Lahden Erikois NEIPA 0,5%

• Tyyli: Alkoholiton NEIPA
  
• Alk.%: 0,5
• Panimo: Hartwall (Royal Unibrew), Lahti, Suomi

Makropanimoiden sameat kevätuutuudet eivät oikein onnistuneet säväyttämään ja hieman yllättäenkin rajatun testiryhmän puhuttelevimmaksi tuotteeksi nousi Lahden Erikois -sarjaa täydentävän NEIPAn alkoholiton (0,5%) versio. Humalina tölkin kyljessä mainitut Citra, Cascade, Centennial ja Simcoe.

Olut osui keväthelteiden keskellä hyvin yksiin puitteiden kanssa ja sitä tulikin jo haettua lisää lähikaupasta, kun se terassilla pizzaa paistellessa ehti miellyttämään sekä blogistia että parempaakin puoliskoa. Täyttä kymppiä ei toki makujen puhtaudesta pienen makeuden takia voi antaa, mutta vaikkei tämä sokkona varmastikaan ”oikeasta” NEIPAsta missään nimessä menisi, on sen anti kuitenkin hyvinkin miellyttävissä sfääreissä alkoholittomien tuotteiden kirjon sisällä. Menee jatkoon meidän taloudessa.

Kauniin vaaleankeltainen ja samea alkoholiton täysmallaspintahiivaolut. Sen tuoksussa ja maussa on tuoreen trooppista hedelmää, sitrusta ja miellyttävää makeutta. Mehevä yhdistelmä pirteää katkeroa ja selvästi jälkimaussa tuntuvaa miellyttävä hedelmäisyyttä. Hyvin pehmeä ja ”nektarimainen” suutuntuma.

Lahden Erikois NEIPA 0,5%

Sameahko, hedelmäisen keltainen olut valkealla vaahdolla. Tuoksu on aika hyvä, tosin melko mieto. Hienoista makeutta löytyy, muttei mitenkään häiritsevästi holittomaksi. Kevyttä trooppisuutta, sitrusta. Ei hassumpi.

Maku on oikeastaan aika hyvä. Ei juurikaan turhaa makeutta, vaikka kevyt vierteen tuntu lämmetessä alta ehkä kaikuukin. Trooppisuutta kohtalaisesti, samoin sitrusta, mutta vähän laiskalla otteella. Joku voisi tulkita ehkä mehumaisuudeksikin, mutta vähän jännää se kuitenkin on. Lopun kohtalainen katkero tasapainottaa sopivasti. Kepeä, helposti kumottava ja toimiva setti ilman kummempia sivujuonteita. Positiivinen kokemus, johon tarttunen kesän mittaan useampaankin otteeseen.

Suurten sameat: Karhu New England IPA & Lahden Erikois Hazy Pale Ale

Isompien sameat kevätuutuudet

Mitä pienet edellä, sitä isot perässä. Ennemmin tai myöhemmin, mutta näemmä takuuvarmasti. Kevään makrouutuuksista tuli poimittua matkaan pari sameiden trendioluiden tulkintaa kahdelta kansainväliseen konserniin kuuluvalta suomalaispanimolta: Sinebrychoffilta ja Hartwallilta. Isompien uutuuksia tulee testailtua läpi aika laiskasti, mutta tämä kaksikko kutkutteli mieltä heti ensisilmäyksellä: Karhu-craftien joukkoon on talvipesässä syntynyt NEIPA ja Lahden Erikois -kirjo täydentyi Hazy Pale Alella.

Hartwallin retrosarjastahan oma NEIPA on löytynyt jo aiemmin ja tyyli on otettu haltuun myös Iisalmessa, joten Keravalla tullaan mukaan vähän muita myötäillen. Mutta ehkä ihan odotetusti, kun tuota trenditetympää Karhu-sarjaa nyt katselee. Myös Hartwallin Erikois-brändistä löytyy jo ennestään erinäisiä IPA/APA-oluita, joten Hazy-one sopii joukkoon ihan hyvin. Nappasin molemmat oluet mukaan omasta lähikaupasta ja varmaan aika tuoreeltaan, sillä aikaisemmin en näitä ole missään vielä ehtinyt näkemään.

Karhu New England IPA

Craft-Karhujen etikettien mesikämmenhän on hieman erinäköinen jokaisen oluen kohdalla ja näin on tälläkin kertaa. Etikettititaiteesta on tällä kertaa vastannut puhemusiikkitaiteilija Tippa (T). Itse oluesta ei löydy sen suuremmin lisäinfoa esimerkiksi humalten suhteen, mutta ohraa ja vehnää näkyy maltaiden lisäksi käytetyn. Panimon tiedotteessa uutuutta kuvataan seuraavin sanoin:

Karhu NEIPA on vahvasti humaloitu New England India Pale Ale, eli tyypillisiä IPA-oluita hieman kevyempi oluttyyli. Karhu NEIPA on vaalea ja kevyt, voimakkaasti aromihumaloitu suodattamaton ale. Karhu NEIPA:sta voikin löytää runsaasti erilaisia humalan aromeita, kuten sitrusta, männyn neulasta ja trooppista hedelmää.

Karhu New England IPA

New England IPA / 4,8%

Sinebrychoff (Carlsberg Group), Kerava, Suomi

Kirkas, vaaleankeltainen olut kestävällä vaahdolla. Tuoksu on hedelmäinen, sitruksinen ja hieman valkoviinisen rypäleinen. Melko mieto.

Maku ei ole sitä, mitä NEIPAlta sopisi odottaa. Melko mieto, vaalean hedelmäinen, sitruksinen ja appelsiininkuorinen. Taustalla valkoviintä, yrttiä ja lopussa kevyttä katkeroa. Jälkimaku on aina ohut. Kepeä juotava, helposti lasista katoava kokonaisuus. Mutta tosiaan aika kaukana siitä, mitä tölkin kylkitekstin perusteella pitäisi pystyä odottamaan. "Joku vaalean hedelmäinen, helppo ja kepeä ale" olisi parempi määritelmä. NEIPA vaiko ihan vaan PA?

Pisteet: 27/50

--- 

Lahden Erikois Hazy Pale Ale

Lahden Erikois -sarjaa on pakko heti kärkeen kehua etikettien suhteen. Jotenkin tuo retro, värikäs ilme viehättää omaa silmää. Hazy Pale Ale on saanut taustavärikseen raikkaan mintun sävyn tai jonkin vastaavan kumminkin. Tölkki kertoo meille Galaxyn, Citran ja Mosaicin läsnäolosta sekä tuotteen strategisista mitoista (10 EBC / 28 EBU). Täysmaltainen, mehukas ja hedelmäinen. Tarkemmin panimon kuvailee tuotettaan näin:

Vaaleankeltainen ja kauniisti utuinen suodattamaton täysmallaspintahiivaolut. Hazy valloittaa sekä hedelmäisellä mehukkuudellaan että vehnämaltaan silittämällä pehmeällä suutuntumalla ja mainiolla juotavuudella.

Lahden Erikois Hazy Pale Ale

Hazy Pale Ale / 4,8%

Hartwall (Royal Unibrew), Lahti, Suomi

Haalean vaaleankeltainen, kevyen utuinen ja kauniin vaahdon nostava olut. Tuoksu on aika kärkevä, greipinsävyinen ja viinimarjapensainen.

Maku on myös kärkäs, mutta silti aika vähän itsestään antava. Sitrusta, greipin kuorta, Mosaicin marjapensasta ja takana jotain vaaleaa tropiikin tuntua. Loppu on karhea, pajuinen, vehreän kitkerä. Ei kovinkaan miellyttävä kokonaisuus.

Pisteet: 25/50

---

”No niin”, sanoisi vanha liikunnanopettajani yhteenvedon äärellä. Eipä näistä suuria kertomuksia lapsenlapsille tainnut jäädä. Kohtalaisen turhia lanseerauksia jo ihan panimoiden omissa portfolioissakin, joista löytyykin selvästi paremmin lupauksensa lunastavia tuotteita uesamminkin kappalein. Jos ostan Karhun, ostan minkä tahansa muun Karhun. Jos mieleni halajaa Lahden Erikoista, ei käteni silti Hazy Pale Aleen tartu. Eivät nämä nyt Karjala Rehti Pale Alen luokkaan kuitenkaan mene, mutta sinne ei soisi kyllä kenenkään edes leikillään tähtäävänkään.

Lahden Erikois Joulu

Lahden Erikois Joulu

• Tyyli: Dunkel
• Alk.%: 4,7
• Panimo: Hartwall (Royal Unibrew), Lahti, Suomi

Hartwallin ulkoisesti hauskan retroinen Lahden Erikois -sarja on esillä hyvin kattavasti läpi maan, mutta sen sisältöä on tullut läpikäytyä hieman laiskasti. Kesken lyhyen lomareissun yllättäen iskenyt mallasjuoman himo kuitenkin ajoi matkalaisen lähimmän pikkumarketin virvoitusjuomaosaston ääreen ja tuolloin sataneen ensirännän nostattama joulutunnelma innoitti tarttumaan lahtelaispanimon täysmaltaiseen sesonkiolueen.

Lahden Erikois -lipun alla kulkeva, peruslapparia selvästi sävykkäämpi lager on ollut markkinoilla jo useamman vuoden, mutta jäänyt Olutkellarissa vielä maistelematta. Jouluoluillahan ei luonnollisestikaan ole mitään tiettyä, yleismaailmallisesti pätevää ylätyyliä, mutta nämä maltaiset, vähintäänkin punertavan ruskeat lagerit osuvat minusta sesonkiin kaikessa mutkattomuudessaan varsin hyvin. Niissä on jotain sellaista alkutalven odottavaa tunnelmaa matkalla kohti kunnon pakkaskelejä ja paahdenautintojen aikakautta. Tunnelmoinnin (eli makujen) runsaus toki vaihtelee tuotekirjon sisällä kovasti ja lahtelaisversiointi edustaa sitä vähän kevyempää päätyä.

Makropanimon joululager lunastaa oikeastaan ne odotukset, mitä sille oluthyllyllä tuli ladattua. Vähän kliininen ja ehkä kepoinenkin olemus tarjoaa tilanteeseen kaivattua, hieman imellettyä maltaisuutta, kevyttä paahteisuutta ja leipäisyyttä. Makupajatso jää runsaudessaan osin toki tyhjentämättä, mutta asiaa ajetaan riittävissä määrin, joten juonesta pääsee kiinni. Joulutunnelmoinnin ohjaksiin kaipaisin kuitenkin vähän jykevämpää otetta oikeastaan jokaiselle osa-alueelle, joten tästä kumppanuudesta ei varmaankaan tätä lomahuuman keskellä koettua romanssia syvempää jatkotarinaa lopulta kehity.

Lahden Erikois Jouluolut on keskitäyteläinen, tumma ja samettinen täysmallaslagerolut. Maussa on maltaisuutta, tummaa suklaata ja jopa kypsää luumua, lempeää kahvia, paahteisuutta ja jonkin verran makeutta. Lahden Erikois Jouluoluen väri on kirkas, hyvin tumma ruskea. Katkerotaso on maltillinen.

Lahden Erikois Joulu

Punakanruskea olut kauniilla ja pitkäkestoisella vaahdolla. Tuoksu on leipäisen maltainen, suht tumma ja hieman makea. Takana yrttisyyttä. Ehkä hieman toiveita ohuemman oloinen, mutta ihan hyvä.

Maku on tuoksun tapaan ihan toimiva, mutta vähän ohkainen. Tummahkoa, punakkaa maltaisuutta leimaa kevyen imeltynyt, mukava leipäisyys ja keskirunsas paahteisuus. Yrttinen katkero, kevyt mausteisuus, ehkä vieno kuivahedelmäisyyskin taustoittavat maltaan tarjoamisia. Mutta hieman saisi syvempi tuo tuntuma olla, jotta maun hyvä maltaisuus saisi täyttymyksensä.

Mutta kuten todettua, ihan ookoo tavaraa.

Pisteet: 30/50

More Brewing Lager 0,0%

More Brewing Lager 0,0%

• Tyyli: Alkoholiton Lager
• Alk.%: 0,0
• Panimo: Hartwall (Royal Unibrew AS), Lahti, Suomi
• Pantu: Royal Unibrew AS, Faxe, Tanska

Hartwallilta tuli kevään myötä markkinoille (taas) uusi olutbrändi. Tällä kertaa ei kuitenkaan ole kyse crafthommien äärellä touhuamisesta, vaan Lahdessa on isketty toiseen nousevaan, joskin vielä isossa kuvassa maltilliseen trendiin, alkoholittomiin oluisiin. Kysyntäähän genressä tuntuu kuitenkin olevan koko ajan enemmän, tämän voin todeta ihan jo omaa jääkaappia katsomallakin.

Hartwall-sidoksista huolimatta uusi More-sarja on saanut alkunsa Tanskasta, emokonserni Royal Unibrew Faxen panimolla. Tuon tiedon ongin tosin vasta jälkikäteen, eli lahtelaisesta meni omassa lasissa, mikä lienee kokonaan uuden brändin lanseeraamisen osittainen tarkoituskin.

Mutta alkoholiton olut tosiaan kiinnostaa ja hienoa onkin, että myös isot toimijat panostavat valikoiman leveyteen. More Lageria on panimon sanoin lähdetty kehittämään kuluttajia palvelevista lähtökohdista käsin. Yhdeksi alkoholittomien oluiden karttelun suurimmista syistä kerrotaan piilevän makumaailman epämiellyttävyydessä, minkä monien tuotteiden kohdalla allekirjoitan mukisematta. Aika harvassa ne hyvänmakuiset saati huippuoluet vielä ovat, vaikka kehitys onkin viime vuosina ollut ilahduttavan kovaa.

Moren taakse on haettu osaamista Tanskasta, mikä varmaan selittyy ison konsernin keskittämispotentiaalinkin kautta. Olutta on nimittäin lähdetty tekemään yleensä sen mieluisimman lopputuleman tuottavalla tavalla eli käyttämällä tuote normaaliin tapaan ja poistamalla alkoholi valmiista oluesta jälkikäteen. Lopputulema onkin keskivertoa selvästi miellyttävämpi, joskin oluen kuvauksessakin mainitun hedelmäisyyden lisäksi maussa on jotain hunajan tapaista makeuttakin, mikä tekee tunnelmasta paitsi turhan makean, myös taustaltaan toivottua raskaammankin. Suoranaista vierteisyyttä se ei kuitenkaan ole, mikä on todella hyvä asia. Ihan kelpo tavaraa etenkin 0,0% vahvuuteen, mutta tulee tuskin sen suurempaan käyttöön kuitenkaan.

More Brewing Lager 0,0%

Kullankeltainen, kaunisvaahtoinen ja aika nätti olut. Tuoksu on varsin hyvä. Melko raikas ja hieman hedelmäinen.

Makukin alkaa vaalealla viljavuudella, sitä täydentävällä yrttisyydellä sekä tuoksussakin mainitulla hedelmäisyydellä. Kaatotuoreena hyvin raikas ja virkeä kokonaisuus. Ajanmittaan hedelmäisyyden alta paljastuu jonkinasteista makeutta, enemmän ehkä hunajaista kuin suoraan vierteistä kaikua.

Alkoholittomana lagerina oikein toimiva tapaus, mutta Kukko Pils ja Lager jäävät silti tämänkin tavoittamattomiin.

Olutkellarin uutiskatsaus 1/2021

Olutuutiskoosteet meinasivat jäädä vuoden vaihteen myötä unohduksiin, mutta ehkä harvakseltaan ja epämääräisesti julkaistava sarja on kuitenkin tyhjää parempi. Asiaahan artikkeleihin nimittäin tuntuu riittävän, eikä pelkästään pitkittyvän pandemian takia. Koetin nyt parhaani mukaan poimia hyvän kattauksen uutisia alkuvuoden ajalta, mutta muitakin tarinoita saa vinkata koostettavaksi.

Hiilineutraali Maku

Myös olutalalla on herätty puhumaan toiminnan hiilijälänjäljestä. Suomellahan on tiukat tavoitteet muun muassa rakentamisen hiilineutraaliuden suhteen, mutta aiheeseen on herätty myös monella muulla sektorilla. BrewDogin hiiilitoimenpiteistä olikin juttua jo aiemmassa katsauksessa, mutta myös Tuusulassa halutaan panostaa ympäristöasioihin entistä tarmokkaammin.

Panimon toiminta oli jo menneen vuoden osalta hiilineutraalia ja tälle vuodelle tavoite on asetettu vieläkin korkeammalle. Maku Brewing on sitoutunut kompensoimaan vuonna 2021 aiheuttamansa CO2-päästöt kaksinkertaisesti eli tavoitteena on hiilinegatiivinen toiminta. Samaa tasoa on tarkoitus ylläpitää vastaisuudessakin.

Kuluttajahintoihin toimenpiteillä ei ole vaikutusta ja panimo kertookin avoimesti, ettei päästökompensointi ylettömän kallista puuhaa lopulta olekaan. Keskimääräinen hinta päästötonnin kompensaatiolle on noin 10-15€. Tonnien kertyessä kuvetta saa kuitenkin kaivaa kohtalaisen syvältä, sillä Makunkin laskennallisiksi vuosipäästöiksi saatiin viime vuonna 268 tCO2.

Osa päästökompensoinneista mahdollistetaan mittavan metsitysprojektin voimin, jota varten panimo on valjastanut 27,24 neliökilometrin laajuisen suojelualueen käyttöönsä. Lisätietoa aiheesta löytyy Makun omilta nettisivuilta:

Vuonna 2021 yksikään Maku Brewingin olut ei enää kuormita ilmastoa.

Yksi trappistipanimo vähemmän

Ei munkkeja, ei trappististatusta. Trappistipanimoiden määrässä ei ole totuttu mittaviin muutoksiin, vaikka menneinä vuosina tuollakin saralla on vähän aiempaa laajemmin pöhissytkin. Uusin muutos on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä pitkästä aikaa trappistipanimoiden määrä lähti laskuun.

Sivistynyt maailma maallistuu, mikä näkyy myös munkkikunnan ikääntymisenä. Vaikutukset tuntuvat nyt myös olutlaseissa, sillä juurikin munkkikadon vuoksi belgialainen Achel on menettänyt oikeuden käyttää trappist-tunnusta tuotteissaan. Itse oluen valmistus sen sijaan ei ole uhattuna.

Nykyäänhän munkeilla ei monessakaan "luostaripanimossa" ole enää mitään tekemistä itse oluen tuotannon kanssa, mutta arvostetun trappist-merkinnän käyttö edellyttää hengenmiesten muodollista läsnäoloa toiminnassa. Limburgissa on kuitenkin oltu ilman munkkien valvovaa silmää jo viime kesästä lähtien, mikä on tunnuksellisesti kestämätön tilanne.

Vaikka Belgiaan jääkin vielä viisi voimissaan olevaa trappistipanimoa (Westmalle, Westvleteren, Orval, Chimay ja Rochfort), voidaan samojen ongelmien kanssa juotua painimaan tulevaisuudessa niissäkin. Koko maasta kun löytyy vain satakunta "virkaan" sopivaa kaapuveikkoa.

Kuvalähde: Pyynikin Brewing Company

Pyynikki laajentaa toimintaansa Viroon

Vahvasti Euroopan markkinoille katsova tamperelaispanimo on jo pidemmän aikaa etsinyt sopivaa toimipistettä toiminnan laajentamiseksi. Kotimaasta ei sopivaa yhteistyökumppania tai tuotantolaitosta löytynyt, mutta kalaonni lahden takana osoittautui paremmaksi.

Viron suurimpien panimoiden joukkoon lukeutuva Haljalan panimokiinteistö kasvattaa Pyynikin volyymiä merkittävästi. Aiemmin tanskalaisen Harboe Bryggerin omistuksessa ollut panimolaitos on tuotantokapasiteetiltään Viron kolmanneksi suurin – vuosituotanto on parhaimmillaan ollut hieman alle 20 miljoonaa litraa. Kauppa käsittää kiinteistön ja laitteiston ohella neljän hehtaarin maa-alueen, laboratorion ja kuljetuskalustoa. Virolaiset tuotemerkit ja panimoa käyttänyt AS Viru Õlu eivät sisälly kauppaan.

Kauppa tulee tarpeeseen, sillä panimo kertoo kasvupaineiden olevan valtavia – pelkästää tälle vuodelle arvioidaan tarvittavan jopa 80% kasvua tuotantomääriin. Toteutunut kauppa tarjoaa puskuria hetkellistä lievitystä pidemmälle ajalle. Haljalaan suunnitellaan eritoten panimon volyymituotteiden valmistusta sekä jatkossa myös private label -tuotteiden tehtailua. Jatkossa Haljalaan avataan myös panimon baari ja olutkauppa. Toiminta Tampereella tulee jatkossa keskittymään erikoiserien valmistukseen ja tuotekehitykseen.

Hankkeen rahoituksesta käydään neuvotteluja, jonka lisäksi panimo jatkaa käynnissä olevaa osakeantiaan. Muutoksia on luvassa Suomenkin puolella, sillä Raholassa toimivan panimon vuokrasopimus on pian katkolla ja uusi osoite on etsittävä asuinaluerakentamisen tieltä viimeistään kahden vuoden sisällä. Lisäksi Pyynikki kehittää par’aikaa Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevaa vanhaa tavara-asemaa panimo- ja oluttoiminnan näyttämöksi.

Olvi ostaa pienpanimon Latviasta

Myös iisalmelaiset ovat käyneet panimo-ostoksilla Balttiassa. Olvi vahvisti rivejään Latviassa hankkimalla Piebalgas Alus -pienpanimon osakekannan itselleen. Kaupan myötä Pielbalgas siirtyy Olvi-omisteisen Cesu Alus -tytöryhtiön alaisuuteen.

Piebalgasin vuosituotanto on ennen kauppoja pyörinyt kolmen miljoonan litran tietämissä, mutta kapasiteetti riittää määrän kaksinkertaistamiseen, mikä olisi suomalaistenkin pienpanimoiden joukossa jo hyvin merkittävä litramäärä. Olvilaisten vuosituotantoon kauppa ei merkittävää lisäkasvua tuo, sillä Cesu Alusin kokonaismyynti nousi viime vuonna reiluun 70 miljoonaan litraan.

Panimokauppojen myötä Olvi-konserni kuitenkin kertoo vahvistavansa ja monipuolistavansa valikoimiaan premium-oluiden sekä kvassin saralla.

Hartwall osti Bryggeri Helsingin

Kauppoja on hierottu myös panimojätti Hartwallin toimesta. Pyynikin ja Olvin sijaan toimintaa kasvatetaan maamme rajojen sisäpuolella. Koronan myötä tyhjentyneet ravintolat ovat joutuneet mittaviin vaikeuksiin ja samainen kato on luonnollisesti käynyt myös panimoravintoloiden puolella. Keskeisellä paikalla Helsingissä toimiva Bryggeri Helsinki on ollut aitiopaikalla todistamassa turistien katoamista katukuvasta ja sitä myöten panimoravintolankin pöydistä.

Edelleen pitkittyvän pandemian myötä Bryggerissä oltiinkin jo varautumassa lisärahoituksen tarpeeseen. Ulospääsynä tilanteesta nähtiin Hartwallin tekemä tarjous, jonka myötä panimoravintolan liiketoiminta siirtyy Rakuuna Olut Oy:ltä eteenpäin. Myös Bryggerin olutbrändit siirtyvät Hartwallin omistukseen, samoin kaksitoista työntekijää jatkaa uuden omistajan palveluksessa.

Bryggeri tulee jatkossakin jatkamaan yrittäjävetoisena panimoravintolana. Hartwall vastaa panimotoiminnasta, jonka ohjaksissa jatkaa Bryggerin tuotantopäällikkö Roope Lehtoranta. Rakuuna Olut Oy:lle sen sijaan tulee kauppojen myötä kahden vuoden kilpailukielto Helsinkiin, mutta yhtiö itsessään ei lakkaa olemasta. Sen toimintamahdollisuuksia selvitellään keväällä yhtiön noin 900:n osakkeenomistajan kanssa.

Yrityskauppojen myötä Bryggeri Helsingin olutpuoti ei enää nauti pienpanimoille tehdystä ulosmyyntimyönnytyksestä eli yli 5,5-prosenttisten oluiden myynti päättyi helmikuun alussa.

Hartwall rakentaa panimon Uros Live -arenalle

Hartwall nousee otsikoihin myös Tampereen suunnalla. Parhaillaan rakenteilla olevan Uros Live -arenakolossin on määrä avata ovensa kuluvan vuoden lopulla ja yhtenä sen huvituksista palvelee Hartwallin uusi ”pienpanimo”.

”Satsaamalla paikallisiin craft-oluisiin me olemme mukana viemässä Suomen olutkulttuuria ja koko panimoalaa entistä suurempaan nosteeseen. Tämä edellyttää meiltä rohkeita tekoja, jotka ovat jopa maailman mittakaavassa poikkeuksellisia. Panimo areenan paraatipaikalla tulee olemaan elämys kaikille aisteille”, kertoo Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen yrityksen tiedotteessa.

Hartwallilla on jo ennestään kaksi ”craft-panimoa”. Vuonna 2017 toimintansa Lahden suurpanimon sisuksissa aloittaneen Mattssonin lisäksi joukkoon liitettiin edellisessä otsikossa mainittu Bryggeri Helsinki.

Areenan yhteyteen rakentuva panimo on Suomen mittapuulla ainutlaatuinen, mutta vastaavia toteutuksia löytyy jo eri puolilta maailmaa jonkin verran. Esimerkiksi tanskalaisen Mikkellerin haarakonttori New Yorkissa palveli viime vuoteen saakka Metsin Citi-Fieldillä. Sen paikalla tulee jatkamaan Fountain Beverage Company ja EBBS Brewing.

Ruotsin panimomäärä jatkoi kasvuaan

Vaikka ajat ovat ankeat, ei ruotsalaisten panimokartan täyttyminen näytä kummempia hiipumisen merkkejä. Viime vuonna maan kokonaispanimomäärä kasvoi neljälläkymmenellä toimijalla, jotka täydentävät jo ennestään monisatapäistä joukkoa. Nyt Ruotsissa toimii Sveriges Bryggerierin ilmoituksen mukaan 453 panimoa. Oluen myynti sen sijaan on viime vuosina kasvanut hyvin verkkaisesti ja notkahti toissavuonna jopa hieman aiempaa alhaisemmalle tasolle.

Panimoiden nousutahti on ollut hurjaa. Kesällä 2017 kirjoitin Ruotsin panimomäärän ylittäneen kolmensadan rajapyykin ja vain reilut kolme vuotta myöhemmin saamme todistaa lukeman kipuamista kohti viittä sataa.

Vertailunvuoksi mainittakoon, että viime vuonna Suomessa suljettiin kokonaan kolme pienpanimoa ja yhteensä kymmenen uutta toimijaa sai oluitaan markkinoille. Suomen luvuissa ei ole huomioitu omistussuhteitaan vaihtaneita tai muiden järjestelyiden kautta toimintaansa jatkavia yrityksiä. On se tahti hieman länsinaapurissakin hidastunut, sillä huippuvuosina 2015 ja 2016 perustettiin kuusikymmentä uutta panimoa per vuosi ja 2019:kin vielä 46 kappaletta. Edellä mainittujen yritysten lisäksi Ruotisista löytyy myös lähes seitsemänkymmentä kiertolaistoimijaa.

Kuvalähde: Sveriges Bryggerier

 

Muita muutoksia pienpanimokartalla

Viiden Pennin kellariin rakentuvan Mad Hopper Brewing Co.:n remontti on edennyt loppusuoralle ja katutason alla asennellaankin jo panimolaitteistoa käyttökuntoon. Ensimmäiset oluet on tarkoitus saada kiertoon jo vapuksi. Myös olutravintolan puoli kokee kevääksi kasvojenkohotuksen ja samalla myös ruokalistoja päivitetään uuteen uskoon - klassikkoannoksia kuitenkaan poistamatta.

--

Kuusankoskella varsin paikallisesti vuodesta 2017 lähtien vaikuttanut Panimo Hoppa on hankkinut panimolleen mittavaa lisäkapasiteettia uusien tilojen myötä. Vanhan sekatavarakaupparakennuksen tiloissa toimiva panimo hankki isommat tilat Kymin Ruukin alueelta, mikä mahdollistaa jopa tuotannon kymmenkertaistamisen.

Alkuperäistä kauppapanimoa ei muutoksen myötä olla kuitenkaan hylkäämässä, vaan Valtakadun puutalossa valmistetaan jatkossa erikoiseriä ja tehdään pienempimuotoista tuotekehitystä. Toiminnan laajennuksen myötä Hopan oluet hyppäävät painotetusti tölkkeihin ja niitä onkin alkanut jo levittäytyä ainakin paikallisten kauppojen hyllyihin.

--

Seinäjokelainen Vixen Panimo rakentaa parhaillaan uutta tuotantolaitosta Kapernaumin alueen etelälaidalla. Muutto Tuottajankujalle aiheutui panimon isäntäravintolan, Kultaisen Kulauksen, toiminnan lopettamisesta. Olutravintola ilmoitti oviensa sulkemisesta helmikuun alussa. Vixenin tuotanto on muutto- ja rakennuspuuhien myötä hetken aikaa pysähdyksissä, mutta Seinäjoki tulee pysymään kahden panimon kaupunkina jatkossakin, jahka tuotanto saadaan taas rullaamaan uusissa tiloisssa.

Kuvalähde: Jakke's Brewery

Suomalaisten rallikuskien taustoittama Jakke’s Brewery on aloittanut oluen valmistuksen. Alun perin markkinoille Aukee-nimisellä, kuohuvalla mustikkaviinillä tullut klaukkalalaisyritys julkaisi ensimmäisen oluensa viikko sitten. 5,2-prosenttista Nollasarjaa kuvataan vaaleaksi Ale-olueksi, joka on maultaan nautittava, kevyt ja keväisen raikas.

Jakke’s Breweryä isännöiä ex-kartanlukija Jakke Honkanen ja osakaslistalta löytyy mm. Mikko Hirvonen, Esapekka Lappi, Teemu Suninen, Jari-Matti Latvala, Miikka Anttila, Janne Ferm, Juho Hänninen ja Toni Gardemeister.

--

Espoolainen Lumi Brewing on lopettanut toimintansa. Panimo ehti toimia Kiviruukin alueella viime vuoden maaliskuusta lähtien. Nyt tuotantotilat laitteineen on lunastettu panimolta ja niitä tarjotaan vuokralle kokonaispakettina. Lähistöllä toimiva Espoon Oma Panimo jatkaa toistaiseksi Länsi-Espoon ainoana panimona.

Pienpanimoiden annit

Korona tosiaan koettelee myös panimoalaa ja useampikin pienpanimo on käynnistänyt toimintansa varmistamiseksi ylimääräisen osakeannin. Ero vuoden takaiseen tilanteeseen on merkittävä sillä nyt (17.3.2021) lisärahoitusta hakee kaikkiaan kymmenkunta pienpanimoa, kun vuosi sitten samaan aikaan avoimia anteja oli vain yksi.

Osa avoimista anneista ei suoranaisesti liity koronaan ja joukossa on myös jo pidempään auki olleita, sittemmin jatkettuja osakeantejakin. Alla listattuna kaikki käynnissä olevat pienpanimoannit:

Ekta Bryggeri

Kotka Steam Brewery

Orava Brewing

Iso-Kallan Panimo

Panimo Kiiski

HoppingBrewsters Beer Company

Rocking Bear Brewers

Pyynikin Brewing Company

Tornion Panimo / Sangen

Myös Tallinnassa vaikuttavilla sorilaisilla on oma antinsa käynnissä:

Sori Brewing