Näytetään tekstit, joissa on tunniste Talvi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Talvi. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. tammikuuta 2024

Panimoyhtiö X Tärppi Winter Ale

Panimoyhtiö X Tärppi Winter Ale

Panimoyhtiö X Tärppi Winter Ale

Jos ei järvellä tärppää niin jääkaapilla viimeistään!

Eli rehti pilkkiolut brittitunnelmiin sovitettuna. Panimoyhtiö X:n Tärppi on levittäytynyt aika mukavasti lähialueen kauppoihin ja kyllähän maltaiseksi brittityylin talviolueksi luonnehdittu eväs piti haaviin nostaa.

Olut pohjaa panimon kokeelliseen Xperimental Seriesiin, josta on löytynyt muutamia omaan suuhun oikein hyvin istuneita tuotoksia. Tätä Winter Alea en kuitenkaan ole tainnut testimuodossaan maistaa, mutta hyväksihän tämä on ihan syystäkin havaittu ja sitä myötä laajempaan jakeluun skaalattu.

Panimoyhtiö X Tärppi Winter Ale

Punertavan ruskea olut valkealla vaahdolla. Tuoksussa keksimäistä maltaisuutta ja brittihedelmää.

Maku on varsin hyvä, mukavan runsaskin. Keksimäistä maltaisuutta, hienoisen paahtunuttakin tuntua, brittihedelmäisyyttä ja ripaus yrttisyyttä. Varsin tasapainoinen, miellyttävä talviolut toffeisella, hieman yrttisellä ja paahtuneella jälkimaulla.

Pisteet: 35/50

sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Tanker Winter Is Coming Mint Stout


Tanker Winter Is Coming Mint Stout
  • Tyyli: Stout
  • Alk.%: 8,5
  • Panimo: Tanker, Jüri, Viro
Tankerkin näkyy ottaneen askeleen vähän kansainvälisempää nimimaailmaa, kuten heidän joulun alla Alkon valikoimiin saapunut minttuinen stoutkin osoittaa. Värikkäästi somistettu Winter Is Coming tunnettiin aiemmin helpommin alkuperälokalisoitavalla nimellä, Külmale Maale, mutta on taipunut nyt yleismaailmallisemmin soljuvammalle lontoon murteelle.

Mintulla maustettu 8,5-prosenttinen stout oli kohdallani puhdas heräteostos, vaikken mintusta oluen mausteena kummemmin välitäkään. Talvinen minttukaakaokin on yliarvostettua hapatusta. After Eightit mielessä olueen kuitenkin tartuin ja ihan kelpo esityshän sieltä ulos tupsahti. Runsaampaa ja pehmeämpää muhistelua olisin tuntuman ja makusyvyyden suunnille kuitenkin kaipaillut.
Sweet, pitch black beer with a frothy brown creamy head. Chocolate, coffee, mint and roasted barley take turns of dominating this decadent blend of flavours. A true winter warmer to be enjoyed in slow sips by the fireplace.
Tanker Winter Is Coming Mint Stout
Hyvin tumma, runsaan ja kevyen ruskean vaahdon nostattava olut. Tuoksu on tummansuklainen, sävykästä minttua henkivä ja paahtuneen maltainen. Ei järettömän syvä tai muhkea, mutta varsin toimiva.

Maussa suklaa ja minttu sekoittuvat yhteen oikein kunnolla. Mintun raikkaus löytyy hyvin jo paahtomaltaisessa, kevyen suklaisessa alkuvaiheessa, mutta voimistuu kohti suklaisempaa jälkimakua liikuttaessa. 

Oluen suutuntuma ja yleinen syvyys jää hieman keskirunsasta soljuvammaksi, muttei nostata aivan After Eightiin vertautuvaa muhevuutta. Ei sinällään tarvitsekaan, vaikka vahvuuden myötä halajaisin vähän enemmän pehmeyttä runkoon mukaan. 

Pisteet: 35/50

maanantai 18. tammikuuta 2016

Alkon Jouluoluet 2015: Fuller's Old Winter Ale

Oldie but goldie...
  • Tyyli: English Strong Ale
  • Alk.%: 5,3
  • Panimo: Fuller's, Lontoo, Englanti

Tämä lontoolaispanimon talvitunnelmaan hyvin istuva, rusehtava ja miellyttävän pubitunnelmainen English Strong Ale on ollut vakiokasvo Alkon joulu- ja talvisesongin valikoimissa. Fuller’s Old Winter Ale onkin olut, jolle suo mieluusti jokavuotisen paluun. Mitään suurta ja ihmeellistä se ei kuitenkaan tarjoa, mutta tasapainoisuus, alussa mainittu tunnelma ja brittiläinen tahdikkuus tekevät siitä erinomaisen nautiskeluoluen talvisen maiseman tuijotteluun. Toisaalta, mikäpä Fuller’sin tuote ei siihen ei sopisi?

Laatukamaa laatupanimolta siis lasissa. Pale ale-, kristalli- ja suklaamaltaista kootun oluen humalakattaus henkii mukavaa brittitunnelmaa Goldings-, Challenger- ja Northdown-lajikkeiden muodossa. Old Winter Ale on panimon nettisivujen mukaan erityisen suosittu länsinaapurissamme Ruotsissa, mutta sillä on paljon vientiä muuallekin.

Fuller's Old Winter Ale
Meripihkainen, läpikuultava olut vaalealla vaahdolla. Tuoksu on kuivatun hedelmäinen, kuivakkakuisen leivosmainen ja hitusen sitrusyrttinen. Ruskeaa, rentoa pubitunnelmaa...

Mausta löytyy samaa, rusinansävyistä kuivattua hedelmäisyyttä, kevyen karamellista, kuivakakkuista tuntua. Sitruksinen, puumaisen kuiva ja hienoisen yrttinen humalointi puree miellyttävästi tuoden kokonaisuuteen mukavaa särmää. Olut on suussa hieman soljuva, muttei järin tuhti. Mauiltaan sopivan syvä, makean orastava mutta samalla kuivakan pureva.

Tuomio: Mainio, tasapainoinen britti joulun ja oikeastaan koko talven sesonkiin. Sopivan lämmin ja mutkaton, laadukas ja maistuva.

Pisteet: 37/50

maanantai 27. tammikuuta 2014

Kaksi tummaa Muflonia: Beer Hunter's Mufloni Talviporter ja Mufloni Aamupala Stout



Talven lämmittäjä ja paahteinen aamupala...
Tällä kertaa ääneen päästetään arviot kahdesta tumman puhuvasta porilaisesta, joilla kummallakin on täsmällinen tehtävä oluen ystävien maailmassa. Kaksikosta vahvempi, Beer Hunter’sin Mufloni Talviporter on vahvuudeltaan kuuden prosenttiyksikön portteri, jota löytyy hanatavarana kotimaisista olutravintoloista hyvin vaihtelevasti. Aiemminhan arvioissani oli myös maitokauppavahvuinen Huurupukki-portteri, joka osoittautui keveydestään huolimatta varsin päteväksi olueksi – joten vahvemman rungon omaava talviolut saa osakseen ihan mukavat ennakko-odotukset!

Toisesta arviosta löytyy sen sijaan oluen ystävän aamupalapöytään soveltuva, samaisen Beer Hunter’s-panimon Mufloni Aamupala Stout. Periaatteessa se onkin kaurastout sen valmistukseen ohramaltaan lisäksi käytetyn kauran puolesta, mutta tarkemmaksi tyylilajiksi on kuitenkin määritelty dry stout mikä taas viestii siitä, että hieman kuivempi paahdenautinto on tiedossa. Vahvuutta tällä stout-oluella on tasan neljä prosenttia ja sen esiintyvyys tuntuisi olevan melko laaja ainakin suuremman olutvalikoiman omaavissa ruokakaupoissa kautta maan! Täytyy vielä tähän väliin kehaista pullotettujen Mufloni-oluiden tänä vuonna uusiutunutta etiketin ilmettä. Omaan silmään hieman retrouttakin sisällään pitävä muotokieli ja ennen kaikkea väritykset saavat helposti hymyn huulille eikä suotta – näkyhän on mitä mainioin! Aamupalan etiketti tuo muuten etäisesti mieleen Teräsmiehen rintaa koristavan logon… Tyylikäs se on joka tapauksessa. Mutta päästetäänpäs pukit laitumelle, aloitetaan kuopiolaisravintolassa nautiskellusta Talviportterista:

Beer Hunter’s Mufloni Talviporter
Beer Hunter’s Mufloni Talviporter
Tummuutta uhkuva, beigen vaahtokruunun hanasta matkaansa ottava kotimainen talvilaadun porter. Tuoksultaan miellyttävän paahteinen kahvisine vivahteineen. Tummaa suklaata, ehkä pikemmin kaakaota, mutta myös kevyttä tuhkaisuutta, lakritsia sekä ripaus tummaa hedelmäisyyttä. Maultaan myös mukavan maistuva. Paahteinen maltaisuus ja kahvinen aromikkuus ovat saaneet vahvan kumppanin kaakaojauheen tuomasta, kevyen kuivakkaista tuntumasta. Suklainen ote jääkin jälkimaussa suuhun leijailemaan miellyttävällä tavalla. Hentoisia viitteitä salmiakista löytyy myös, sama pätee kypsään, tummuutta uhkuvaan hedelmäisyyteenkin. Kahvista ja suklaasta huolimatta yleisilme ei ole kuivakka, se on oikein miellyttävä talven kirpakoiden pakkasten valon pilkahdus. Makukirjoltaan keskisyvä, tuntumaltaan voisi tarjota asteen enemmän runsautta, joskaan valittamisen aihetta ei suuremmin löydykään. Mielestäni varsin mukavasti toimiva porter-olut Porista! Kahvisen portterin ystäville - tositarkoituksella (saattaa sisältää myös suklaata).


Pisteet: 36/50

Ja seuraavaksi vuorossa kotioloissa, etiketistä poiketen iltapalana nautiskeltu Aamupala (kaura)Stout, joka löytyy siis melko laajasti ruokakauppojen oluthyllyistä!

Beer Hunters Mufloni Aamupala Stout
Beer Hunters Mufloni Aamupala Stout
Tummanpuoleinen, hieman reunoiltaan punertava, olomuodoltaan kermaista, beigeä vaahtoa pintaansa muodostava aamupalaolut. Tuoksu ei ole järin voimakas, mutta paahteista syvyyttä siitä löytyy mukavasti. Kahvia, hentoa happamuutta, paahtunutta mallasta ja tummaa suklaata. Maku on kaksijakoinen. Alkupuolisko on huomattavan vetinen, saa voimistuessaan kevyttä happamuutta joukkoonsa. Maun loppupuoli taasen viettelee paatuneimmankin paahdemaakarin – voimakkuus, syvyys ja makukirjo on lopun osalta kohdillaan. Kun makua alkaa löytymään, nousee se esiin kahvisen paahteisena maltaana, tumman suklaisena, ei kuitenkaan makeana vaan kuivempaan suuntaan taittuvana. Myös katkeron puraisua muistuttaa itsestään jälkimaussa. Haastavaan rakoon onnistunut olut, ohut runkokaan ei vesitä mukavan paahteista ja lopun osalta yllättävän napakkaa kokemusta. Kevyempi paahdenautinto luvassa, suosittelen!

Pisteet: 34/50