RPS Dandelion Dreams Witbier

• Tyyli: Witbier
• Alk.%: 4,7
• Panimo: RPS Brewing, Kuopio
  

Kesän alkupuolella harmittelin, että savolaispanimo RPS:n oluita tulee maisteltua harmillisen harvoin, vaikka tekemisen taso onkin ollut alusta lähtien hyvinkin suunmukaista ja tasapainoista. Tähän puolivuosittain toistuvaan harmitteluuni kyllästyneenä otin lomalla ryhtiliikkeen ja maistelin pari muutakin käsimerkkipanimon tuotetta. Näistä toinen oli aina takuuvarmasti toimiva Indie Pale Ale ja toinen nyt käsittelyssä oleva, korianterilla ja voikukalla maustettu belgityylinen vehnäolut, Dandelion Dreams Witbier.

Savolaisten kukkea Wit on humaloitu Loralin voimin ja sen rungosta löytyy Pilsner- ja vehnämaltaiden lisäksi myös kaurahiutaleita. Oluthan on ollut tuotannossa jo ties kuinka kauan ja nyt vähän harmittaakin, etten etenkään kesäriennoissa ole tätä aiemmin noteerannut. Belgivehnää tehdään muutoinkin harmillisen vähän, eikä sen menekkiä varmastikaan voi muulla tavoin edistää, kuin tarttua tuotteeseen aina tilaisuuden tullen. Näin se on tehtävä, on nimittäin hyvinkin toimiva ja kaikki kehunsa ansaitseva olut

Kaunis, vaaleankeltainen ja hieman utuinen, kevyen vaahdon kruunaama olut. Tuoksu on kevyt, mutta kesäisen raikas. Sitrusta, johon korianterinen yrttisyys kauniisti yhtyy, lisänä ripaus hedelmäisyyttä, hienoista mausteisuutta sekä vaaleaa, vehnävää mallastakin.

Maku on tuoksua runsaampi, edelleen raikkaan kesäinen. Todella hyvin toimiva. Sitruksinen, korianterisen yrttinen witti kivalla mausteisuudella, hennolla banaanisuudella sekä vehnäisellä rungolla. Voikukkaa en suoranaisesti osaa joukosta poimia, mutta se istunee tuolla yrttisyyden ja vienon hedelmäisyyden joukossa.

Erittäinkin virkeää belgivehnää, jossa juotavuus on kyllä aikalailla kohdillaan.

Pisteet: 36/50

Kotiolut: Vehniän Pils 6,0%

Kotiolut: Vehniän Pils

Vehniältä tuli lomia vasten ihmettelyyn hieman ryhdikkäämpi, kuusiprosenttinen Pils. Näihin vahvuuksiin nostettuja lajityypin edustajia tulee harvemmin vastaan, enkä ole varma, tarttuisinko pulloon vaikka semmoisen esimerkiksi Alkon hyllystä yhyttäisin.

Eihän tuo loppuunsa ole kuin puolisen prosenttia kauppojemme hyllyjä täyttäviä verrokkeja tai aiemmin maisteltua vehniäläistäkään voidellumpi malli, mutta jostain syystä juuri tässä oluttyylissä tuo kutosella alkava vahvuuslukema hyppää jännästi silmille ja nostaa takaraivosta jonkin ihmeellisen toppuuttelun tarpeen esiin.

”Kylä on varmasti kamalaa viinaa tommoset, pelaanpa varman päälle ja tartun tuohon vieressä olevaan maibockiin. Se on sentään maltillisesti vain 6,5%...”.

Toki tyyleissä on eroja ja aina kunkin kohdalla on tullut johonkin totuttua. No, vehnäkylän runsaampi Pils kuitenkin karsi ennakkoluuloilta oksat pois heti kättelyssä. Tasapainoinen, runsasmakuinen ja napakan lopetuksen tarjoileva olut.

Kotiolut: Vehniän Pils

Utuinen, vaaleahkon keltainen olut nätillä vaahdolla. Varsin upea näky. Tuoksu on hyvä ja varsin voimakas. Ruohoinen, mutta myös hieman hedelmäisen tuntuinen, vaalean maltainen ja aika napakalta vaikuttava.

Maku tarraa tuoksua runsaammin kiinni ja peräkärry tuntuu asianmukaisen painokkaalta. Vaaleaa mallasta on kohtalaisen runsaasti mukana, mutta humaltanhu on niinikään viritetty kauppa-Pilsiä ryhdikkäämpään riviin. Onpas hyvä pils!

Maistila Soidinmenot Saison

Maistila Soidinmenot Saison

• Tyyli: Saison
• Alk.%: 7,5
• Panimo: Maistila, Oulu, Suomi
  

Soidinmenoihin sännätessä puetaan päälle prameinta. Saavillinen saisonia virittää vokalistin ja siivittää tunnelmaan.

Varsin viisaita sanoja olutpullon kyljestä luettuna, joskin saisonrohkaisteen mittayksikön ehkä omalla kohtaa kyseenalaistan. Ei taida saavi riittää virittämään tätä runokurkkua karaoken pariin taikka edes lähimaastoon, mikäli lause tuohon harrasteeseen viittaa. Mutta saavillisen Saisonia joisi kyllä ihan mieluusti vaikka testin vuoksi – ja miksei muutoinkin.

Maistilan panimokauppa tuli pikaisesti tutuksi kesäloman alkuvaiheilla. Harmillisen vähäiseksi muutoin jäänyt Oulun oluttarjontaan ja yleiseen elämänmenoon tutustuminen jätti kuitenkin sen verran sopivaa janoa kytemään, että pitänee ottaa jossain vaiheessa uusi reissu Perämeren rantakaupungin sykkeeseen.

Panimopuotivierailut ovat aina kutkuttavia ainakin omalla kohdalla kokemuksenomaisia hyvänmielen tapahtumia. Onkin jotenkin absurdia ajatella, että muutama vuosi sitten oluen ostaminen suoraan pienen panimon pienestä olutpuodista oli tehty niin hankalaksi, että harva toimija moiseen huvitukseen lähti edes mukaan.

Oululaispanimo kiinnosti eritoten belgioluidensa osalta, mutta valikoimaa tuli tarkasteltua paikanpäällä laajemminkin. Rikun kanssa höpötellessä menin tosin pulloissa sekaisin ja pari haluttua yksilöä jäi epähuomiossa nappaamatta, kun käsi tarttui vieressä nököttäneisiin tuotteisiin. Vaan eipä tuon väliä, sillä tuplaostoihin lukeutui muun muassa tämä oikkeinkin mainioksi saisoniksi kostautunut soidinmenoihin sovitettu Soidinmenot Saison. Ranskalaistyyppiseksi tituleerattu saison on ilmeisesti humaloitu ranskalaislajikkein. Monipuolinen ja runsas maku herättikin ihastuneita huokauksia kesäpäivän varjoa hapuilevan maistelijan suusta.

Maistila Soidinmenot Saison

Sumea, vaaleankeltainen ja runsasvaahtoinen olut. Hyvin kaunis. Tuoksu on vaalean vehnämaltainen, mausteinen, vaalean hedelmäinen ja hitusen sitruksinen. Hyvin pirteä.

Maku nojaa tuoksun mainintoihin, joskin huomattavasti kärkevämpi, runsaampi ja voimakkaampi onkin. Vaalea maltaisuus omaa viljavaa tuntua sekä pehmeämpää vehnäisyyttä. Melko runsasta, kuivattavaa mausteisuutta on esillä aina alusta lähtien. Kevyttä kukkaisuutta, aika kärkevää tuntua etenkin maun jälkipuolella. Sitrusmaista pirteyttä, taustalla pysyttelevää, kuivaa vaaleaa hedelmää sekä aika-ajoin esiin tulevaa, joskin hentoista rungosta nousevaa hunajaisuutta.

Kuivahko, melko aromaattinen, alkoholiakin taustalla. Mauiltaan varsin vahva saison. Mainio sellainen. 

Pisteet: 38/50