Paloaseman Panimo Nokipalo |
- Tyyli: Savuolut
- Alk.%: 4,5
- Panimo: Paloaseman Panimo, Nummi, Suomi
Paloaseman Panimo
jatkaa nykyisin Lohjaan kuuluvan Nummen taajaman 130 vuotta uinunutta
panimohistoriaa. Vuosina 1878-1886 olutta valmistanut Haukijärven Oluttehdas
paloi toimintansa aikana kahteenkin otteeseen, joten on varsin ymmärrettävää,
että kylän olutperinteitä sittemmin jatkanut Jani Harju pelasi varman päälle ja
perusti pienen panimonsa entisen paloaseman suojiin. Tämä varotoimenpide ei
kuitenkaan tehnyt toiminnasta ikuista, vaan Paloaseman Panimon kiinteistö sekä
koko panimotoiminta on nyt kaupan. Aika näyttää, jatkuuko pienen kyläpanimon
toiminta rakennuksen omistajanvaihdoksen jälkeen vai ei, mutta se on sitten
toinen tarina.
Paloaseman Panimo on
yksi Suomen monista pienpanimoista, jolla on tavalla tai toisella jyväskyläläisvaikutteita.
Jani on nimittäin aiemmin asunut ja opiskellut Jyväskylässä ennen Nummelle
siirtymistä ja vuonna 1948 rakennetun VPK-tukikohdan remontoimista asunnoksi.
Alakerran vanha autotalli muuntautui pari vuotta sitten yhden miehen panimoksi
ja olutpuodiksi.
Pienimuotoisen
toiminnan vuoksi panimon tuotteiden löytäminen on ollut haasteellista.
Pääasiallinen levikki on pysytellyt 50km säteellä oluiden valmistuspaikasta,
muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Harry’sissäkin muistan oluita joskus
nähneeni, mutta muutoin on ollut hiljaisempaa. Nyt jo myyntiaikeiden alla
olevan panimon olutta sitten löytyi ihan kaupan hyllystäkin ja vaikka parasta ennen –päiväys jo lähellä
(n. kk päässä) kolkuttelikin, päätin tarttua riskistä tietoisena kenties viimeiseen
tilaisuuteen maistaa itse panimon tarinan aloittajan valmistamaa olutta. Riski
kannatta, sillä Porista rahtaamani savuolut Nokipalo oli kauppavahvuuteensa
nähden hyvinkin pätevä tuotos!
Nokipalo on tumma, miltei musta, suodattamaton pintahiivaolut. Sen makeuteen yhdistyvät paahteisuus sekä savun ja pähkinän aromit.
Paloaseman Panimo Nokipalo |
Varsin tumma,
läpitunkematon olut runsaalla, kuohkealla vaahdolla. Kaadoin sakat mukaan,
joten näky on hieman utuinenkin, mitä nyt tuolta tummuudelta pystyy
havaitsemaan. Tuoksu on hyvä, keskirunsas ja tummanpuhuva. Mallasvetoinen
tuoksu on kohtalaisen paahtunut, kevyen savuinen, suklainen, nahkainen ja pähkinäinen.
Savua runsaammin esillä on nokisuutta ja kokonaisuus on miellyttävän
samettinen.
Maku on tuoksua
voimakkaampi, runsaanpuoleinen ja monikerroksinen. Todella monipuolinen
kauppavahvuiseksi olueksi! Suklainen puoli korostuu etenkin maun loppupuolella,
savun ja noen tullessa vastaan heti alkuvaiheilla. Parivaljakko nousee esiin
myös pitkässä jälkimaussa, jossa suklaallakin on oma roolinsa. Pähkinäinen
kuivuus antaa makuun hienon lisän ja yleisen paahtunut ilme puhuttelee monella
tasolla. Suuhun jää leijailemaan nahkaisen nokinen, samettisen suklainen,
kevyesti kuivaan kääntyvä tunnelma. Sääli, jos tällaisen oluen valmistus tulee
pian loppumaan... Varmaotteinen "tumma olut" on kauppavalikoimissa
aina mukava lisä,
Tuomio: Puhutteleva,
runsasmakuinen savuolut suklaan ja nokisuuden maailmasta.
Pisteet: 35/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti