Vähän on kirjoittelu arvioiden suhteen jäänyt vähemmälle,
mutta hyvää olutta on siitä huolimatta tullut maisteltua. Joulun jälkeen
tutustuin kahteen paikallisportteriin, jouluisia tunnelmia henkiviin
kotioluisiin. Pitkän linjan kotiolutmestareita löytyy Jyväskylästäkin useita,
mutta uskoisin että Jyskän Panimo ja Ukonmalja ovat sieltä kokeneimmasta
päästä. Aloitetaan tällä kertaa Jyskästä:
Jyskän Jouluporter 2015
Laitisen Mika ilmoitteli joulun alla, että pieni erä
kotipanimon joulusahtia liikenisi maisteltavaksi, mikäli kiinnostaisi. Tottakai
kiinnosti ja käväisin kanisterini Jyskästä hakemassa. Samalla Mika esitteli kateutta
herättävän olutkellarinsa sisältöä ja antoi matkaan tämän vuotisen painoksen
perinteisestä jouluportteristaan. Jos nyt oikein muistan, ei lopputulos ollut
aivan sitä mitä piti ja keitosta on tasapainotettu lisäämällä kellarin muuta
tuotantoa joukkoon. Hyvinhän tuo varoitteluista huolimatta kuitenkin toimi:
Jyskän Panimo Jouluporter |
Tumman ruskea, vaalean beigellä vaahdolla varustettu jouluportteri.
Tuoksussa kahvista särmää, melko runsasta paahtomaltaisuutta mutta myös
hedelmää ja tummaa suklaata.
Maultaan toimiva, mutta lopulta hieman kaksijakoinen.
Kahvinen, hieman palaneenkin sävyinen paahteisuus on runsasta ja se nostaa
esiin myös kevyempää suklaan tuntua. Pikinen tunnelma toimii ja on omiaan
paukkupakkasten keskelle, mutta hiljalleen esiin nousee myös
karkkisalmiakinsekaista hedelmäisyyttä ja sen taustalta iskevää makeutta, joka
ei täysin omiin makumieltymyksiin iske. Vähän sama tunnelma kuin Mikkellerin
Milk Stoutissa, jossa laktoosisen makeuden joukossa oli hieman pinttynyttä
meininkiä.
Paahde onneksi jyllää ja hieman jyrää hedelmäkirjoa, joka
kuitenkin sinnikkäästi pilkistelee loppumaun puolella. Jälkimaku taittuu
kuitenkin takaisin paahteiseen tunnelmaan ja ottaa jopa kevyen savuisen ilmeen
kasvoilleen… Tuntumaltaan keskirunsas, silti miellyttävän lämmittävä ja
tunnelmallinenkin.
Pisteet: 35/50
---
Ukonmalja Erzsebet Porter
Palokkalaispanimon tuotteita olin saanut jo aiemmin syksyllä
ja niistä viimeisimpänä kaatelin lasiini hieman kypsyttelyä odottaneen Erzsebet
Porterin. Mustalla kardemummalla ja meleguettapippurilla (grains of paradise)
maustettu porter on vahvuudeltaan maltillinen (4,4%), mutta tuntumaltaan
yllättävän tuhti ja tunnelmallinen olut. Kardemumma tosin on itselleni vähän
hankala mauste, muttei kuitenkaan ylitsepääsemätön este. Rungosta löytyy kuutta
eri mallaslaatua humaloinnin hoituessa Perlellä ja Cascadella.
Puolet Erzsebetin vierteestä on käynyt kaikessa
hiljaisuudessa schwarzbieriksi, eli Tommin viimeaikoina harjoittama batchin
jako jatkuu talvisempienkin sävyjen suhteen. Etymologiaa on oluiden nimissä
taas mukana, mutta tällä kertaa en niistä kovinkaan hyvin jäjille päässyt.
Liekkö Wladislaus Schwarzbier kuitenkin ajoitettu pääsiäisen tienoille – tai sitten
ei, tämä on vain valistunut arvaus.
Todella
tummanruskea, beigevaahtoinen porter. Kardemumma paistaa läpi tuoksussa,
muttei onnekseni täysin dominoivasti kuitenkaan. Miellyttävää suklaisuutta,
tummaa ja hyvin paahtunutta maltaisuutta sekä kevyttä savun virettä. Vähän
nahkeakin, jostain syystä myös vaniljanomainen…
Maultaan tuoksun kaltainen, lopussa vähän tiiviin
siirappinen. Kahvia, suklaata, limppua, suklaata, paahdetta… ja hieman
kevyemmin kardemummaa. Pippuripuoli nousee esiin loppuvaiheilla ja antaakin
kokonaisuuteen hauskan potkun – vähän kuin chilirouhe tummalle suklaalle.
Savuinen kaiku täydentää kokonaisuuden ja täytyy kyllä todeta, että 4,4% ei
olisi tuntuman puolesta se vahvuusluokka, jota ensimmäisenä – tai edes toisena
– lähtisin ehdottelemaan. Uskomattoman jykevä ja runsas tuohon vahvuuteen.
Mitäpä tuohon lisäämään. Mainio session porter, jossa
kardemumma on itselleni pienenä peikkona mukana. Syviä makuja, soljuvaa
tuntumaa ja miellyttävää vivahteikkuutta. Oikein hyvä.
Pisteet: 36/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti