Kotiolut: Hangaround & Nobody Brewing Olueller - Håller Din Tunken

Hangaround & Nobody Brewing Olueller - Håller Din Tunken

Jännästi nimetty hangaroundilainen on valmistettu Probis Solutionsin pikkujouluihin eli jonkinlaista kaverinpalvelusta maltaisessa muodossa. Tai humalanhakuisuudestahan tässä oikeastaan kyse on, sillä Olueller - Håller Din Tunken on tyyliltään rusehtava, tuhdisti jenkkihumaloitu IPA (102 IBU).

5,8-prosenttinen olut on humaloitu Chinookilla, Citralla, Cascadella sekä ripauksella Mosaicia. Rungosta löytyy ohramaltaiden lisäksi kaurahiutaleita ja vesi on tuttuun tapaan Haukkalan lähteeltä. Semivärikkäät humalapommit eivät usein itselleni täysillä iske, mutta holleri pistää tuota asetelmaa osaltaan uusiksi. Hedelmäisestä tuoksusta napakan lopetuksen tekeväksi olueksi kehittyvä kokonaisuus onkin varsin onnistunut painos, mutta jää muistoissa saman duon mainion Wit-elämyksen jalkoihin.

Hangaround & Nobody Brewing Olueller - Håller Din Tunken

Meripihkainen, kauniisti vaahtoava IPA. Tuoksu lyö kasvoille vahvan trooppisen tuulahduksen, joka käytännössä tursuaa hedelmäkorin monenkirjavaa sisältöä. Mukana on kevyttä, tuoretta havuisuuttakin ja hienoisen nuuskimisen jälkeen myös kevyen karamellinen ja tummahko mallaspuolikin kaivautuu esiin. Vahvassa humalapoljennossa kuitenkin edetään.

Maussa trooppinen tykittely antaa tilaa myös muille elementeille ja eksoottinen hedelmäisyys onkin vahvimmillaan vain maun alkuvaiheilla. Katkera greippisyys ottaa sen sijaan suurempaa roolia, saaden tunnelmasta tukevan otteen havuisenkin jälkipotkun puhdistamaessa suuta. Mallaspuolen rusehtava tunnelma on esillä trooppisen vedon jälkivaiheilla, ennen katkeron kliimaksia. Sen kaiku kuuluu karamellisena sekä hieman pähkinäisenä, kevyen mausteenvireen sekoittuessa katkeroon myös pitkän jälkimaun puolella. 

Rungon makeudenlähteestä huolimatta pitkä katkeroveto vie kokonaisuuden kuivempaan suuntaan, mikä toimiikin varsin hyvin. Ronski rutistus putsaa pöytää sopivasti enkä jää lopulta tuota hedelmäsalaattiakaan enempää kaipaamaan - alussa sitä on sopivasti ja muu makumaailma toimii hyvin tällaisenaankin. Hyvää ja tasapainoista tavaraa.

Pisteet: 35/50

HIISI Iku-Turso BA 2017

HIISI Iku-Turso BA 2017

•  Tyyli: Imperial Stout
• Alk.%: 9,0
• Panimo: HIISI, Jyväskylä, Suomi

Kauas on tultu HIISIn tärkeästä merkkipaalusta, sadannen oluterän glamourista. Muutaman vuoden päähän jo, nimittäin. Taisi olla vuoden 2014 elokuussa, kun rajapyykki saavutettiin ja sosiaalinen fanijoukko äänesti tumman ja tulisen keisarillisen vaihtoehdon juhlaoluen määritelmäksi. Näin tehtiin ja lopputulemaa ihasteltiin Olutkellarissakin, vaikka juhlaerästä lohkaistu ja Kyrön tynnyreissä kypsytetty versio jäikin kohtaamatta.

Suomi100 vei Iku-Turson sitten uudemman kerran tynnyriin ja se jos mikä on aina juhlava hetki näiden imperiaalisten paahdenautintojen kohdalla. Oloroson kaikua kummasteltiin kolmen kuukauden verran ja ei se tainnut kauaksi itsenäisyyspäivästä heittää, kun tynnyrissä kypsynyt gargantuaaninen olut löytyi Alkonkin valikoimista. Musasuosituksena muutes aiheellisesti Sibeliuksen seitsemäs ja eränumero tällä kertaa #543…

Perus-tursoa en muuten hetkeen ole lasiini kaatanut, joten suoraa vertailua ei edes muistikuvia hyödyntäen pysty tekemään. Nyt sitä originaaliakin (huom. ei kuitenkaan Hartwallin siis) pitää käydä hakemassa muistin virkistykseksi.

HIISI Iku-Turso BA 2017

Sysimusta, hidas ja vaaleahkolla vaahdolla koristeltu olut. Paahtuneen maltainen, kahvinen ja siirappisen limppuinen tuoksu on syvä, tummansuklainen ja jotenkin kevyesti puisevan savuinen.

Maku. Se on kaunis. Tummaa suklaata, kahvista paahteisuutta, tummaa mallaslimppua ja edelleen kevyttä savua. Tai siihen jotenkin yhdistyvää tunnelmaa. Syvänpunakka marjaisuus tuo mukaan voimakkaan punaviinimäistä kajoa, kuin pihanperän lyhdyssä hiljalleen loistava kynttilä ikään. Mukavaa. Suklaa korostuu maun loppupuolella, jossa sitä tukee kevyt mausteisuus sekä tiivistyvä limpun siirappisuus. Myös katkeronpuraisu tuntuu ja se jatkaa matkaa edellä mainittujen kanssa pitkälle jälkimakuun, missä myös lämmöntunne kuivattaa poskipintoja ja nielua. Salmiakki jäänee viimeisenä sävynä suuhun... ennen uutta aaltoa. *whooshhhh….”

Tuomio: Monipuolinen tynnyri-IS HIISIn aarreaitasta.

Pisteet: 39/50

Alkon Jouluoluet 2017: Põhjala Talveöö

Põhjala Talveöö

• Tyyli: Baltic Porter
• Alk.%: 9,0
• Panimo: Põhjala, Tallinna, Viro

Joulu meni ja vei mm. kaikenmaailman maustehömpötykset mennessään. Överi joulumausteiden käyttö elää vielä paikoin vahvana jouluolutperinteessäkin ja kuten niin moneen kertaan todettua: valtaosa ei niistä meikäläiselle toimi edes vähää alusta.

Viron laatupanimo Põhjala meni siis tänä vuonna pilaamaan tuhdin Baltic Porterin lisäämällä siihen vaniljaa, kookosta ja kardemummaa. Alkoonhan se sitten päätyi ja taisin sitä hätäpäissäni ennakkoon suositellakin. Olisi ehkä pitänyt niin sanotusti lukea se pienellä präntätty tekstikin. Kehujakin olut on toki kerännyt ja Ratebeerissä persentiilit ovat kunniotettavasti 98/93. En ymmärrä...

 

Põhjala Talveöö

Musta, kaunis olut ruskealla vaahdolla. Tuoksussa on kookosta, siihen sulautuvaa vaniljaa, suklaata ja paahtuneen maltaan kautta kahviakin. Kardemumma sulautuu siihen hyvin ja tunnelma on lämmittävän talviöinen. Kyllä vain, sanoin sen ja tarkoitan sitä.

Maku sen sijaan paljastaa mausteoluiden nurjan puolen. Se on kiva, paahteisen jouluinen ja suklainen. Enemmän kuiva kuin makea, lopussa jännän minttukonvehtinen. Ensin kokonaisuus tuntuu ohuelta mausteliemeltä. Lämpö tuo runsautta, mutta samalla myös mausteet tehostuvat. Kookos, vanilja ja etenkin kardemumma. Ne lyövät yli. En pidä siitä lainkaan ja talviyön taika alkaa hiljalleen tökkimään. Mausteisen suklainen jälkimaku on kyllä kiva mutta kokonaisuus ei iske.

Tuomio: Tasapainoa hakeva joulumausteunelma.

Pisteet: 29/50