Mc Chouffe

• Tyyli: Belgian Strong Ale
• Alk.%: 8,0
• Panimo: Brasserie d’Achouffe, Achouffe, Belgia

Belgialainen d’Achouffen panimo perustettiin lankomiesten Pierre Gobronin ja Christian Bauweraertsin toimesta alun perin harrastusmielessä. Hiljalleen ensimmäisten kaupallisten erien jälkeen miehet jättivät porrastetusti leipätyönsä ja keskittyivät täyspäiväisesti panimon toimintaan. Nimensä mukaisesti panimo sijaitsee pienessä Achouffen kylässä lähellä Luxemburgin rajaa, käytännössä aivan kääpiövaltion pohjoisimman kärjen korkeudella.

Vuonna 2006 panimoyhtiö Duvel Moortgat osti yrityksen. Panimon pulloissa seikkaileva menninkäinen on perustaja-Bauweraertsin idea, jonka hän sai tv-ohjelmasta jossa menninkäistä kuvaava taulu myytiin hyväntekeväisyyteen myrskytuhojen uhrien auttamiseksi. Kumppani Gobron hyväksyi idean ja pyysi kollegansa tytärtä piirtämään heille kuvan menninkäisestä. Selässään etiketeissä seikkaileva sympaattinen ukkeli kantaa ohraa ja humala-kasveja.

Alkon valikoimista löytyy tällä hetkellä kaksikin panimon tuotetta, mutta tätä joutuu metsästämään olutravintoloista ja ulkomailta. Sitä odotellessa kannattaa siis hakea lasiinsa panimon pitkäaikaisin tuote La Chouffe ja mielenkiintoinen Chouffe Houblon Dobbelen IPA Tripel.

Mc Chouffe

Olut on tumman ruskeaa, hieman punertavaa. Beigeä vaahtoa muodostuu melko runsaasti, joten kaatamisen kanssa saa olla tarkkana. Kestää myös monta hetkeä, ennen kuin vaahto suostuu laskemaan. Tuoksussa on sekoitus runsasta, tummaa hedelmäisyyttä ja mansikkaista marjaisuutta. Lisäksi mausteita, ripaus yrttisyyttä ja makeahkoa, hieman siirappista maltaisuutta. Näistä huolimatta tuoksu ei mainittavan imelä ole.

Maussa karamellista, tumman puoleista mallasta, jossa siirappista pehmeyttä, muttei kovinkaan imelää tuntua jota belgeissä saattaa esiintyä. Tummaa hedelmää, kuivahkoa valkopippurista mausteisuutta, hitunen alkoholia ja yrttejä loppumaussa. Myös hapanta marjaisuutta on joukossa, eritoten pitkä jälkimaku on hieman hapan. Runko keskitäyteläinen, mutta hiilihappoja on melko runsaasti. Tämä sekä piristää että jossain määrin laimentaa tuntumaa vieden terän parhaimmalta pehmeydeltä. Se hieman itseäni harmittaa, sillä omaan suuhun tämä kaipaisi pehmeyttä ja suutuntuman paksuutta.

Tämä ei ehkä ole olut, jota tarjoaisin tutustuttaakseni jonkun belgioluiden maailmaan, mutta ihan tasapainoisena seuralaisena tämä pöydän ääressä toimii. Rohkenen väittää melko tasapaksuksi, ei joukosta edukseen nousevaksi tuotteeksi, joka kieltämättä oli hieman pettymys. Pitänee jossain vaiheessa korkata 0,75l pullo, joka on varastossa ja tuumailla asiaa uudemman kerran.

Pisteet: 33/50