Nilkko Korra Black IPA

Nilkko Korra Black IPA

• Tyyli: Black IPA
• Alk.%: 5,5
• Panimo: Nilkko Brewing, Mäntyharju, Suomi

Nilkon oluita ei ole muistini mukaan tullut maisteltua sitten aikapäivien, joten nappasin pullollisen Korraa matkaan Heilan olutkornerista. Kaupparajan ylärajalle mestaroitua Black IPAhan on maisteltu Olutkellarissa jo kertaalleen läpi, mutta kertaus on opintojen äiti, kuten sanonta kuuluu. Kokemuksia on mukava päivittää välillä ihan kirjallisestikin.

Ajanhammas näkyy kuluttaneen humalkattauksesta ylimääräiset rönsyt pois ja nykyisellään panimo ilmoittaa Korran kukkuvan puhtaasti Simcoen voimin. Mallaspuolellakin saattaa olla jotain viilausta tapahtunut. Oli miten oli, Korra osoittautuu hyvinkin päteväksi lajiedustajaksi ja tarjoilee varsin runsaspiirteistä makumaailmaa alkutalvisen illan hämäriin.

Nilkko Korra Black IPA

Tummanpuhuva olut ohuella vaahdolla. Tuoksu on kypsän hedelmäinen ja hieman paahteinen. Tässä nimenomaisessa järjestyksessä.

Makumaailma on kiehtova. Kypsä, tumma hedelmäisyys on moniulotteista, lopulta greippiseksi taittuvaa, hieman havuilla voimistettua. Paahtunut maltaisuus on kevyen nokimaista, alla ehkä viitteitä lakritsistakin, myös ripauksen verran tummaa suklaisuutta. Hyvin miellyttävä ja runsasmakuinen Black IPA.

Pisteet: 37/50

Nilkko Brewing: Lucky, Korra & Nelson

Nilkon kallion asukeja...

Kirjoittelin jokunen viikko sitten pikapyörähdyksestä Nilkko Brewingin tap roomiin ja panimopuotiin ja nyt tarinalle olisi luvassa jatkoa muutaman olutarvion voimin. Käyntini aikaan tarjolla oli kaikkiaan neljää olutta, jotka ovat sittemmmin saaneet seuraa jo paristakin uutuudesta, joista mm. hunajaisen paahteinen Mettä-stout tuo hyvää vastapainoa vaaleampiin humalapommeihin painottuvaan tarjontaan. Mettää ei vielä käyntini aikaan puilta nähnyt, joten mukaan lähti niin vaaleaa kuin tummaakin IPAa sekä jenkkhumaloitua Blond Alea.

Oluet olivat myös ensikosketukseni mäntyharjulaisten tuotantoon, eikä tutustuminen lainkaan hassummin sujunut. Hienoseksi yllätyksekseni tykästyin eniten tyyleistä kenties harmittomimpaan eli Blond Aleen, mutta kun homma kerran natsaa niin natsatkoon. Sitä joka tapauksessa mieluiten näistä lisääkin hankkisin.

Nilkko Lucky

India Pale Ale / 6,4% / 52 IBU

Humalat: Magnum, Mosaic, Citra

Maltaat: Pale Ale

Pisteet: 34/50

Vaalea India Pale Ale, jonka tuoksussa ja maussa sitrusmainen, pihkainen ja mentholimainen humalointi hyvin esillä. Makeahko karamellisuus tasapainottaa hyvin katkeruutta.

Tummankeltainen, samea ja matalan, valkean vaahdon nostava olut. Tuoksu on kypsän hedelmäinen, hienoisen pihkainen ja mentholimaisen raikas. Mallaspuolikin on esillä, lähinnä pehmeän toffeisena.

Maku toistaa tuoksua. Mentholimainen, greippinen raikkaus on vahvana läsnä, mutta alta löytyy myös kypsempää hedelmää, pihkaa ja pääväriä tehostavaa havukkoa. Rungosta löytyy sopivasti tukea, jota melko matalat hiilihapot korostavat. Mallas antaa myös jonkin verran toffeeta, lopussa on kohtalaisen runsasta purevuutta vastapainona. Hiilihappopitoisuus jää tosiaan aika alhaiseksi, joskaan ei täysin flätiksi. Pontta tuolle saralle kuitenkin hieman kaipaisin.

Mentholimaisuus on aika vahva tunnuspiirre tässä oluessa ja hyvinhän se toimii.

Nilkko Korra

Black IPA / 5,5% 48 IBU

Humalat: Columbus, Ahtanum, Simcoe, Mosaic

Maltaat: Pale Ale, Carafa III, Munich, Golden Naked oats

Pisteet: 35/50

Keskitäyteläinen ja jonkin verran paahtunut black IPA, jonka maussa ja tuoksussa hedelmäinen ja pihkainen humalointi korostuu. Suklaamainen ja lakritsimainen maltaisuus tasapainottaa humalointia. Pähkinämäisiä ja kahvimaisiakin sävyjä löytyy.

Tummanruskeasta hieman tummempi, vaaleavaahtoinen olut. Tuoksussa paahtunutta mallasta, suklaata, tummaa hedelmää ja kevyttä greippiä. Aikas hyvä.

Makukin toimii. Alku jää ehkä hieman laahaamaan ajatuksissaan, mutta tunnelma syvenee nopeasti ja saa kaivattua runsautta etenkin makupuolelle. Suutuntumaltaan Korra ei mahdottoman muheva ole edes Black IPAksi - keskirunsaan kulmilla liikutaan. Saisi olla vähän rotevampikin, mutta menee ehkä makuasioiden alaisuuteen.

No itse maussa toistuu paljon tuoksun elementtejä, mutta mukana on vähän monipuolisempaakin tekemistä. Paahtunut mallas on melko vahvana läsnä ja saa avuksi suklaistakin tuntua. Kypsää hedelmää löytyy taustalta, greippiä ja pihkaa enemmän edustalta. Ensimmäinen liittyy vahvasti etenkin jälkimakuun ja muutenkin mukavan katkeraan lopetukseen. Jälkimaku kantaa mukanaan myös salmiakkia ja lakritsia, joten melko monipuolisesta BIPAsta tässä kyllä puhutaan.

Vakuuttava suoritus alun hiljaisemman hiihtelyn jälkeen.

Nilkko Nelson

Blond Ale / 4,5% / 24 IBU

Humalat: Magnum, Galaxy, Nelson Sauvin, AU035

Maltaat: Pilsner, Dextrin, Golden Naked oats

Pisteet: 35/50

Vaalea kevyehkö Blond Ale, jonka tuoksussa ja maussa greippi ja muut sitrushedelmät. Makeahko karamellisuus tasapainottaa hyvin yrttimäistä katkeruutta.

Vaalea, hieman samea ja kaunisvaahtoinen olut. Tuoksussa greippiä ja kukkaisuutta, hieman makeaa mallasta sekä yrttiä. Yllättävän aromirikas. Raikas ja vetävä.

Makukin toimii. Kepeähkö, aromaattinen ja pirteä Blond Ale osuu makuhermoon aika kivasti. Greippinen hedelmäisyys tarjoaa antimiaan läpi maun, mutta on etenkin lopussa hyvin esillä. Yrttiä, kevyttä kukkaisuutta ja vähän karamellista maltaisuutta tukena. Hyvin rivakasti lasista hupeneva olut. Joisin mieluusti toisen ja ehkä kolmannenkin...

Vierailu Nilkko Brewingillä

Päivän agenda.

Panimopuotikierrokset saivat Kotkan reissun jälkeen pikaista jatkoa, kun tieni vei pikavisiitille Lappeenrantaan. Tujullahan ei omaa kauppaa vielä panimon yhteydestä löydy, mutta kotimatkan varrelle sattui jotain muuta näkemisen arvoista: mäntyharjulainen Nilkko Brewing taproomeineen ja puoteineen.

Viime vuonna perustettu Nilkko toimii lähellä Mäntyharjun kuntakeskusta, vanhassa Askeleen kenkätehtaassa. Alueelta löytyy aika hyvä opastus oikeaan osoitteeseen, eikä lastauslaiturin seinään kiinnitetyt, hienot Nilkon kyltit jätä mitään arvailujen varaan. Katso kuvat! Kohdetta lähestyttäessä eteen sattuu myös taproomin terassialue eli lastauslaiturille pystytetyt oluensiemailupöydät. Mukavan rouheaa.

Nilkon terassialue.

Itse satuin paikalle huomaamattani ennen virallista aukioloaikaa, mutta ovesta löytyi onneksi ovikello ja kehoitus rimpauttaa sitä, mikä ostoksille muulla ajalla oli halukas tulemaan. Oven avasikin panimon toinen perustaja ja samalla ainut täyspäiväinen työntekijä Iiro Heikkilä.

Panimotilasta vaneriseinin erotettu taproom oli todella kutsuvan ja leppoisan näköinen paikka, johon oli oikeasti panostettu ja nähty vaivaa. Suoraan sanoen olin positiivisen yllättänyt, sillä odottelin vähän askeettisempaa näkyä. Tunnelma oli oikeastaan mukavan olohuonemainen ja sellainen, jossa istuisi iltaa hyvällä porukalla vähän pidempäänkin. Ja usein.

Isäntä itse tiskin takana.

Leppoisa miljöö.

Anniskeltavat juomat koostuvat luonnollisesti panimon omista tuotteista, joita täydennetään muutamin vierasoluin meiltä ja maailmalta. Ja joukkoon mahtuu mallasjuomien lisäksi myös siidereitä sekä kahvia.

Viereisestä huoneesta löytyvän kaupan hyllyillä on mahdollista ostaa Nilkon oluita aina 12-prosentin vahvuuteen saakka, mutta myös vierailevat tuotteet ovat mukaanostettavissa, mikäli alittavat 5,5-prosentin rajan. Juomatuotteiden lisäksi kaupasta löytyy panimorekvisiittaa paidoista kangaskasseihin ja laseista oluiden kantovälineisiin. Vierailuhetkellä valikoimissa oli viisi omaa olutta, jotka saavat syksyn myötä seurakseen vähän paahteisemmankin ystävän.

Nilkon käymiskapasiteetti mahdollistaa tällä hetkellä noin 50 000 litran vuosituotannon. Olutta valmistuu parina päivänä viikossa 500:n litran erissä ja maut painottuvat vahvasti jenkkityyppisiin tuotteisiin, joiden suuriksi ystäviksi itse perustajat avoimesti tunnustautuvat. IPAa ja APAa oli nytkin tietty tarjolla, mutta kavalkadi taipuu paikoin myös muihin suuntiin. Edellä mainittu, paahteisempi uutuus on ilmeisesti tulossa jossain vaiheessa Alkoonkin.

Puodin puoli

Kaupasta löytyy myös vaatepuolta.

Ja vähän uniikimpaakin tavaraa.

Mäntyharjulaisten oluita on paikoin saatavilla myös Jyväskylästä, mutta itse en niihin ole tainnut vielä kertaakaan törmätä. Osasyynä voi olla sopivasti kesäkaudelle avattu panimopuoti, jonka sekä paikalliset että alueen laajaan mökkiasukkaiden heimoon kuuluvat kanssakansalaiset ottivat paremmin kuin hyvin vastaan. Iiro mainitsikin, että kesällä jouduttiin myymään paljon eioota kauempaa kyselleille, koska olut liikkui niin rivakkaa tahtia suoraan pääpaikalta ja paikallisesti.

Panimon nimeä olen muuten pohdiskellut jokusen kerran, mutta sen taustoista unohdin tietty paikan päällä kysäistä. Onneksi on ATK, joka tiesi kertoa nimen viittaavan lähialueella sijaitsevaan Nilkon kallioon, paikkaa jossa jättiläisen kerrotaan istuneen nilkkojaan uittamassa.

Kallioon liittyvät myös etiketeissä esiintyvät, sympaattiset eläinhahmot. Paikka on lähellä perustajien perheiden koteja ja mökkejä, joten etikettien eläinystävät kuvastavat niitä metsän asukkaita, joita he kallion läheisyydessä ovat itse tavanneet. Hauska idea ja ainakin itselläni huomio kiinnittyi samantien Lucky IPAn etikettiin ja ilvekseen, joka ainakin itseltäni on vielä luonnossa kokonaan havaitsematta.

Sen pidemmittä puheitta kiitokset Iirolle oven avaamisesta ja juttutuokiosta. Nilkon tilukset kannattaa itse käydä kokemassa ja napata siinä sivussa vähän olutta kotiinviemisiksi.

Tällainen kolmikko ja kangaskassi lähti tällä kertaa mukaan panimokaupasta.