Positiivista asiaa olutmaailman menosta

Koska arvostelurintamalla on ollut nyt vähän hiljaisempaa, päätin tehdä pienen katsauksen positiivisiin olutuutisiin. Näitäkin onneksi löytyy. Absoluuttista totuutta en väitä asioista kertovani, osa tiedoista perustuu huhuihin ja pintaa raapiviin uutisiin. Mutta sehän on juuri omiaan lisäämään mielenkiintoa ja odotuksen nälkää. Jo aiemmin kerroin tällä viikolla Alkoihin tulleista pienpanimo-oluista ja muutamasta muusta uutuudesta, mutta myös monopolin ulkopuolella on elämää. Aloitetaan uusista oluttapahtumista – suunnataan katseemme Kouvolaan!

Tapahtumat kehittyy, lait eivät.

Kymijoki Beer Festival on nuoremman polven oluenystävien organisoima tapahtuma, jossa pienpanimokulttuuria tuodaan lähemmäksi tavallisten kouvolalaisten arkea. Neljän pienpanimon tarjonnan voimin toimiva tapahtuma järjestetään luonnonkauniilla Kallioniemen tanssilavalla Korialla, aivan Kymijoen äärellä siis. Järjestäjän suusta kuultua: "KBF on erilainen pienpanimotapahtuma, jossa tunnelma on varmasti korkealla", joten elokuun kymmenes kannattaa ilman muuta merkata valmiiksi kalenteriin. Lisäinfoa tästä varmasti kevään mittaan tipahtelee. Hienoa työtä pojat ovat joka tapauksessa tekemässä.

Kouvolasta Seinäjoelle, Mallaskosken panimon kotipaikalle, jossa järjestetään niin ikään pienpanimo tapahtuma. Panimon sivuilla olevan infon mukaan Mallaskosken Panimoravintolassa on mahdollisuus maistella 25-30 erilaista pienpanimo-olutta, eli omien tuotteiden lisäksi myös muita panimoita on edustettuna. Lisäksi tarjonta pyrkii palvelemaan myös lonkeron ja siiderin ystäviä. Tapahtuma ajoittuu jo lähitulevaisuuteen, sillä ajankohdaksi on määräytynyt maaliskuun toinen viikonloppu (8.3-10.3.2013).

Myös pääkaupungissamme tapahtuu, sillä Helsinki Beer Festival palaa vuoden tauon jälkeen alkukesän ohjelmaan. Kaapelitehtaalla järjestettävän tapahtuman päivämääräksi on ilmoitettu 19.-20.4.2013. HBF:n lisäksi Helsingissä on kaavailtu järjestettävän Suomen OlutExpo 2013, joka ajoittuu lokakuulle. Expon tapahtumapaikkana toimii Katajanokalla Wanha Sataman tilat. Lisäinfoa odotellessa.

Ja panimoasiaa. Viime vuodet ovat olleet hienoa aikaa kotimaisen oluenystäville, ainakin uusien panimoiden muodossa. Uusia panimoita on ilmoittautunut mukaan taistoon paremman tarjonnan puolesta, tästä täytyy olla iloinen ja oikeastaan ylpeäkin. Asiaa olisi paljon, mutta tehdään nopea tilannekatsaus tässä vaiheessa. 

Pienpanimotuotteiden arvostus kasvaa jatkuvasti

Aloitetaan jo jonkin aikaa olemassa olleesta tamperelaisesta Pyynikin Käsityöläispanimosta. Alun perin ravintolapanimoksi tarkoitettu idea muotoutui laajemmaksi panimon perustamistoimenpiteeksi osittain tilateknisten ongelmien kautta. Oluen harrastajan näkökulmasta tämä ei ole ollenkaan huono asia, sillä panimon tarkoituksena on saada olutta myös vähittäiskaupan hyllyille. Osittain rahoitusta haettiin julkisella osakeannilla jossa kysyntä oli ilmeisen kovaa ja annin tavoite täyttyi hyvin, allekirjoittanutkin kantoi kortensa kekoon yhden osakkeen verran. Annilla rahoitettiin mm. panimon laitteistoa ja tilapolitiikkaa. Uusi anti, jonka tavoitteena on kerätä rahoitusta mm. suurempaa valmistuslaitteistoa ja omaa raaka-aineiden tuotantotilaa sekä omaa kiinteistöä varten, ajoittuu tällä tietoa keväälle. Helmikuun alussa uusiin tiloihin siirtynyt panimo kaavailee jo mielenkiintoiselta vaikuttavaa muinaisolut-sarjan tekoa yhteistyössä Finlandia Sahdin kanssa sekä Tampereen Paahtimon kanssa kahviportterin valmistusta. Näistä kuulemme varmasti myöhemmin lisää.

Yksi mielenkiintoisimmista uutukaisista panimoista on Turun saaristoon perustettu n. 40m2:n pinta-alalla toimiva ”kellaripanimo” Rousal Brygghus. Patrik Laineen pyörittämän panimon on tarkoitus lanseerata kolme pastoröimätöntä ja suodattamatonta olutta kesäkaudeksi. Tyyleiksi on valikoitunut vaalea pils (4,6 %), tumma bock (7,5 %) sekä ale (5,6 %). Sijainniltaan RB ei ole se helpoiten saavutettavissa oleva, mutta Kemiönsaaren kärjestä – Kasknäsistä on lauttayhteys sekä panimon kotisaarelle Rosalaan, että legendaariselle Bengstkärin majakalle. Hyvä tilaisuus yhdistää useampi asia kerralla. Suosittelen myös maistamaan Laineen vanhempien leipomon Hiittisten mustaleipää, toimii.

Nautitaanko Taalintehtaan Baltic Jazzeilla tänä vuonna naapurisaaren herkkuja?

Sitten Hämeen maille Pälkäneelle. Rönnvikin viinitilan yhteyteen jo pidemmän aikaa kaavailtu olutpanimo käynnistyy meidän kaikkien iloksi. Panimon puuhamiehinä häärivät mm. Stadin Panimollakin meriittejä kerännyt, viisinkertainen vuoden kotipanija Timo Jukka, jyväskyläläinen pitkän linjan kotipanija (vuoden kotipanija titteli 2006) Mika Laitinen sekä ravintoloitsijat Tomas Aschan ja Markku Ristevirta. Kertoman mukaan toiminta käynnistynee jo lähiaikoina. 

Seuraava kohteemme on Jyväskylä, josta tulee ehkä ne tuoreimmat ilouutiset! Jo toista vuosikymmentä ilman omaa panimoa kärvistellyt yliopistokaupunki, Päijänteen helmi, saa vihdoin itsensä takaisin pienpanimollisten kuntien kartalle. Tämän suuren aukon kaupungin meriittilistassa paikkaa Panimoyhtiö Hiisi. Palokan suunnalle Heinämäkeen sijoittuva Hiisi on kahden oluen asiantuntijan yhteistyön hedelmä. Tatu Hiitola on aiemmin vastannut Stadin Panimon oluttuotannosta, jonka tuotoksia myös aiemmin tarjolla olleet Palokka-oluet ovat. Mika Silajärvi taas on tuonut olutkulttuuria tutuksi kansalle mm. oluen maisteluiltojen ja viime kesäisten pienpanimo festivaalien – Pirskeiden – myötä. Lisäksi hän on toiminut pienpanimotuotteiden kauppaan erikoistuneen yrityksen pyörittäjänä. Mikäli kaikki menee niin kuin elokuvissa, saadaan panimon tuotteita jakeluun jo elokuussa. Sitä ennen kannattaa tutustua Palokka-sarjan seuraavaan olueen, Savukataja Palokkaan, joka todennäköisesti tulee myyntiin ystävänpäivänä eli 14.2.2013!

Metsän hengestä huokuu kuusenkerkkä.

Pönttövuoren junatunnelin kautta Savon sydämeen, Kuopioon. Alahovin viinitila on huhujen mukaan aloittanut myös oluen panon. Käytössä kerrotaan olevan 200l kertaerien tekoon sopivat laitteet ja tuotteina tällä hetkellä vaalea ja tumma ale-tyyppinen olut (4,7%). Tarkempia speksejä ei tiedossani ole, mutta selvitellään, huhut ovat peräisin Helsingin Matkamessujen kävijöiltä. Alahovin siidereitä on ollut jo aiemmin saatavilla mm. kuopiolaisissa ravintoloissa sekä kevyempää versiota myös maitokauppojen hyllyiltä. Savon matkaajille vinkki korvan taakse; tilalla on mahdollisuus pyörähtää kesäaikaan myös sisävesiristeilyn yhteydessä.

Maininnan arvoinen muutos on myös vuonna 1995 perustetun Suomenlinnan Panimon laajentuminen saarelta mantereelle. Laajennuksen myötä panimon kapasiteetti kymmenkertaistui, mutta suurin muutos on pullotusmahdollisuuden myötä tuotteiden saaminen vähittäismyyntiin ravintoloiden lisäksi. Esimerkiksi Alkon valikoimista voi löytää jo Helsinki Portterin sekä pienpanimoerästä tutun Zander Winter Alen.

Helsinki saa myös uuden panimoravintolan, kun Bryggeri Helsinki aloittaa keväällä toimintansa. Sijainniltaan tämä moderni pohjoismaalainen panimoravintola on nappi paikalla, Sofiankadulla osana uudistettua Torikorttelia. Panimon taustajoukoista ei meriittejä puutu, joten makuelämyksiä on odotettavissa niin tiskin takaa kuin keittiön kuumuudestakin.

Vielä kerrottakoon Poriin jo jokin aika sitten perustetusta Ruosniemen Panimosta. Muutaman tuhannen litran vuosituotannolla ei tavoitella markkina-asemia vaan perustajien tavoitteena on kehittää pienpanimokulttuuria – vakavalla harrastuspohjalla mennään. Hieman MacGyverin verta täytyy miehissä olla, sillä panimon laitteet on tuunattu Turun Meijerin vanhoista laitteista. Ruosniemen Pikkupomoa onkin ollut tarjolla olutravintoloissa. Näitä lisää, pienistä puroista syntyy suuri virta.

Fiskarsiin oma panimo?

Loppuun voisi heittää vielä huhun ja tunnustuksen. Huhumylly velloo, on vellonut jo säännöllisen epäsäännöllisesti, että Fiskarsin ruukkimaisemaan olisi suunnitteilla, ajatuksena tai vähintäänkin mielenkiinnon kohteena pienpanimon perustaminen. Tästä ei muutamaa erillislausetta lukuun ottamatta tarkempaa tietoa korviini ole kantautunut, mutta mielenkiintoiselta vaikuttaisi. Fiskarsin miljöö on vierailun arvoinen matkakohde jo itsessäänkin, mutta kyllä ”ruukin panimo” tekisi siitä vieläkin hienomman kokemuksen. Toivotaan, että asia lähtee realisoitumaan. 

Saimaan Juomatehdas muuttaa Lappeenrannasta Mikkeliin.

Tunnustusta taas on pakko antaa Rekolan Panimon Jarille. Pienen yrittäjän toimia ei voi kuin ihailla. Maitokauppoihin on saatu panimolta jo kolmea tuotetta (joissa mm. kuusenkerkkää ja inkivääriä mausteena), lisäksi hieman vahvempi Munkin tie löytyy joidenkin ravintoloiden tarjonnasta. Panohommien ohella mies ylläpitää mielenkiintoista, panimon toiminnasta kertovaa blogia, joka ottaa kantaa myös yleisempiin olutkulttuuriin liittyviin asioihin. Eikä tässä vielä kaikki; sivujen yhteydestä löytyy myös ruokablogi, jossa yhdistellään herkullisesti ruokaa ja olutta. Avót! Näin sen pitääkin mennä.

Eiköhän näillä eväillä vuosi lähde käyntiin, paljon jäi varmasti sanomatta ja nimiä mainitsematta, mutta kirjoitellaan myöhemmin lisää! Positiivisiakin asioita on vireillä eikä vain järjetöntä oluenlaimennus-propagandaa, vaan ihan oikeita, olutkulttuuria parantavia toimenpiteitä. 

J-P