torstai 27. marraskuuta 2014

Riegele BierManufaktur Noctus 100

Schwarzes Geheimnis

Hieman haikein mielin kaivelin varastoista viimeisen kappaleen laadukkaan augsburgilaispanimon satoa. Matka Riegelen premium-brändätyn BierManufaktur-sarjan matkassa on ollut onnistunut ja ennen kaikkea maistuvaa tekemistä. Kuten jo moneen kertaan on tullut todettua, ei tarjolla ole ollut suurempia koukkuja saati kikkailuja, vaan antamani suositukset on ansaitusti kerätty hyvän laadun ja tasapainon konstein. Saksalainen laadukkuus, tasapainoinen ja syvä makumaailma takaavat maistajalleen muhkean olutelämyksen perusteesien äärellä – ajoittain hieman kärjistetyn runsaassa muodossa tosin. Itse olen viihtynyt, uskon että niin on moni muukin. Omalta osaltani matka on kuitenkin vielä kesken, sillä myöhempään hetkeen jää vielä kolme rapeampaa elämystä maisteltavaksi, mutta hankkinen ne testiin joskus tulevaisuudessa…

Päiväystä olisi vielä vuoden verran jäljellä, muutoinkin oluen tiedot on kätevästi luettavissa etiketistä...
Näin talven tulon kunniaksi olin säästänyt itseoikeutetusti muhkean imperial stoutin, Noctus 100:n! Nimen lukuarvo kuvastaa tällä kertaa oluen tummuutta (100 EBC) ja kauniin pyöreän tasalukujen kirjon täydentää sen häränsilmään osuva vahvuuskin (10%). Jyhkeä runko rakentuu ohramaltaiden lisäksi vehnämaltaan, kaurahiutaleiden ja paahdetun ohran varaan, Riegelen asteikolla 5/10 katkeruuden tullessa Hallertauer-, Opal- ja Hersbrucker-humalten käytöstä. Tuttuun tapaan oluen speksit löytyvät takaetiketistä siistin taulukon muodossa ja muutoinkin pullon ulkomuoto on silmää miellyttävä. Listaan alle vielä panimon muut maistetut oluet, lista saa toivon mukaan jatkoa sitten aikanaan.


Riegele BierManufaktur Noctus 100
Harvoin näkee oluessa näin ruskeaa vaahtoa! Itse olut taasen on läpimusta, todella tumma ja syvyyttä uhkuva. Kunnioitettava näky… Tuoksultaan yllättävänkin rujo, jännästi hieman tynnyrimäistäkin aromia henkivä – johtunee kevyestä, kuivan vaniljan aromista kenties. Muutoin tarjolla on likööristä karamellia, kitkerähköä, tummaa suklaisuutta sekä piilevää espressoa. Aika tiivis, potentiaalisen oloinen ja pidättäytyvyydestään huolimatta toimiva.

Maultaan hieman tuoksua vapautuneempi, joskin edelleen tiivis ja melko intensiivinen. Tuttua vaniljaa, melko runsaasti hivenen kitkerää, kuivaa ja tummaa suklaata, kahvista paahteisuutta sekä alkoholin lämpöä – vienoa, vahvemmanlaisen nautintojuoman ylikypsää hedelmääkin löytyy loppumausta, samoin nestemäistä lakritsia. Tuntumaltaan hieman karu, ei vahvuuden odotuksiin vastaava, mutta tasapaino kuitenkin säilyy. Hitusen tuo tahmaa, mutta suussa soljuvuus on hieman pettymystä uhkuvan ”perusomainen”. Katkeroa löytyy lopusta kohtalaisesti, mutta luonne jää lopulta vajavaiseksi.

Tuomio: Noctus ei onnistu nousemaan muun olutsarjan tavoin lajinsa tasapainoisen edustuksen tunnusmerkiksi, joskin hyvä olut edelleen on kyseessä.  Runko jää vähän turhaksi jälkeen ja alkoholin lämpö ottaa kurkunpäässä hivenen liikaa roolia.

Tuomio: 36/50

1 kommentti:

  1. I need that beer in Mexico, My Dj nikname its ¨Noctus Dj¨
    https://www.facebook.com/DJ-Noctus-1512348538802308/

    VastaaPoista