoinen ilmestys. Tuoksu on pehmeän oloinen, vaalean maltainen ja tuoreen yrttinen, hieman ruohoinen sekä sitrusvivahteinenkin.

Maku on upea. Se on tuoksun enteilemällä tapaa pehmeän maltainen, hyvin vaaleapiirteinen ja runsas olematta raskas. Vaaleaa maltaisuutta täydentää kohtalainen, yrttinen, ruohoinen ja sitruksinen purevuus, mutta etenkin sitrusta on tarjolla myös selkeän aromaattisempanakin, kesäisenä lisänä. Erinomainen olut kaiken kaikkiaan.

Pisteet: 38/50

Frau Gruber x Pien Devious Alpenstrasse

• Tyyli: Session NEIPA
• Alk.%: 5,3
• Panimo: FrauGruber Brewing, Gundelfingen, Saksa / Pien Brewing, Helsinki, Suomi
  

Hellesien ja maibockien valtaaman kesätarjonnan joukkoon on tullut ujutettua myös hieman modernimpia rytmejä. Kotomaan trendipanimoiden joukkoon jo monien kirjoissa singahtanut, pieni mutta sitäkin pippurisempi Pien Brewing on näillä korkeuksilla ollut toistaiseksi saavuttamaton harvinaisuus. mutta kutkuttavan kuuloinen saksalaiskollabo soi maistiaisia meille maakuntalaisillekin. Hain oman purkkini testiin Palokan Citymarketista.

Devious Alpenstrasse on valmistettu maanosankuulun Frau Gruberin tykönä Saksassa. Enzo Frauenschuhin ja Matthias Gruberin mehupaja onkin oivallinen yhteistyöoluen kohde, sillä Pienen ”maahantuontiosastohan” ko. panimon maut on suomalaisten suuhun alkujaan tuonutkin. 

Frau Gruberin oluet ovat olleet myös omakohtaisesti varsin suunmukaisia ja pakkohan se on myöntää, että aika tiukkaa tasoa olen antanut itseni Pien-panimonkin esityksiltä odottaa. Sotisihan se mahtipontisen mainion maahantuonnin ja Pien-yksiköiden yleistarjonnan ideaa vastaan, mikäli oman panimon tuote ei olisi just eikä melkein. Liekö tasokkuuden odote sitä myöten enemmänkin kehoite tai suoranainen vaatimus, kuin vain mielikuvien varaan rakennettu, salainen toive. Kutkuttava kollabo siis kaikin puolin.

Pääosin aromipuolelle painottuvaksi humalkoktailiksi on valittu Talus-Amarillo BBC-Idaho 7 -trio ja tyylinä tietenkin samean kutsuva Session NEIPA. Katkeronpuraisuakin on mukaan hieman mahdutettu (30 IBU), mikä myötäilee mukavasti useammankin kerran salaa esittämääni toivetta edes pienimuotoisesta napakkuuden tunnusta kaiken aromiunelmoinnin keskelle. Alla vielä tekijöiden kertomaa oluen taustalta:

FrauGruberin Enzo kiertää ympäri maailmaa käsin valitsemassa oluidensa humalat ja Pienen Erkki taas vastaavasti kiertää ympäri maailmaa valitsemassa portfoliomme panimot - läheisimpien ystäviemme kanssa tämä seikkailu kulminoituu tiiviillä yhteistyöllä luotuihin luomuksiin, jotka esittelevät ystävyyttämme juotavassa muodossa.

Oluen konseptista vastaa Enzo ja Erkki, kun taas reseptiikassa taikojaan on päässyt tekemään pääpanijamme Jirka. Oluen nimeksi muodostui Devious Alpenstrasse, joka on suora viittaus oluen ja ystävyyden eteen tehdystä matkasta. Nimen ensimmäinen osa viittaa vauhdin ja mutkien petolliseen liittoon ja Alpenstrasse taas suoraan tehdyn seikkailun alustana toimineeseen 484 kilometrin pituiseen, maailmankuuluun tiehen.

Samea ja aika mehumainenkin olut kohtalaisen runsaalla, joskin melko vaivihkaa laskevalla vaahdolla. Aromirikkaassa tuoksussa on vahva sitruslataus, jota yleistrooppinen hedelmälataus taustoittaa. Runsaan oloinen, joskin voimakkuutensa ja kuivan luonteen myötä paikoin kärkäskin. Ei ole näemmä suotta lähdetty peruuttelemaan. Tykkään.

Maku on mainio. Kuiva, hyvin aromirikas kokonaisuus vetää perässään myös kohtalaisen sitrustäyteistä peräkärryä. Sitrusta on kuitenkin runsaammin aromipuolella, jossa myös trooppinen, hieman (mutta vain hieman) mehumainen taustahedelmäisyyskin viihtyy. On hyvä.

Pisteet: 38/50