torstai 19. kesäkuuta 2014

Juhannustarina: Sahtia hakemassa... ja vähän muutakin

Juhannus, yöttömän yön taikaa...

Juhannus, tuo odotettu keskikesän juhla, yhdessä olon, rauhoittumisen ja rentoutuksen keidas. Itselleni juhannus on ylivoimaisesti tunnelmallisin perinnejuhla, joka jo itsessään yöttömän yön voimin omaa eräänlaista alkukantaisuutta, pohjolan taikaa. Maaseudun rauha, raikas luonto ja nautinnollinen hiljaisuus ovat mitä parhain resepti työarjen kiireiden unohtamiseen. Perinteitä, luonnonläheisyyttä ja yhdessäoloa- mutta luonnollisesti myös hyvää, maistuvaa olutta. No sahtiahan se tälläkin kertaa pitää sisällään, liekkö tuon perinteisempää juomaa olemassakaan?

Nyt ollaan apajilla!

Himo tähän aliarvostettuun nektariin on ollut suuri jo pidemmän aikaa, joten pitihän sitä sitten viimein käydä noutamassa. Kuin itseäni kiusatakseni ajoitin hakuretken vilkkaimpaan mahdolliseen päivään eli juhannustorstaihin. Suuntasin ajokkini edestakaiselle matkalla Jyväskylästä Heilan sahtiapajille ja matkaa kertyi kaikkiaan rapiat 260km. Paljon kohuttu eteläisten maalleryntäys osoittautui kuitenkin varsin maltilliseksi ja leppoisaa letkassa jurnuttamista oli loppuunsa melko vähän tarjolla - joskin sinivuokkojen juttusille näytti jokunen matkaaja silti pysähtyneen. Kanssakuskit olivat rauhallisella asenteella liikenteessä eikä Heilankaan hyllyjen välissä hampaita kiristelty... Kaivattua rentoutta oli siis mukavasti ilmoilla.

Place to be...

Matkaohjelma piti sisällään sen perinteisen listauksen lihatiskin herkkumakkaroiden ja Pihamaan Sahdin edustamana, mutta olipa mukaan ujutettu toive useammastakin pullosta Pihamaan Viherkuohu-juomaa. Tälle oli toki hyvä syy, sillä kyseinen kuohuviini on tähän saakka vastaan tulleista tuotoksista ollut varmastikin se kaikkein maistuvin. Möetit ja kumppanit eivät koskaan ole oikein uponneet, mutta testipulloon pihamaalaista ihastuttiin isommakin porukan voimin. Nyt on siis juhlahetkiä odottelemassa useampikin pullo tuota kuohuvaa ilojuomaa. Heräteostoksena mukaan tarttui vielä samaisen valmistajan Sauna Siideriä, jossa kehutaan olevan joukossa kotimaista koivunlehteäkin. Pienpanimohyllystä tarttui totutusti myös maltaisia makuja matkaan ja lähileipomoiden tuotteet tekevät kauppansa perjantain aamupalalla. Heila on mieluisa pysähdyspaikka laajan tarjontansa vuoksi, ei siis pelkän sahdin. Lähiruoka, hyvä kattaus pienyrittäjien tuotteita, hyvä lihatiski sekä luonnollisesti Pihamaan "viini- ja sahtipuoti". Myös ravintolan á la carte on testattu ja hyväksi havaittu, joten suositukset lienevät aiheelliset.

Tuttu kaappi
Ja osa eväksistä...
Olutkellari toivottaa hyvää juhannusta itse kullekin - välillä on ihan mukava naputella hieman kevyempääkin luettavaa. Mikäli sahti ja sen nautittavaksi hankkiminen kiinnostaa, niin kannatta vilkaista tekemääni "sahdinosto-opasta" tai Sahtikarttaa...

Ystäväni sanoin: paras juhannus vietetään ilman poliisia, ambulanssia ja palokuntaa!
Kippis, nautitaan viisaasti, nautitaan hyvin.

J-P

Olkaahan varovaisia ja nauttikaa!

2 kommenttia:

  1. Hienoa, että juhannussahtiperinne elää! Itse odottelen naisia rantautuvaksi kalareissulta, jotta saadaan pöytään ahvenia ja weizenia. Hyvää juhannusta J-P!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro, olen ollut hieman uutispimennossa maaseudulla.

      Juu sahtia tulee kyllä haalittua aina kun mahdollista ja mökillähän tuo on parhaimmillaan - etenkin Pihamaan tuotokseen on suuremmankin joukon voimin tykästytty eli varma valinta juhannuksen viettoon. Alakanttiin meni menekkiarviot, mutta pääasia että tekee hyvin kauppansa.

      Toivottavasti kalaonni oli myötä siellä suunnalla, weizenin toimivuutta en edes lähde epäilemään!

      Poista