Olutuutiskoosteet meinasivat jäädä vuoden vaihteen myötä unohduksiin, mutta ehkä harvakseltaan ja epämääräisesti julkaistava sarja on kuitenkin tyhjää parempi. Asiaahan artikkeleihin nimittäin tuntuu riittävän, eikä pelkästään pitkittyvän pandemian takia. Koetin nyt parhaani mukaan poimia hyvän kattauksen uutisia alkuvuoden ajalta, mutta muitakin tarinoita saa vinkata koostettavaksi.
 |
Hiilineutraali Maku |
Myös olutalalla on herätty puhumaan toiminnan hiilijälänjäljestä. Suomellahan on tiukat tavoitteet muun muassa rakentamisen hiilineutraaliuden suhteen, mutta aiheeseen on herätty myös monella muulla sektorilla. BrewDogin hiiilitoimenpiteistä olikin juttua jo aiemmassa katsauksessa, mutta myös Tuusulassa halutaan panostaa ympäristöasioihin entistä tarmokkaammin.
Panimon toiminta oli jo menneen vuoden osalta hiilineutraalia ja tälle vuodelle tavoite on asetettu vieläkin korkeammalle. Maku Brewing on sitoutunut kompensoimaan vuonna 2021 aiheuttamansa CO2-päästöt kaksinkertaisesti eli tavoitteena on hiilinegatiivinen toiminta. Samaa tasoa on tarkoitus ylläpitää vastaisuudessakin.
Kuluttajahintoihin toimenpiteillä ei ole vaikutusta ja panimo kertookin avoimesti, ettei päästökompensointi ylettömän kallista puuhaa lopulta olekaan. Keskimääräinen hinta päästötonnin kompensaatiolle on noin 10-15€. Tonnien kertyessä kuvetta saa kuitenkin kaivaa kohtalaisen syvältä, sillä Makunkin laskennallisiksi vuosipäästöiksi saatiin viime vuonna 268 tCO2.
Osa päästökompensoinneista mahdollistetaan mittavan metsitysprojektin voimin, jota varten panimo on valjastanut 27,24 neliökilometrin laajuisen suojelualueen käyttöönsä. Lisätietoa aiheesta löytyy Makun omilta nettisivuilta:
Vuonna 2021 yksikään Maku Brewingin olut ei enää kuormita ilmastoa.
 |
Yksi trappistipanimo vähemmän |
Ei munkkeja, ei trappististatusta. Trappistipanimoiden määrässä ei ole totuttu mittaviin muutoksiin, vaikka menneinä vuosina tuollakin saralla on vähän aiempaa laajemmin pöhissytkin. Uusin muutos on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä pitkästä aikaa trappistipanimoiden määrä lähti laskuun.
Sivistynyt maailma maallistuu, mikä näkyy myös munkkikunnan ikääntymisenä. Vaikutukset tuntuvat nyt myös olutlaseissa, sillä juurikin munkkikadon vuoksi belgialainen Achel on menettänyt oikeuden käyttää trappist-tunnusta tuotteissaan. Itse oluen valmistus sen sijaan ei ole uhattuna.
Nykyäänhän munkeilla ei monessakaan "luostaripanimossa" ole enää mitään tekemistä itse oluen tuotannon kanssa, mutta arvostetun trappist-merkinnän käyttö edellyttää hengenmiesten muodollista läsnäoloa toiminnassa. Limburgissa on kuitenkin oltu ilman munkkien valvovaa silmää jo viime kesästä lähtien, mikä on tunnuksellisesti kestämätön tilanne.
Vaikka Belgiaan jääkin vielä viisi voimissaan olevaa trappistipanimoa (Westmalle, Westvleteren, Orval, Chimay ja Rochfort), voidaan samojen ongelmien kanssa juotua painimaan tulevaisuudessa niissäkin. Koko maasta kun löytyy vain satakunta "virkaan" sopivaa kaapuveikkoa.
 |
| Kuvalähde: Pyynikin Brewing Company |
Pyynikki laajentaa toimintaansa Viroon
Vahvasti Euroopan markkinoille katsova tamperelaispanimo on jo pidemmän aikaa etsinyt sopivaa toimipistettä toiminnan laajentamiseksi. Kotimaasta ei sopivaa yhteistyökumppania tai tuotantolaitosta löytynyt, mutta kalaonni lahden takana osoittautui paremmaksi.
Viron suurimpien panimoiden joukkoon lukeutuva Haljalan panimokiinteistö kasvattaa Pyynikin volyymiä merkittävästi. Aiemmin tanskalaisen Harboe Bryggerin omistuksessa ollut panimolaitos on tuotantokapasiteetiltään Viron kolmanneksi suurin – vuosituotanto on parhaimmillaan ollut hieman alle 20 miljoonaa litraa. Kauppa käsittää kiinteistön ja laitteiston ohella neljän hehtaarin maa-alueen, laboratorion ja kuljetuskalustoa. Virolaiset tuotemerkit ja panimoa käyttänyt AS Viru Õlu eivät sisälly kauppaan.
Kauppa tulee tarpeeseen, sillä panimo kertoo kasvupaineiden olevan valtavia – pelkästää tälle vuodelle arvioidaan tarvittavan jopa 80% kasvua tuotantomääriin. Toteutunut kauppa tarjoaa puskuria hetkellistä lievitystä pidemmälle ajalle. Haljalaan suunnitellaan eritoten panimon volyymituotteiden valmistusta sekä jatkossa myös private label -tuotteiden tehtailua. Jatkossa Haljalaan avataan myös panimon baari ja olutkauppa. Toiminta Tampereella tulee jatkossa keskittymään erikoiserien valmistukseen ja tuotekehitykseen.
Hankkeen rahoituksesta käydään neuvotteluja, jonka lisäksi panimo jatkaa käynnissä olevaa osakeantiaan. Muutoksia on luvassa Suomenkin puolella, sillä Raholassa toimivan panimon vuokrasopimus on pian katkolla ja uusi osoite on etsittävä asuinaluerakentamisen tieltä viimeistään kahden vuoden sisällä. Lisäksi Pyynikki kehittää par’aikaa Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevaa vanhaa tavara-asemaa panimo- ja oluttoiminnan näyttämöksi.
Olvi ostaa pienpanimon Latviasta
Myös iisalmelaiset ovat käyneet panimo-ostoksilla Balttiassa. Olvi vahvisti rivejään Latviassa hankkimalla Piebalgas Alus -pienpanimon osakekannan itselleen. Kaupan myötä Pielbalgas siirtyy Olvi-omisteisen Cesu Alus -tytöryhtiön alaisuuteen.
Piebalgasin vuosituotanto on ennen kauppoja pyörinyt kolmen miljoonan litran tietämissä, mutta kapasiteetti riittää määrän kaksinkertaistamiseen, mikä olisi suomalaistenkin pienpanimoiden joukossa jo hyvin merkittävä litramäärä. Olvilaisten vuosituotantoon kauppa ei merkittävää lisäkasvua tuo, sillä Cesu Alusin kokonaismyynti nousi viime vuonna reiluun 70 miljoonaan litraan.
Panimokauppojen myötä Olvi-konserni kuitenkin kertoo vahvistavansa ja monipuolistavansa valikoimiaan premium-oluiden sekä kvassin saralla.
 |
Hartwall osti Bryggeri Helsingin |
Kauppoja on hierottu myös panimojätti Hartwallin toimesta. Pyynikin ja Olvin sijaan toimintaa kasvatetaan maamme rajojen sisäpuolella. Koronan myötä tyhjentyneet ravintolat ovat joutuneet mittaviin vaikeuksiin ja samainen kato on luonnollisesti käynyt myös panimoravintoloiden puolella. Keskeisellä paikalla Helsingissä toimiva Bryggeri Helsinki on ollut aitiopaikalla todistamassa turistien katoamista katukuvasta ja sitä myöten panimoravintolankin pöydistä.
Edelleen pitkittyvän pandemian myötä Bryggerissä oltiinkin jo varautumassa lisärahoituksen tarpeeseen. Ulospääsynä tilanteesta nähtiin Hartwallin tekemä tarjous, jonka myötä panimoravintolan liiketoiminta siirtyy Rakuuna Olut Oy:ltä eteenpäin. Myös Bryggerin olutbrändit siirtyvät Hartwallin omistukseen, samoin kaksitoista työntekijää jatkaa uuden omistajan palveluksessa.
Bryggeri tulee jatkossakin jatkamaan yrittäjävetoisena panimoravintolana. Hartwall vastaa panimotoiminnasta, jonka ohjaksissa jatkaa Bryggerin tuotantopäällikkö Roope Lehtoranta. Rakuuna Olut Oy:lle sen sijaan tulee kauppojen myötä kahden vuoden kilpailukielto Helsinkiin, mutta yhtiö itsessään ei lakkaa olemasta. Sen toimintamahdollisuuksia selvitellään keväällä yhtiön noin 900:n osakkeenomistajan kanssa.
Yrityskauppojen myötä Bryggeri Helsingin olutpuoti ei enää
nauti pienpanimoille tehdystä ulosmyyntimyönnytyksestä eli yli 5,5-prosenttisten
oluiden myynti päättyi helmikuun alussa.
Hartwall rakentaa panimon Uros Live -arenalle
Hartwall nousee otsikoihin myös Tampereen suunnalla. Parhaillaan rakenteilla olevan Uros Live -arenakolossin on määrä avata ovensa kuluvan vuoden lopulla ja yhtenä sen huvituksista palvelee Hartwallin uusi ”pienpanimo”.
”Satsaamalla paikallisiin craft-oluisiin me olemme mukana viemässä Suomen olutkulttuuria ja koko panimoalaa entistä suurempaan nosteeseen. Tämä edellyttää meiltä rohkeita tekoja, jotka ovat jopa maailman mittakaavassa poikkeuksellisia. Panimo areenan paraatipaikalla tulee olemaan elämys kaikille aisteille”, kertoo Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen yrityksen tiedotteessa.
Hartwallilla on jo ennestään kaksi ”craft-panimoa”. Vuonna 2017 toimintansa Lahden suurpanimon sisuksissa aloittaneen Mattssonin lisäksi joukkoon liitettiin edellisessä otsikossa mainittu Bryggeri Helsinki.
Areenan yhteyteen rakentuva panimo on Suomen mittapuulla ainutlaatuinen, mutta vastaavia toteutuksia löytyy jo eri puolilta maailmaa jonkin verran. Esimerkiksi tanskalaisen Mikkellerin haarakonttori New Yorkissa palveli viime vuoteen saakka Metsin Citi-Fieldillä. Sen paikalla tulee jatkamaan Fountain Beverage Company ja EBBS Brewing.
Ruotsin panimomäärä jatkoi kasvuaan
Vaikka ajat ovat ankeat, ei ruotsalaisten panimokartan täyttyminen näytä kummempia hiipumisen merkkejä. Viime vuonna maan kokonaispanimomäärä kasvoi neljälläkymmenellä toimijalla, jotka täydentävät jo ennestään monisatapäistä joukkoa. Nyt Ruotsissa toimii Sveriges Bryggerierin ilmoituksen mukaan 453 panimoa. Oluen myynti sen sijaan on viime vuosina kasvanut hyvin verkkaisesti ja notkahti toissavuonna jopa hieman aiempaa alhaisemmalle tasolle.
Panimoiden nousutahti on ollut hurjaa. Kesällä 2017 kirjoitin Ruotsin panimomäärän ylittäneen kolmensadan rajapyykin ja vain reilut kolme vuotta myöhemmin saamme todistaa lukeman kipuamista kohti viittä sataa.
Vertailunvuoksi mainittakoon, että viime vuonna Suomessa suljettiin kokonaan kolme pienpanimoa ja yhteensä kymmenen uutta toimijaa sai oluitaan markkinoille. Suomen luvuissa ei ole huomioitu omistussuhteitaan vaihtaneita tai muiden järjestelyiden kautta toimintaansa jatkavia yrityksiä. On se tahti hieman länsinaapurissakin hidastunut, sillä huippuvuosina 2015 ja 2016 perustettiin kuusikymmentä uutta panimoa per vuosi ja 2019:kin vielä 46 kappaletta. Edellä mainittujen yritysten lisäksi Ruotisista löytyy myös lähes seitsemänkymmentä kiertolaistoimijaa.
 |
Kuvalähde: Sveriges Bryggerier |
Muita muutoksia pienpanimokartalla
Viiden Pennin kellariin rakentuvan Mad Hopper Brewing Co.:n remontti on edennyt loppusuoralle ja katutason alla asennellaankin jo panimolaitteistoa käyttökuntoon. Ensimmäiset oluet on tarkoitus saada kiertoon jo vapuksi. Myös olutravintolan puoli kokee kevääksi kasvojenkohotuksen ja samalla myös ruokalistoja päivitetään uuteen uskoon - klassikkoannoksia kuitenkaan poistamatta.
--
Kuusankoskella varsin paikallisesti vuodesta 2017 lähtien vaikuttanut Panimo Hoppa on hankkinut panimolleen mittavaa lisäkapasiteettia uusien tilojen myötä. Vanhan sekatavarakaupparakennuksen tiloissa toimiva panimo hankki isommat tilat Kymin Ruukin alueelta, mikä mahdollistaa jopa tuotannon kymmenkertaistamisen.
Alkuperäistä kauppapanimoa ei muutoksen myötä olla kuitenkaan hylkäämässä, vaan Valtakadun puutalossa valmistetaan jatkossa erikoiseriä ja tehdään pienempimuotoista tuotekehitystä. Toiminnan laajennuksen myötä Hopan oluet hyppäävät painotetusti tölkkeihin ja niitä onkin alkanut jo levittäytyä ainakin paikallisten kauppojen hyllyihin.
--
Seinäjokelainen Vixen Panimo rakentaa parhaillaan uutta tuotantolaitosta Kapernaumin alueen etelälaidalla. Muutto Tuottajankujalle aiheutui panimon isäntäravintolan, Kultaisen Kulauksen, toiminnan lopettamisesta. Olutravintola ilmoitti oviensa sulkemisesta helmikuun alussa. Vixenin tuotanto on muutto- ja rakennuspuuhien myötä hetken aikaa pysähdyksissä, mutta Seinäjoki tulee pysymään kahden panimon kaupunkina jatkossakin, jahka tuotanto saadaan taas rullaamaan uusissa tiloisssa.
 |
| Kuvalähde: Jakke's Brewery |
Suomalaisten rallikuskien taustoittama Jakke’s Brewery on aloittanut oluen valmistuksen. Alun perin markkinoille Aukee-nimisellä, kuohuvalla mustikkaviinillä tullut klaukkalalaisyritys julkaisi ensimmäisen oluensa viikko sitten. 5,2-prosenttista Nollasarjaa kuvataan vaaleaksi Ale-olueksi, joka on maultaan nautittava, kevyt ja keväisen raikas.
Jakke’s Breweryä isännöiä ex-kartanlukija Jakke Honkanen ja osakaslistalta löytyy mm. Mikko Hirvonen, Esapekka Lappi, Teemu Suninen, Jari-Matti Latvala, Miikka Anttila, Janne Ferm, Juho Hänninen ja Toni Gardemeister.
--
Espoolainen Lumi Brewing on lopettanut toimintansa. Panimo ehti toimia Kiviruukin alueella viime vuoden maaliskuusta lähtien. Nyt tuotantotilat laitteineen on lunastettu panimolta ja niitä tarjotaan vuokralle kokonaispakettina. Lähistöllä toimiva Espoon Oma Panimo jatkaa toistaiseksi Länsi-Espoon ainoana panimona.
 |
Pienpanimoiden annit |
Korona tosiaan koettelee myös panimoalaa ja useampikin pienpanimo on käynnistänyt toimintansa varmistamiseksi ylimääräisen osakeannin. Ero vuoden takaiseen tilanteeseen on merkittävä sillä nyt (17.3.2021) lisärahoitusta hakee kaikkiaan kymmenkunta pienpanimoa, kun vuosi sitten samaan aikaan avoimia anteja oli vain yksi.
Osa avoimista anneista ei suoranaisesti liity koronaan ja joukossa on myös jo pidempään auki olleita, sittemmin jatkettuja osakeantejakin. Alla listattuna kaikki käynnissä olevat pienpanimoannit:
Myös Tallinnassa vaikuttavilla sorilaisilla on oma antinsa käynnissä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti