Leffe Royale

• Tyyli: Belgian Strong Ale
• Alk.%: 7.5
• Panimo: InBev Belgium, Leuven, Belgia

Nykyisin olutmaailman jättiläisen, monikansallisen InBevin omistama luostariolut-merkki Leffe omaa pitkän ja voisi sanoa vaiheikkaankin historian Belgiassa. Oluen nimi juontaa juurensa vuonna 1152 Maas-joen rannalle Dinant’n kaupunkiin perustetun Notre-Dame de Leffe- luostarista. Olutta pantiin luostarin toimesta jo 1200-luvulta lähtien, eikä luostaria vuonna 1460 kohdannut täystuho munkkeja lannistanut. Tarvittiin Ranskan vallankumous (1794), josta seurannut hävitys teki lopun myös olutpanimosta – vain reiluksi puoleksitoista vuosisadaksi.

Leffe-oluen tuotantoa jatkettiin vuonna 1952 panimomestari Lootvoetin toimesta Overijsen kaupungissa lähellä Brysseliä, reilut 60km Dinant’ista pohjoiseen. Tuota iloa kesti vain kolmisen vuotta, kun olutjätti Stella Artois (nyk. AB InBev) osti panimon ja viimein vuonna 1975 koko panimo suljettiin.  Leffe-olutmerkin tuotanto siirtyi Mont-Saint-Guibertin kautta Stella Artoisin panimolle Leuveniin, jossa sitä tuotetaan vielä tänäkin päivänä. Oluen teosta maksetaan nimi-rojalteja Notre-Dame de Leffen luostarille. 

 

Luostari-leimasta huolimatta Leffejä ei tule sekoittaa benediktiiniläisten trappistiluostari-munkkien valvonnassa tehtäviin luostarioluisiin, jotka on suojeltu Trappisti-nimityksellä. Trappisti-oluet pannaan lisäksi luostarin tiloissa ja tuotto käytetään luostarin toiminnan ja sosiaalityön rahoittaiseen, joten tuotantomäärältään maailman suurimman panimon InBevin oluet eivät ole tuota nimitystä saaneet.

 Leffe Royale on mainospuheen mukaan panimomestareiden taidonnäyte: “meesterwerk van de meesterbrouwers van Leffe - masterpiece from the masterbrewers at Leffe”. Tämä on seitsemäs maistamani Leffe-tuote eikä vastaan ole vielä yhtään huonoa tullut, toisaalta mitään maata mullistavia belgi-kokemuksiakaan ei ole lasien äärellä koettu, hyvää perustavaraa kaikki tyynni. Katsotaan mihin tästä ”lippulaivasta” riittää.

Leffe Royale

Melko kirkas, syksyisen oranssi olut kauniin pehmeällä vaahdolla. Olut on pohjalta kuplivaa ja kuplien leikittelyä kohti oluen pintaa on hypnoottista seurata, kevättä rinnassa kenties? Tuoksu vaalean viljaisa, aavistus karamellia ja banaanista makeutta, kuivahkon mausteista hiivaisuutta. Maultaan varsin tuoksun mukainen, hieman enemmän makeutta tosin. Karamellistä, vaaleaa viljaisuutta, hiivaa ja kuivaa mausteisuutta, kuivattuja hedelmiä ja banaanin makeutta. Hentoa yrttisyyttä on myös joukossa. Suutuntumaltaan melko kuiva, pitkä jälkimaku on myös kuiva ja mausteinen, mutta lopusta löytyy myös makeutta, jota jostain syystä odotin olevan huomattavasti enemmän. Ei se vähäistä tosin nytkään ole. Ihan laadukas vaaleanlainen Belgi, joka ei missään tapauksessa lunasta nimensä asettamia odotuksia, en ole varma onko edes paras Leffe. Perus kauraa, voisihan tätä tarjottaessa toisenkin ottaa, omat rahat käytän johonkin muuhun.

Pisteet: 31/50