Jyväskylän olutkulttuuri nosteessa? – Palokka-ilmiö ja Panimoyhtiö Hiisi

Tällä hetkellä Keski-Suomessa eletään mielenkiintoisia aikoja. Olutkulttuuri kehittyy Pohjois-Päijänteellä, nimittäin reilun vuosikymmenen panimon puutteessa uinunut Jyväskylä nousee vihdoin takaisin panimokaupunkien kartalle. Palokan Heinämäkeen nouseva Panimoyhtiö Hiisi tulee olemaan kaupungin historian viides panimo. Hiisin edeltäjä, Alvar Aallon suunnitteleman työväentalon kellarissa (Kauppakadun ja Väinönkadun kulma) sijainnut Mestaripanimo ajettiin alas kaupungin keskustaa hallitsevan S-ryhmän toimesta vuonna 2002. Siitä lähtien Jyväskylässä on nautittu vain ”tuontioluita”.

Muita kaupungissa aikoinaan toimineita panimoita ovat olleet:

• Jyväskylä Bryggeri Ab (1859-1911)
• Tourula Ölbryggeri (1880-1883) [ent. viinatehdas Tourula Bränneri Ab]
• Oy Mallasjuoma, Jyväskylän tehdas (1911-1974) [myöh. mm. Jyväskylän Juomatehdas Oy] 

Vanha Juomatehdas

Etenkin vanhempien panimoiden vaiheissa on paljon mielenkiintoisia tapahtumia, joista kannattaa käydä lukemassa pieni historiikki Beer Finlandin verkkosivuilla. Samoilta sivuilta löytyy myös muiden suomalaisten kaupunkien panimohistoriaa, paikallisesti kiinnostavia ovat mm. Laukaalla ja Saarijärvellä aiemmin toimineet panimot. Lisäksi löysin maininnan Hyörypanimo Mallas-nimisestä yrityksestä, joka on eri lähteistä yhdistettyjen tietojen mukaan toiminut Jyväskylässä vuosina 1930-1948, mutta tarkempaa tietoa sen toiminnasta minulla ei valitettavasti ole kertoa. Sama tarina Mallas – Sanitas Oy:n kanssa (n. 1910-1962), ehkä näistä voisi myöhemmin kaivaa enemmänkin tietoa esille. Mutta sitten päivän agendaan…

Oma panimo on kaupungille aina hieno asia, josta paikalliset voivat olla ylpeitä. Hiisi ei tee tässä tapauksessa poikkeusta, vaan elävöittää Jyväskylän olutkulttuuria joka on tähän saakka ollut muutaman olutravintolan sekä parin ruokakaupan erikoisolutvalikoimien kannateltavana – tuota hienoa työtä yhtään väheksymättä. Puhuttaessa paikallisuudesta ja olutkulttuurin nosteesta, ansaitsee maininnan myös Palokka-nimeä kantava savuolut-sarja, joka on marraskuun lopulta saakka ollut kuuma puheen aihe paikkakunnalla. Voitaneen myös todeta, että Palokka, Palokka-oluet ja Hiisi omaavat useita yhdistäviä tekijöitä, vaikka Palokka-olut onkin tällä hetkellä panimosta irrallinen tuote. Panimon perustamisesta kertoi paikallislehti Keskisuomalainen helmikuun alussa. Tästä innostuneena otin yhteyttä mm. Palokka-oluiden takana olevaan Mikkoon ja lyhyen viestinvaihdon jälkeen istuimme pienellä porukalla pyöreän pöydän ääreen, jossa käytiin kuulustelutyylinen keskustelu päivän polttavista puheenaiheista: Palokka ja Hiisi.

PALOKKA-OLUT

Ensimmäinen Palokka-olut syntyi hieman sattumalta. Palokan Citymarketin olutvastaavana toimiva Mikko Mäkelä oli sattumoisin viime kesänä tutustunut alueen historiaan, jonka olennaisena osana mainitaan 1700-luvulla aktiivisimmillaan ollut kaskenpoltto. Tästä perinteestä juontaa juurensa myös alueen nimi Palokka (sanasta palokki). Normaalin oluttoimituksen yhteydessä Mikko ja tukkurina toiminut Mika Silajärvi sanailivat tavalliseen tapaansa olueen liittyvistä asioista. Keskustelu kääntyi jossain määrin lisääntyneeseen etiketti-olut tehtailuun, jossa panimon valmistamaa tuotetta myydään tilaajan omalla etiketillä. Lisäksi Mika mainitsi, että periaatteessa olisi mahdollista panna kaupalle vaikka aivan oma oluensakin. Tämä kiinnosti Mikkoa kovasti, mutta uuden etiketti- tai ”Cittari”-oluen teettäminen ei häntä innostanut.

Kolme ensimmäistä Palokkaa ovat olleet menestys

Myöhemmin mieleen muistui Palokan historiasta luetut jutut ja ajatus paikallisoluesta alkoi virrota mielessä. Olutvastaavan roolissa hän oli myös havainnut portereille olevan markkinarakoa maitokaupan valikoimissa, joten mieleen tuli yhdistää Palokka, savu ja porter. Idea jaettiin eteenpäin Stadin Panimolle Mikan toimesta ja homma lähti kehittymään. Lopulta päätettiin tehdä neljän viljan Savu-ruis portteri. Rukiin lisääminen olueen oli panimomestarin idea, joka sopi hyvin käytettyyn teemaan Palokan kuuluisien täysrukiisten limppujen ansiosta.

Palokka Savuruis-portteri tuli myyntiin Palokan Citymarkettiin marraskuun 30. päivä. Alun perin olut kaavailtiin varovaisesti joulumyyntiin, jota mahdollisesti olisi vielä vuoden vaihteenkin tienoilla hyllyssä. Suosio kuitenkin yllätti optimistisimmatkin arviot ja erä myytiin loppuun käytännössä päivässä. Olutta myytiinkin perjantain aikana enemmän kuin maitoa. Tästä seurasi valtaisa julkisuusmylly ja tapahtumasta uutisoitiin laajalti suomalaisessa mediassa. Savuruis-portteria tilattiin myymälään noin kaksikymmenkertainen määrä siihen verrattuna, mitä Stadin Panimon tuotetta normaalisti kuukauden ajaksi tilattaisiin. Kukaan ei osannut uskoa, että yleisesti vaikea savuolut suhteellisen korkealla hinnalla varustettuna kävisi kaupaksi näin tehokkaasti. Olutta käytännössä ostettiin laatikkokaupalla ja useat halukkaat jäivät nuolemaan näppejään.

Alun perin toisen erän teosta ei ollut sovittuja suunnitelmia, mutta Stadin Panimon panimomestari oli aikeissa tehdä perään toisen, vastaavan tyyppisen savuoluen. Kun tieto tästä kantautui Palokkaan, oli miehillä käsissään varasuunnitelma. ”Valitettavasti” tieto paikallisoluen kovasta kysynnästä oli levinnyt jo mediassa ja osa tästä erästä oli ehditty jo myydä toisaalle. Näin ollen Palokka Savuviski-portteria saatiin myyntiin ensimmäistä erää pienempi määrä, joka myytiinkin loppuun edeltäjäänsä nopeammin, vain alle neljässä tunnissa. Mikkoa onkin lähestytty kauppiaiden toimesta eri puolelta Suomea, että millainen olut heidän kannattaisi tehdä. Paikallisoluen teossa Mikko onkin painottanut taustoja, ei pelkästään nimen vetovoimaa. Ensimmäisen Palokan jälkeen ihmiset ovat alkaneet aktiivisemmin tiedustelemaan myös muista porter-tyylilajin oluista.

Kolmas erä, Savukataja-portteri tuli myyntiin ystävänpäivänä. Aiemmasta suosiosta viisastuneina  tätä tilattiin yli nelinkertainen määrä verrattuna Savuruis-portteriin. Paikallisolut ei näytä kokevan inflaatiota, vaan kaupasta kerrotaan kolmatta erää myytäneen jo ensimmäisen päivän aikana aivan samaan tahtiin kuin kahta ensimmäistäkin. Pelkästään ensimmäisen viikonlopun aikana myytiin kaksi ja puolikertainen määrä Savukatajaa Palokan ensimmäisen erän kokoon verrattuna, kysyntää näyttäisi siis edelleen olevan. Jatkosta ei vielä ole konkreettisia suunnitelmia, mutta jotain alustavaa on jo ehditty sopia. Tästä kuullaan varmasti myöhemmin lisää. Selkeää kysyntää paikallistuotteille näyttäisi joka tapauksessa olevan.

PANIMOYHTIÖ HIISI

Panimoyhtiön takaa löytyy alun perin kaksi yrittäjää, Mika Silajärvi ja Tatu Hiitola. Ennen panimon perustamista Mika on pyörittänyt Oluton-yritystä, jonka toimintaan kuului pienpanimotuotteiden markkinointi mm. tasting-tilaisuuksien ja oluttapahtumien muodossa. Lisäksi hän toimi pienpanimotuotteiden tukkurina, mitä kautta hän onkin luonut suhteita alalla toimiviin ihmisiin Suomessa. Viime kesän aikana Mikan mielessä alkoi pyöriä hieman vakavampi ajatus panimon perustamisesta. Tukkurin hommissa hän oli usein vieraillut Stadin Panimolla ja tutustunut kuormien haun yhteydessä myös panimon oluentuotannosta vastaavaan Tatuun. Kävikin ilmi, että Tatulla oli jo vuosia ollut tavoitteena oman panimon perustaminen ja näiden kahden kohtaamisesta ajatus sitten lähti konkretisoitumaan. Lopulta projektin edetessä panimon perustamispaikaksi valikoitui luonnonkaunis ja vireä sisämaakaupunki Jyväskylä. Perusteiksi mainitaan mm. kaupungin potentiaalinen koko ja keskeinen sijainti ruuhka-Suomessa, sopivien yhteyksien päässä suurimmista kaupungeista.

Kaupungin olutpiireissä katseet kääntyvät Palokkaan.

Panimon perustamisesta puhuttaessa tarinaan liittyy vielä kolmaskin osapuoli, Palokka-oluiden takaa tuttu Mikko. Viime syksyn aikana myös Mikko oli kehitellyt ajatusta panimon perustamisesta Jyväskylään ja joitain keskusteluja oli käytykin asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Ensimmäisen Palokka-oluen julkaisun jälkeen hän avasi ajatuksiaan myös Mikalle, jolla oli jo Tatun kanssa oma projekti meneillään. Tämän jälkeen projektien mahdollisia yhteistyömahdollisuuksia on kartoitettu ja etenkin Hiisin lähitulevaisuuden kehitys antaa paljon vastauksia kysymyksiin. Tällä hetkellä Hiisin toiminta mahdollistaa ainoastaan kahden toimijan mukana olon ja toistaiseksi alustavasti sovittuja asioita on lähinnä Palokka-oluiden tuotannon siirtäminen syksystä alkaen Hiisin alaisuuteen. Näin ollen Palokka-sarjan ystäville olisi luvassa paikallisesti tuotettua paikallisolutta.

Alun perin Mika ja Tatu lähtivät perustamaan panimoravintolaa ja sen yhteydessä panimon tuotteita myyvää kauppaa. Näin myynnistä olisi kadonnut yksi turha välikäsi, kun tuotteet olisi voitu tarjota ravintolasta ja kaupasta suoraan kuluttajille. Lisäksi Mikan taustoja ravintolamaailmassa ja markkinoinnissa olisi voitu parhaiten hyödyntää. Valitettavasti tiloista ei päästy kaupungin kanssa sopuun ja suunnitelmat hieman muuttuivat. Kuin tilauksesta Heinämäessä majaansa pitänyt Kotijäätelö-yhtiö lopetti toimintansa ja heiltä vapautuikin passelit puitteet panimon käyttöön kylmätiloineen ja lattiakaivoineen. Suunnitelmia tulevaisuutta varten on myös olemassa ja esimerkiksi maisteluhuone, kauppa ja mahdollinen laajentuminen on näissä pyritty huomioimaan. Mahdollisuuksia esimerkiksi sopivien tilojen suhteen kartoitetaan koko ajan, mutta aika näyttää mitä tuleman pitää. Ainakin olueen liittyviä koulutustilaisuuksia ja panimoon tutustumiskäyntejä on tarkoitusta järjestää, mutta anniskelulupien puutteen vuoksi panimon tuotteita ei voida tekopaikalta halukkaille myydä.

 

Uusi panimo nousee Heinämäkeen

Välineitä oluen tekoon ei lähdetty hankkimaan kymmenen vuoden päähän tähtäävällä ideologialla, vaan keskityttiin nykyhetkeen. Tämän hetken vallitsevien talousnäkymien puitteissa ei lähdetty ottamaan riskiä liian suuresta vastuusta, vaan valittiin laitteisto sen mukaan, mihin on varaa ja minkä kanssa varmasti pystytään toimimaan. Lisäksi laitteiston kokoon vaikuttivat sen hyvä joustavuus ja mahdollisuudet ketterään muuntautumiseen erilaisten kokeilujen kohdalla. Tämän vuoksi päädyttiin näppärään 500l:n peruskeittokokoon. Laitteistolla on mahdollista tuottaa jopa 1500l:n eriä sekä pienempiä, 200-300l:n keittoja. Tuotantomäärässä panimo tähtää kannattavaan toimintaan, joka käytännössä tarkoittaisi n.50 000-60 000l/vuosi, mutta jo nykylaitteistolla keittopäiviä lisäämällä on mahdollista päästä jopa 150 000l:n vuosituotantoon, joten variaatiota pitäisi löytyä.

Entäs sitten se kuluttajalle tärkein, tuotteet ja panimon toimintatapa? Panimo pyrkii innovatiivisuuteen niin reseptien kuin myös valmistusmenetelmien suhteen. Normaalin reseptien kehittelyn lisäksi kiinnostuksen kohteena on erilaisten valmistustekniikoiden vaikutus lopputuotteen makuun. Lisäksi innovatiivisuudella tarkoitetaan rohkeaa perinteisten oluttyylien ja uusien tekniikoiden yhteensovittamista, jota esimerkiksi suuren veden toisella puolella USA:ssa harrastetaan. Reseptien vaihtuvuudella ja tuotekehittelyllä halutaan myös tarjota kuluttajille uusia kokemuksia ja haasteita, mutta väkisin tehtyä, välillä muoti-ilmiöksikin maailmalla noussutta pakonomaista sensaationhakuisuutta halutaan välttää. Hatusta vetämällä ja ylilyönneillä saadaan varmasti aikaan jotain erikoista, mutta tähän ei Hiisissä aiota lähteä. Tavoitteena on yhdistellä asioita sopivassa suhteessa: ollaan innovatiivisia niin, että tekemisessä säilyy selkeä päämäärä, punainen lanka jota seurataan. Pelkkä erikoisuuden tavoittelu ei ole lähtökohtaista. Suunnitelmissa onkin erikoiserien ja vaihtuvien tuotteiden lisäksi pitää valikoimissa muutama pysyvämpikin tuote, mutta näistä ei uteluista huolimatta vielä tarkempaa informaatiota tippunut.

Paikallisuus on panimolle tärkeä asia, tämän osoittaa jo toistaiseksi ei-niin-paikallisesti Stadin Panimolla tuotettujen Palokka-oluiden kysyntä. Palokkaa olisikin tulevaisuudessa tarkoituksena tehdä Hiisin toimesta lisää, sillä savuolut-sarjan taustalla on selkeät historialliset juuret ja panimolla on halua testata, mihin kaikkeen savu oluen teossa taipuu. Muun muassa savuvehnää ja mielenkiintoiselta kuulostavaa savusaisonia makustellaan mielissä, mutta aika tulee tämänkin asian konkretisoitumisesta kertomaan lisää. Lisäksi paikallisuutta pönkittämässä on ajatus Jyväskylälle ja Jyväs-seudulle mahdollisesti tehtävästä olutsarjasta, jolla uskotaan olevan kysyntää. Onhan kaupunki jo pitkään ollut ilman omaa olutta ja kokemus osoittaa, että Lahdessa suositaan lahtelaista ja esimerkiksi Vakka-Suomen Panimo on Uudessakaupungissa oma ylpeyden aihe. Paikallisoluet ovatkin olutmaailmassa hyvä korvike suhteellisen haasteellisen toteutuksen takana oleville lähi- ja luomutuotteille, sillä jo esimerkiksi kotimaisen humalan saatavuus on huonoa joten em. mainittujen buumien harjalla on vaikea lähteä ratsastamaan. Tämän vuoksi 500-litran kertaerät antavat liikkumavaraa kokeilla ja testata uusia tuotteita tehokkaammin.

Paikallisuudesta ja sen tärkeydestä huolimatta panimolla tiedostetaan tiettyyn alueeseen leimautumisen riskit. Tämän vuoksi tarkoituksena onkin valmistaa myös ominaisuuksiltaan erilaisia oluita, joita ei sidota tietyn alueen omiksi tuotteiksi. Tämä helpottaa pidemmässä juoksussa levikin laajentamista maakunnan ulkopuolellekin. Monipuolisuus ja vaihtelevuus ovatkin yksi pienpanimoiden valteista olutmarkkinoilla.

Oman tuotekehittelyn lisäksi ajatuksena olisi saada panimolle niin sanottuja vierailevia tähtiä, kuten kotipanijoita ja sahtimestareita. Suomessa tiedetään olevan loistavia kotioluen tekijöitä, joilla läheskään kaikilla ei ole mahdollisuuksia ja resursseja tehdä oluitaan suuremmassa mittakaavassa, myynnistä puhumattakaan. Lisäksi Mika kertoo kokemuksesta kotimaisen ylpeyden aiheen, sahdin valmistuksen olevan vaativaa ja herkkää työtä, joten ajatuksena olisikin hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista. Näin pyörää ei tarvitsisi lähteä keksimään uudestaan.

Toivotaan samaa menestystä myös Hiisille!

Hiisin tavoitteena on tehdä suhteellisen kunnianhimoisia ja erottuvia oluita, joten esimerkiksi ravintolamyynti tulee todennäköisesti keskittymään lähtökohtaisesti olutravintoloihin, joiden kanssa olisi tarkoitus tehdä yhteistyötä myös tasting-tilaisuuksien muodossa. Tuotteita ei käytännössä haluta suunnata vain yhdelle tietylle kuluttajaryhmälle, mutta varsinaista bulkki-tuotteiden tehtailua ei olla hakemassa. Niin sanottuja helpon oluen ystäviä ei olla kosiskelemassa, vaan päätavoitteena on tehdä olutta oluen ystäville, jotka haluavat vaihtelua suurten tuottajien massatuotteisiin. Tämä ei silti tarkoita, että tarkoitus olisi tehdä vain ja ainoastaan ”vaikeita” oluita, vaan myös helpompia, ns. sessioitavia oluita on aikomus valmistaa. Oluista halutaan kuitenkin yleisilmeeltään laadukkaita, joiden nautiskelulle on oma aikansa ja paikkansa. Pienellä keittokoolla onkin etuna se, että oikeanlaisia oluita saadaan joustavasti toimitettua oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan. Näin on mahdollista kattaa erityyppisten tilaisuuksien ja asiakkaiden tarpeita mahdollisimman täsmällisesti. Lisäksi kiinnostusta lähteä esittelemään tuotteita olutfestivaaleille löytyy. Esimerkkeinä mainitaan Suuret oluet, pienet panimot- tapahtuma sekä ensi syksynä Jyväskylässä mahdollisesti järjestettävät olut-festivaalit.

Panimon toiminnan alkaminen venyy tulevan kesän kieppeille lupa-asioiden käsittelyn vuoksi, mutta suhteellisen nopeassa aikataulussa homma on lähtenyt käyntiin. Haastattelussa paistaa asianomaisten innokkuus ja paneutuminen tuleviin haasteisiin, jotka nähdään ennemminkin mahdollisuutena kuin hidasteena. Olutkellari toivottaa panimolle, kuin myös Palokka-ilmiölle onnea jatkoon ja jää innolla odottamaan mitä tuleman pitää.

J-P