Saimaa Brewer’s Classic Vahva IPA

Saimaa Brewer’s Classic Vahva IPA

• Tyyli: India Pale Ale
• Alk.%: 7,0
• Panimo: Saimaa Brewing Co., Mikkeli, Suomi

Saimaalta ei olekaan vähään aikaan tullut maisteltua oikein mitään, mutta Alkoihin hetki sitten tullut Vahva IPA herätti mielenkiinnon. Panimon peruslinjahan tarjoilee laajaan asiakassegmenttiin hyvin uppoavia, varmoja perusmakuja ilman sen suurempia harha-askeleita tai huippukuriositeetteja. Tasaista ja hillittyä menoa siis. Panimon IPA-maailma ei rohkeammista Brewer’s Special -sarjan oluista oikein ole onnistunut säväyttämään, joskin täytyy myöntää, ettei sarjan uutuuksia olekaan parin viime vuoden aikana sen suuremmin tullut edes maisteltuakaan.

Nyt tarjolle tulleen seitsenprosenttisen Vahva IPAn äärellä oli kuitenkin hyvä tutkiskella, kuinka kaupparajaa ryhdikkäämmät humalahimottelut Mikkelissä nykyisellään soivat. Olut toki kuuluu hillitympään Brewer’s Classic -sarjaan, mutta ehkä juuri sen vuoksi tähän tartuinkin. Kuvaus nimittäin taittui kutsuvasti hieman karamelliseenkin Ameriikan IPA-suuntaan, semmoiseen ”takavuosien” rehtiin ja katkeramman suloiseen meininkiin päin.

Etiäinen ja markkinointiteksti pitikin lopulta hyvin paikkansa, vaikka kokonaisuus omaan makuun ehkä hieman turhan marmeladimaisen hedelmäinen ja sitä kautta makeahko onkin. Ei silti höpsömpi esitys. Ehkä tuo Brewer’s Special -sarjakin innostaisi paremmin testailemaan, mikäli kaupparajan katto ei makumaailmaa olisi turhaan pidättelemässä.

Tässä on monitasoisen rohkea, mutta tasapainollaan vakuuttava vaalean kullankeltainen Saimaa Vahva IPA. 

Tämän oluen mainiota maltaisuutta tukevat paitsi hennot sitruksen ja kypsien hedelmien sävyt, myös viehättävä havupuun vivahde. Nojaa siis rennosti vahvaan mallasrunkoon ja maista katkeron ja humalan valloittava harmonia.

Saimaa Brewer’s Classic Vahva IPA

Meripihkainen, kevyen utuinen ja nätin vaahdon nostava olut. Tuoksu on aika hyvä. Kypsää hedelmää, mandariinia ja sitrusta, yrttisyyttä sekä greippiä. Mukana on myös hienoisen karamellista maltaisuutta ja pihkaisuutta.

Maku on tuoksun linjoilla, ehkä vähän marmeladimaisella vireellä jo mandariinin ja karamellisuuden yhtymässä liikutaan, mutta onneksi greippinen katkeruus halkoo pahinta makeutta. Kypsää hedelmää tasapainottaa yrttisyys ja aika kiva "old school" IPA napakalla katkerollahan tämä on. Ei pöllömpi.

Pisteet: 34/50

Mallaskoski OktoberRye

Mallaskoski OktoberRye

• Tyyli:  Oktoberfest / Märzen
• Alk.%: 6,0
• Panimo: Mallaskosken Panimo, Seinäjoki, Suomi

Oktoberfest-teemaan on innostuttu myös Seinäjoella, missä olutjuhlan makuihin on paritettu pieni säväys rukiisempiakin värejä. Ei ollenkaan hassumpi idea näin paperilla ja tuntui toimivan lasissa jopa mielikuvaa paremmin.

Kuopiolaisten tapaan myös Mallaskosken teemaolut edustaa vähän perushellesiä sävykkäämpää tyylisuuntaa, jossa Pils- ja ruismaltaiden lisäksi mukana menossa on hieman Cara Paleakin. Humalointi hoidetaan kokonaan Perlen voimin, eikä syksyisen lagerin oikeastaan tarvitse tämän tunnelmallisempi ollakaan. Oikeinkin hyvin vuodenaikaan sovitettua menoa.

Mallaskoski OktoberRye

Mallaskoski OktoberRye

Kellertävän ruskea olut valkealla, kestävällä vaahdolla. Tuoksu on odotetusti mallasvetoinen, selkeän rukiinen ja yrttinen. Jännän kermava, jopa hieman kuivahedelmäinen ja hieman mausteinen. Ennen kaikkea hyvä.

Maku tukee tuoksuhavaintoja. Rukiinen, muutoinkin runsaan maltainen tunnelma on varsin miellyttävän oloista. Hienoista leipäisyyttä, kevyttä kuivahedelmää ja mukavaa mausteisuutta ennen yrttistä purentaa. Syksyinen olut. Osuu makuhermoon.

Pisteet: 37/50

Sori Vermont Hustler NEIPA

Sori Vermont Hustler NEIPA

• Tyyli: New England IPA
• Alk.%: 5,5
• Panimo: Sori Brewing, Tallinna, Viro

Sorilaisia ei olekaan hetkeen tullut naustiskeltua, mutta nyt tuli vastaan sen verran tyylikkään näköinen NEIPA-purkki, ettei ohi voinut kävellä. Tallinnalaispanimon tekemiset ovat vuosien mittaan vaikuttaneet varsin hyvin omaan makuun iskeviltä, joskin ne säväyttävimmät makuelämykset ovatkin löytyneet sieltä tummempien ja jykevimpien oluiden ääreltä. Mutta niinhän se monen muunkin tapauksessa menee. NEIPA- ja vähän IPA-hommatkin ovat jääneet joka tapauksessa tämän panimon osalta vähän vähemmälle huomiolla, joskin jokunen kokemus on niissäkin sävyissä toki vyölle jo karttunut.

Vermont Hustler on kauppavahvuinen NEIPA, jonka esittelyteksti mainitsee lajityypille ominaisesti isommankin kirjon trooppisia hedelmälaatuja. Oma purkkini osoittautui kuitenkin aika suoraviivaiseksi ja New England -liitteeseen viitaten jopa kepoisen ohkaiselta. Ei siis aivan semmoista hedelmälatausta, mitä tyylissä yleisesti odotusarvona on. Ihan hyvänmakuinen ja nopeasti kaatuva olut toki, mutta NEIPAn janoissani en isommin kuitenkaan innostunut. Kohtalainen katkeruus yhdistettynä sitruksiseen ilmeeseen pelastaa paljon, mutta vie tyyliä tosiaan vähän toiseen suuntaan.

Vermonth Hustler is a hazy New England style fruity hop bomb with superb softness and drinkability. You find here fruity aromas like passionfruit, mango and papaya. It's so good you might have another.

This is our take to Vermont-style New England IPA beers - by brewing it with a lager yeast. Playing with advanced brewing techniques, super fresh hops and of course the NEIPA-style malt bill. A style that requires skill as well as it requires a tiny bit of luck. This is what we love to do!

Sori Vermont Hustler NEIPA

Melko samea, hedelmäisen oloinen ja kaunis olut. Tuoksu on voittopuolisesti sitruksinen, kevyemmin tropiikinkylläinen. Aika kevyt, mutta melko aromikas silti.

Maku on ihan jees. Ehkä vähän jo ajankin himmentämä, pääpiirteissään sitruksisuuteen painottuva, tuoksua kevyemmin trooppinen esitys. Hedelmäisyyttä kyllä löytyy ja maultaan se myös miellyttää, mutta NEIPA-maailmaan kovin kevyellä otteella ollaan liikenteessä. Kuiva, kohtalaisen mukavalla peräkärryllä täydennetty, aika suoraviivainen. Juotavuudeltaan hyvällä tasolla ja kevyesti lasista katoaakin, mutta NEIPAn janoon ei isommin iske. 

Pisteet: 33/50

Aalto Tahiti Blonde Ale

Aalto Tahiti Blonde Ale

• Tyyli: Golden Ale
• Alk.%: 5,4
• Panimo: Aalto Panimo, Jyväskylä, Suomi
  

Jyväskylän neljäskin panimo on saanut oluitaan jo myyntiin eli enää odotellaan tikkalalaisten yhtymistä joukkoon, jotta on koko paikallispanimloviisikko vihdoin kasassa. Komea lukema joka tapauksessa on jo koossa, vaikka Jääskelässä onkin isomman laitteiston virittely vielä kesken ja tämän jutun pääaiheena olevan Aallonkin toiminta on polkaistu käyntiin ”väliaikaistiloissa”. Mutta olutta on ja se lienee se pääasia näin kuluttajan näkökulmasta.

Aalto Panimohan on tuttu tekijä jo useamman vuoden matkalta, mutta nyt päästään ensikertaa testaamaan kiertolaiskeittojen sijaan täysin oman panimon makuja. Ensiesiintyminen taisi tapahtua jo tämän kesän Olutsatamassa, mutta erakkoharrastaja yhytti ensimmäisen aaltolaisen vasta joku hetki myöhemmin kylämarketin olutosastolta.

Aalto on myös Olutkellarin selkeä lähipanimo ja etenkin tuo nykyinen ”mantereen puolelta” löytyvä toimipaikka on melkein kuin omalla kylällä. Kaksi kilometriä taitaa olla tarkka matka tietä pitkin ja kuntarajakin vielä välissä, mutta varsin naapurissa jo kumminkin. Ensi vuonna Aalto kuitenkin siirtyy pääsaaren puolelle, minne on par’aikaa rakentumassa kokonaan uusi toimipaikka. Mutta katsotaan sitä sitten tarkemmin, kun sen aika koittaa.

Tutustuminen Aallon makuihin alkaa otsikon mukaisesti Tahiti Blonde Alen voimin. Panimohan ammentaa innoituksensa Säynätsalon saariryhmän ympäristöstä ja luonnosta. Tahiti voisi tietty viitata vähän kaukaisemmillekin laineille, mutta saarelaisilla on jostain syystä tapana kutsua asuinsijaansa Päijänteen Tahitiksi. Luonnehdinta on ilmeisesti lähtöisin Alvar Aallon suusta, joten sen jatkumo Aalto Panimon tuotannossa on oikeastaan luontevaa, odotettua ja ehkä toivottuakin.

Itse olut noudattaa hyvinkin tuttua Aallon linjaa. Perusmakuja tasapainoisessa muodossa. Ei horjuntaa, muttei kovin korkealentoista kurotteluakaan. Hyvän makuista tekemistä ilman ylimääräistä kikkailua. 

Pulloa pyöritellessäni silmääni pisti muuten hauska yksityiskohta, nimittäin korkin kuvitus. Siinä nimittäin komeilee aikaan itsenäisen Säynätsalon vanha kunnanvaakuna, joka on taas yksi vahva sidos saariryhmän suuntaan. Oivaltava yksityiskohta.

Aalto Tahiti Blonde Ale

Vaaleahkonkeltainen, hieman utuinen olut nätillä vaahdolla. Ei suoranaisesti Blonde kuitenkaan. Tuoksu on hedelmäinen, hieman yrttinen ja kevyesti vaalean maltainen. 

Maku on tuoksua voimakkaampi, edelleen yleishedelmäisen humalarominen, kevyen katkera ja helposti lähestyttävä. Lopussa sitrusta ja hienoista yrttisyyttä. Semmoinen perusale ilman kompurointeja. Ei tosin mitään ihmeellisyyksiäkään.

Pisteet: 33/50