Alkon Jouluoluet 2019: Wieninger Winter Festbier

Wieninger Winter Festbier

• Tyyli: Märzen
• Alk.%: 5,8
• Panimo: Privatbrauerei MC Wieninger, Teisendorf, Saksa

Tutustuminen Alkon tämänvuotiseen joulutarjontaan on käynnistynyt jo alkuunsa melko vähäisiä odotuksia verkkaisemmin. Matkaan on tarttunut vain Autenriederin makeahko vehnäbocki ja pullollinen aina niin ihanaa Ayingerin WinterBockia. Kolmaskin osto on nyt tosiasia ja edelleen mennään saksalaisvoimin, mikä tuntuukin tänä vuonna olevan koko kattauksen kantava taustavoima.

Wieningerin vaalea, Spalterilla humaloitu hieman kaupparajaa rungokkaampi Winter Festbier oli omalla listalla siellä ”jos ehtii” -oluiden joukossa. Lageria alkoi kuitenkin tekemään mieli ja kuten ennakossakin totesin, kiinnosti tämä nimenomainen tuote lähinnä panimon oivallisen doppelbockin ansiosta. Netin arviopalstat eivät sen sijaan kovinkaan kummoista makukokemusta enteilleet, mutta mistäpä sen itse maistamatta tietäisi. Viitteitä mukaillen se maistelu kuitenkin sitten meni.

Eipä se sitten kovinkaan mielenkiintoiseksi arvaksi osoittautunut. Perusvarma, vaalea ja melko suoraviivainen olut on sinällään varsin mallikas kokonaisuus, muttei tarjoa mitään, mikä tekisi siitä lajityypin selkeää kärkiryhmää. Neutraali, asiansa ajava kokemus, jota kohtaan tuskin tulee uusintaostoon edellyttävää kaipuuta.

A gold coloured Spezial beer, brewed especially for the most beautiful hours of the year. The Privatbrauerei M.C. Wieninger wishes you a Merry Christmas. This beer that’s strong of character is for the peaceful time, strong when drunk, but nevertheless reservedly full tasting, with noticable pleasant bitterness; gold in appearance.

Wieninger Winter Festbier

Kullankeltainen, hieman utuinen olut kauniilla vaahdolla. Tuoksu on vaalean maltainen, yrttinen ja kepeän ruohoinen. Kepeä ja raikas, hieman keksiä rungostaan antava.

Maku on alkuun aika kalsean oloinen, mutta avautuu onneksi melko pian. Ei se nyt mikä aromipommi ole, mutta hyvänlaatuinen lagerolut suht napakalla loppurutistuksella. Vaalea maltaisuus on hivenen keksimäistä ja hunajaistakin, mutta pysyttelee pitkälti kevyenä ja ehkä vähän kuivanakin. Loppupuolen tarjonta painottuu enemmän yrttisen ja ruohoisen humalan antiin, josta tuo rapea loppupurentakin voimansa ammentaa.

Jälkimaku on edelleen vähän metallinkaikuinen, mutta sieltä tuntuu löytyvän vastapainoksi hieman sitruksistakin kirpeyttä. Ei pöllömpi, muttei oma suosikkikaan tässä lajissa. Ei tee kunniaa panimon oivalliselle doppelbockille.

Pisteet: 31/50

Alkon Pienpanimo-oluet 2019: Beer Hunter’s Mufloni Kauramoottori

Beer Hunter’s Mufloni Kauramoottori

• Tyyli: Imperial Stout
• Alk.%: 10,0
• Panimo: Beer Hunter's, Pori, Suomi

Kauramoottori on Porin iäkkäimmän pienpanimon lupauksia herättävä, runsas ja kymmenprosenttinen panos tämänvuotiseen pienpanimokattaukseen. Rungon kauravahvistuksesta nimensä saava olut pesiytyy Mufloni-heimoon, vaikka itselleni termi on enemmälti tuttu hepostelun maailmasta. Uskallan jopa muistella, että termiä olisi käytetty myös Aku Ankoissa. No ei takerruta siihen ja voin tietty muistaa väärinkin.

Jyhkeä Imperial Stout oli joka tapauksessa yksi muutamista must have –tuotteista tämän vuoden annista ja kyllähän se lopulta aika kauniisti toimikin. Beer Hunter’silla ei ole tapana ollut odotuksia pettää, eikä tästä kannata tälläkään kertaan kantaa huolta.

Beer Hunter’s Mufloni Kauramoottori

Hitaasti lasin pohjalle laskeutuva, tummanpuhuva olut rusehtavalla vaahdolla. Tuoksu on hyvin paahtuneen maltainen, suklainen, lakritsainen ja hieman kypsän hedelmän pehmeyttäkin tarjoava. Todella hyvältä vaikuttaa.

Maku, se on todella hieno. Runsaan paahteinen, suklainen ja mokkainen. Lakritsia, kohtalaista katkeroa vasten pitkää, paahtuneen suklaista jälkimakua. Tunnelmaa syventää kypsän luumuinen pehmeys. Ai että, nyt on hienoa juomaa. Tuntuma ei ehkä solju kaikkien paksuimman keitoksen tuntemuksin, mutta huulia sopivasti tahmaava, syvyyksiin kurkottava kokonaisuus viettelee tasaisesti kelluvan voimakkuutensa saattelemana. Kaunista.

Todella onnistunut olut Muflonisarjan jatkoksi.

Pisteet: 40/50

Alkon Pienpanimo-oluet 2019: Ruosniemen Vuorineuvos Salted Caramel

Ruosniemen Vuorineuvos Salted Caramel

• Tyyli: Imperial Stout
• Alk.%: 9,5
• Panimo: Ruosniemen Panimo, Pori, Suomi

Ruosniemen muhkea Vuorineuvos on tuttu jo muutaman vuoden takaisesta pienpanimokattauksesta, mutta tällä kertaa mukaan on laitettu pientä Omnipollo-twistiä. Paljolti kehuja jo keränneen oluen juoni näet piilee suolan ja kinuskiaromin käytössä, jotka aikaansaavat varsin jälkiruokamaisen lopputuleman.

Vuorineuvostahan on aikojen saatossa myyty perusversion lisäksi myös tynnyröitynä. Tällaista salted carameloituakin versiota oli HOK-Elannon Oluthuoneiden hanoissa pari vuotta sitten, mutta kuuleman mukaan reseptiä on tuosta esiintymisestä hitusen viilailtu. Vaikka oluen maku ei aivan tuoksun syvyyksiin syöksähdäkkään, on lasissa aikamoisen ennakkoluuloton ja voimakkaassa esiintymisessään onnistuva pienpanimo-osaamisen helmi.

Ja kuinka ollakaan, oli pakastimeen ”unohtunut” mainio makupari oluen kumppaniksi, nimittäin pikarillinen Tötterön Aika Jännää Suolainen kinuski –jäätelöä, joka on aika kova tuote jo itsessäänkin. Ei pöllömpi jälkiruokien kohtaaminen. Ruosniemen ulkoista ilmettäkin voi tässä vielä kehaista. Hyvältä nääs näyttää.

”Kun työmarkkinoilla myrskyää, Vuorineuvos rientää hätiin kaksirivisessä liituraitapuvussaan. Tämän jo hieman ikääntyneen teollisuuspampun ajatus alkaa kirkastua vasta pitkän lounaan jälkimmäisellä tunnilla. Työnantajalinnakkeen jyrähtävä kannanotto Hakaniemen vaatimuksiin muotoillaankin vasta jälkiruokajuomien ääressä.”

Tarjoiluehdotus..

Ruosniemen Vuorineuvos Salted Caramel

Sysimusta, hidasliikkeinen ja ruskean vaahdon korostama olut. Tuoksu on mokkainen, paahtuneen maltainen, runsaan suklainen ja sulavan toffeinen. Hiven salmiakkia sekä suht runsaasti tuota nimenomaista, suolaista kinuskia. Syvä, pehmyt, moniulotteinen... Kuin Omnipollon jälkiruokaa parhaimmillaan.

Maku on hieno, muttei aivan tuoksun runsaudessa eikä syvyydessä. Suklaata, toffeeta, kinuskia ja runsaanpuoleista paahdetta. Lopussa aika napakkaa katkeroa, jälkimaussa sen jatkumoa sekä soljuvampaa suklaan ja kinuskin yhteenliittymää. Salmiakkikin nousee voimakkaana esiin. Suutuntuma saisi olla selvästi pyöreämpi, ehkä tuo katkeroiden runsaus on tähän kohtaan liian pontevalla tasolla. Lisäpehmeys sopisi sekaan paremmin. No, makuasioista herkkulautasen äärellä.

No, mitäpä tässä narisemaan. Tuoksu latoi maulle melkoiset odotukset, joten pieneltä pettymykseltähän tämmöinen ”vain” vähintäänkin vakuuttavan tason makumaailma ehkä tuntuu. Ylevää jälkiruokaolutta alusta loppuun. Gut!

Pisteet: 40/50