- Tyyli: Savuolut
- Alk.%: 4.6
- Panimo: Stadin Panimo, Helsinki, Suomi
Nyt
voitaneen sanoa, että vihdoinkin! Lasissa nimittäin kahden epäonnistuneen
metsästyksen jälkeen lopulta Palokka-olutta. Kyseessä siis suureen suosioon
nousseen paikallisolut-sarjan kolmas versio, tällä kertaa katajanmarjoilla
maustettu savuportteri. Kaksi ensimmäistä erää myytiin loppuun todella
nopeasti, ensimmäinen käytännössä päivässä ja jälkimmäinen, hieman pienempi erä
alle neljässä tunnissa. Kysyntä oli siis todella kovaa, itsekin jäin molemmista
eristä ilman. Kolmas erä korjasi tilanteen ja Savukataja-portteria onkin
tilattu yli nelinkertainen määrä ensimmäiseen erään verrattuna. Voitaneenkin
sanoa, että vasta tämä erä näyttää paikallisoluen todellisen kysynnän. Vaikka
puhutaan paikallisoluesta, pitää huomioida ettei näitä oluita suinkaan ole
pantu Palokassa, vaan erät ovat peräisin Stadin Panimolta. Paikallisolut-termi
tulee tuotteen nimestä ja alueen historian huomioonottavasta sisällöstä, sitä
ei siis pidä sekoittaa lähi- eikä varsinkaan luomutuotteisiin. Oluesta on
olemassa myös ravintolamyyntiin tehty vahvempi versio, jonka maistelin jo
ystävänpäivän aattona. Palokka-oluesta on tulossa lähiaikoina oma juttunsa blogiin,
kannattaa olla kuulolla!
"Palokka 3rd edition" |
Todella
tumman ruskea ei aivan musta kuitenkaan, lähes vaahtoamaton palokkalainen. Vahvempaa
versiota keveympi tuoksu. Nahkaista savua, hieman nokinen ja kuivahko
yleiskuva, ripaus happamuutta sivulla. Myös jonkin
verran tummaa suklaisuutta. Melko kevyttä kaiken kaikkiaan. Maultaan
tasapainoisen savuinen, salmiakin suolaisuutta ja lakritsia. Hieman suklaan
vivahteita, aivan alussa tunnistettavaa katajaisuutta, ei silti ylettömästi. Hieman
marjaista happamuutta ensimmäisellä neljänneksellä, loppumaku on pitkä,
salmiakkinen ja savuisen paahteinen. Hienoisen katkera ja kuivan suklainen. Suutuntuma oletetun
ohut, vaatisi ehdottomasti lisää runkoa. Hiilihapot ovat hyvin kurissa, parempi
näin. Savuinen
portteri maitokauppavahvuuksilla on haastava, se näkyy tästä hyvin. Oluen
herkullisuus ja kohokohdat kulminoituvat oikeastaan kaikki pitkään ja viipyvään
loppumakuun, nesteen jo kadotessa suusta, maku alkuvaiheiltaan hieman raaka ja
kylmä. Takan
tuijotteluun oivallinen kaveri, perinteitä vaaliva savuolut, jonka savuisuus on
hillittyä. Ihan
maistuva tuote, joka selkeästi kärsii mielivaltaisesta 4,7%:n säännöstä,
ravintolaversio vei tässä pidemmän korren, melko kirkkaastikin.
Pisteet:
32/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti