Stop! It's beer o´clock! |
Jokin hetki sitten matkasin siis Kreikan auringon alle
hieman tutkimaan maan nykyistä oluttarjontaa. Kirjoituksen ensimmäisessä osassa
kartoitettiin hieman maan oluthistoriaa sekä yleistä, melko karkeaa kuvaa
pääsääntöisestä, vielä melko ohuesta tarjonnasta. Tämä toinen osio esittelee
matkalla vastaan tullutta valikoimaa sekä sen perusteella luotua yleistä
mielikuvaa tilanteesta. Matkakohteena toimi Rodoksen saari, tarkemmin
turistirysänä kunnostautuva Ixian rantakaistale joka sijaitsee kiven heittämän
päässä saaren pääkaupungista. Sanomattakin lienee selvää, ettei kyseessä ollut
varsinainen olutmatka, joten katsaus on suoritettu rivituristin näkökulmasta
katsottuna.
Rodos ja olut
Kuten jo aiemmin mainitsin, alkaa myös Kreikasta löytymään
pienpanimotoimintaa ja ilmeisesti ihan kohtalainen määrä perinteisestä
lagermaailmasta poikkeavia tuotteita. Rodoksen saareltakin löytyy tätä nykyä
kaksi paikallispanimoa, joskaan suurta hekumaa niiden tarjonta ei välttämättä
tarjoakaan. Matkaan lähtiessäni tiedossani oli vain lentokentän lähistöllä
Damatriassa sijaitseva Magnus Magister-niminen
panimo, jonka tuotevalikoimasta löytyy kolme olutta: pilsener, vaalea lager ja
hefeweizen. Hefe jäi matkalla yhyttämättä, mutta pohjahiivaoluista kummallakin
oli varsin vahva edustus pienemmissäkin kaupoissa. Vaikkei oluttarjonta
kummemmin säväytäkään, on panimon nimellä ainakin mahtipontiset tarkoitusperät.
Rodoksen saarella on värikäs historia ja se tunnetaan mm. ritarten saarena.
Panimon nimi viittaakin sopivasti Rooman valtakunnan loppuaikoina käytettyyn
sotilasarvoon, magister militumiin, sotilashierarkian
kaikkein korkeimpaan asemaan – sotilaiden mestariin. Magnus-etulisäliite (eng.
great) onkin omiaan pönkittämään panimon visiota olutmarkkinoiden
dominoinnista mestarin ottein. Kaunis ajatus ja ehkä se kantaa vielä joskus
hedelmää…
Hotellin aulabaarista kuitenkin löytyi olutta myös toiselta
paikalliselta, VAP P. Kougios- panimolta.
VAP lienee alalla vielä melko tuore toimija, sillä sen oluen valmistuksesta on
tarjolla varsin vähän tietoa. Yrityksen juuret ovatkin alkoholittomassa
virvoitusjuomateollisuudessa ja –jakelussa, mutta nytpä saarelaisilla on
valinnan varaa useammastakin lagerista – VAPin molemmat tuotteet kun sattuvat
vaaleaa lager-tyyliä edustamaan. Näistä sekä Magnusin oluista mietteitä hieman
jäljempänä.
Muutoin pienpanimotarjonta jäi melko vaisuksi, joskin huhujen
mukaan pääkaupungista saattaisi hyvällä onnella melko hyvänkin valikoiman
löytää. Rodoksen vanhakaupunki on tässä suhteessa kuitenkin tyhjä arpa, joskin
puitteet oluen ääressä istuskeluun siellä ovat paikoin kohdillaan. Kovinkaan
halvaksi paikaksi saarta ei katsauksen perusteella voi oikein millään saralla
tituleerata – ravintolassa Paulaner maksoi viisi euroa ja 95-bensan hintakin
näytti olevan kohtuulliset 1,75€/l – kauppojen hyllystäkään mausteita lukuun
ottamatta suurta säästämisen kohdetta tuntunut löytyvän.
Vaikkei tarjonta ei suuria tunteita herättänytkään, on
saksalaisen vehnäoluen ystävälle ja belgeistä pitävälle hyvin hätävaraa
tarjolla. Weihenstephaner, Franziskaner, Aventinus ja Paulaner
olivat tuttuja näkyjä niin kauppojen kuin ravintoloidenkin valikoimissa, mutta
vähintäänkin yhtä laajasti saatavilla oli myös Grimbergen Blonde, Tripel Karmeliet, Gouden Carolus Tripel, Duvel
ja koko Chimayn värikolmikko.
Yksittäisiä pilkahduksia tuli myös vastaan, kuten kotiinkin kannettu kaksikko
”kevytrunkoista kesäjuomaa” eli Samichlausta,
mutta pääsääntöisesti edellä mainituilla ja bulkkilagerilla valikoiman suhteen mentiin.
Näkyipä valikoimissa olevan Karhun A:ta sekä Lapin Kultaakin, mutta hymähdyksen
saattelemina jätin kioskien kylmäkaappeihin huurtumaan.
Kreikkalaista olutta kuitenkin oli tarkoitus haalia
läpikäytäväksi ja kyllähän sieltä kourallinen testiin tarttuikin. Katsotaan
millaista oli tarjolla ja millä miettein niitä maisteltiin. Pisteytin oluet
tutulla 5-50-skaalalla, mutta lisäsin kullekin myös ”Kreikka-arvosanan” (4-10),
joka kertoo kuinka hyvän fiiliksen olut ympäristöönsä nähden jätti… Oluen
otsikosta pääsee sen Ratebeer-sivulle.
---
Matkan oluet
Tyyli: Vaalea Lager / Alk.%: - / Panimo:
VAP P. Kougios, Agia Varvara, Rhodos, Kreikka
Hotellin hanasta löytynyt vaalea lagerolut, joka kieltämättä
tarjosi edes hieman pureksittavaa tasapaksuun linjastoon verrattuna.
Laadunvaihtelu viikon aikana oli kuitenkin melko suuri, joskin osasyynä lienee
kelin ja oman janotilan muutokset – vaalea lagerhan monesti maistuu parhaalta
juuri janoon (=tarpeeseen) nautittuna, mutta kompastelee pahasti tarkemmassa
makustelussa. Baarimikon mukaan levikki käsittää käytännössä vain Rodoksen
saaren ja sitä pitäisi olla hyvinkin tarjolla alueen ravintoloissa.
Virkistävä, yllättävän vahvaa pilsmäistä ruohonpurentaa
tarjoileva, vaalea, kevyt janolager, jossa on sopivasti makua. Ei juuri
makeutta saati pahvista vetisyyttä – melko raikas ja hellekelissä
toimivuudeltaan mainio. Ajaa asiansa janonsammuttajana riittävän hyvin.
Pisteet: 22/50
Kreikka-arvosana: 7-
---
Tyyli: Vaalea Lager / Alk.%: 5,0 / Panimo:
VAP P. Kougios, Agia Varvara, Rhodos, Kreikka
VAPin toinen lager, jonka löysin pienestä kulmakaupasta.
Jokuseen otteeseen tätä tuli muutenkin vastaan, eli hyvin näyttäisi tarjolla
olevan. Ei yllä aivan kumppaninsa rinnalle, mutta nautintopaikka sen sijaan
toimi hyvin ja toi mielenkiintoisuutta tapahtumaan…
Peruslager, joka sammuttaa janon sen suurempia hienouksia
tarjoilematta. Melkolailla tyylipuhdas, kevyt ja suoraviivaisen bulkkimainen
lager ilman särmää tai muutakaan omaleimaisuutta.
Pisteet: 20/50
Kreikka-arvosana: 6 ½
---
Tyyli: Vaalea Lager / Alk.%:
4,9 / Panimo: Magnus Magister, Damatria, Rodos, Kreikka
Saaren toisen paikallispanimon premiumia vihreässä
lasipullossa. Lisäaineeton, pastöroimaton olut, jonka valmistuksessa luotetaan
saksalaiseen laatuun aina laitteistoa myöten. Selvästi panimon kolmesta oluesta
eniten näkyvillä ja aika vaivatta löydettävissä ainakin Ixia-Rodos-alueella.
Vaalea, teollisen makea eikä muutoinkaan suuta hivelevä
kokonaisuus. Hieman märkää pahvia, metallinen ja kevyen maltainen – ei tämä
kovin häävi ole.
Pisteet: 15/50
Kreikka-arvosana: 5
---
Tyyli: Pilsener / Alk.%:
4,9 / Panimo: Magnus Magister, Damatria, Rodos, Kreikka
Toinen magisterilainen, jonka kohtalaisen helposti
kulmakaupasta matkaani, oli panimon pils. Ritarien olutta ritarien saarelta,
jokseenkin tanskalaisbulkkisen mielikuvan mieleen nostattamalla ulkokuorella
varustettuna.
Suutuntumaltaan hieman ehkä pyöreämpi, vaalean maltainen
pils, jossa on joukossa vienoa makeuttakin. Ruohoinen katkeruus teroittaa
pyöreimmät reunat ja hieman vahvempi yrttiheinikon kuiva mausteisuus voimistaa
makua sekä luo lisäsyvyyttä kokonaisuuteen. Huomattava ero panimon lagerin
jättämään mielikuvaan, joskin hyvin kevyt metallisuus tätäkin vaivaa.
Pisteet: 25/50
Kreikka-arvosana: 7 ½
---
Tyyli: Hefeweizen / Alk.%:
5,0 / Panimo: Athenian Brewery (Heineken), Ateena, Kreikka
Ateenalaispanimo kuuluu maan suurimpiin toimijoihin ja
lienee tunnetuin Alfa-lageristaan, joka katosi ulkomaalaispanimoiden
rynnistyksen myötä maailmankartalta, mutta nousi uudelleen tuotantoon joitain
vuosia sitten. Panimon uusi vehnäolut tuli vastaan kuin varkain, mutta
vähäisistä huomioistani huolimatta uskoisin sen leviävän Heineken-leiman
ansiosta hyvin saataville Kreikassa. Oluesta on todella vähän tietoa saatavilla
ja ensimmäiset Ratebeer-arviotkin ovat vasta kesäkuulta. Weiss tulikin
markkinoille vasta alkuvuodesta, joten melko tuoreilla jäljillä tässä
maiskutellaan. Havaintoja tällä kertaa vain suuremmista kaupoista, mutta kuten
sanottua: levinnee ajan kanssa tehokkaasti.
Tuoksultaan erikoisen lääkemausteinen, vehnämaltainen tosin.
Maultaan jo parempi, joskin aika tasapaksua, sinällään ihan maistuvaa hefeä
onkin. Vehnäinen, osin viljaisakin runko on hieman hapan, neutraalisti dominoiva.
Mausteisen kuiva, hieman teräväkin hiivan aromikkuus kaikuu tuoksun tavoin
muovista lääkepurkkisuutta. Ehkä hiven marjaa, ei juuri banaania. Kuiva,
kohtalaisen tuhtituntumainen, vehnään nojaava hefe. Tylsähkö, kreikkalaiseen
säätilaan nähden erikoisen tuhkea – ryhtiä banaanisen hedelmäisyyden voimin
tämä kyllä kaipaisi, kovin hyvin ei jano pääse sammumaan näillä eväin…
Odotetusti jää jälkeen saksalaisista esikuvistaan, mutta ihan lupaava
kreikkalaisen suurpanimon hefe on kuitenkin kyseessä.
Pisteet: 28/50
Kreikka-arvosana: 7 ½
---
Tyyli: Tumma lager / Alk.%:
5,2 / Panimo: Olympic Brewery,
Ritsona, Euboea / Schimatari, Boeotia, Kreikka
Perinteikkään Fix-lagerin tuoreempi serkus tuli sattumalta
vastaan hieman suuremman marketin hyllyssä. Pari vuotta sitten (2012)
ensi-iltaansa juhlinut tumma lager omaa kytköksen historiaan. Se pohjautuu
perinteikkään Kaakkois-Euroopan kaupallisen messutapahtuman Thessaloniki International Trade Fairin
historiaan, jossa on tiettävästi joinain vuosina tarjoiltu Dark Premiumin
kaltaista olutta. Ostin tölkin, joskin tarjolla olisi ollut nätti lasipullokin…
Kuva jäi ottamatta tästä oluesta, mutta pakkaus näyttää varsin virtaviivaiselta
mustassa asussaan – tummaa oli itse olutkin. Tuli vastaan hieman isomman
marketin hyllyssä.
Tuoksussa jopa portermaista, kahvista paahteisuutta tumman,
suklaavivahteisenkin maltaisuuden joukossa. Samaa latua matkataan myös maun
puolella. Tumman paahteinen maltaisuus on osin kahvista, osin tumman suklaan ja
mämmisen leipäisyyden sävyttämää. Maut ovat melko tukevia, mutteivat liiemmin
syviksi luonnehdittavia – lagermainen keveys on siis läsnä, mutta vetisyyttä on
turha haeskella. Paahteinen, tumman puhuva tumma lager, joka osoittautuu
positiiviseksi yllätykseksi, vaikkei lajin huipulla ollakaan!
Pisteet: 30/50
Kreikka-arvosana: 8 +
---
Tyyli: Aromatisoitu olut
(Pilsener) / Alk.%: 5,0 / Panimo:
First Lomax, Fira, Santorini, Kreikka / Pantu:
ZEOS Brewing Company, Argos, Argolida, Kreikka
First Lomax on toinen kahdesta Santorinin paratiisisaaren
panimoista. Omia tuotantotiloja sillä ei kuitenkaan ole, vaan oluet valmistuvat
tilaustyönä mantereella toimivan ZEOS Brewing Companyn toimesta.
Volkan-olutsarjan erikoisuutena ja merkkipaaluna voitaneen pitää sitä
tosiseikkaa, että oluet ovat Kreikan ensimmäiset velkavapaat mallasjuomat –
jokaisesta oluen tuottamasta eurosta puolet menee valtion massiivisen
velkataakan lyhentämiseen. Ostamalla Volkania tervehdytät siis maan ja
oikeastaan koko Euroopan taloutta – olen siis korteni kekoon nyt kantanut!
Blonde oli ainut vastaan tullut panimon tuotteista ja itse
asiassa ainoa kreikkalainen pienpanimo-olut Rodoksen lagereiden lisäksi, johon
yleensäkään törmäsin – lienee myös se mielenkiintoisin, joten taso ei aivan hirveästi
päätä huimannut. Perus pilssiä ei tällä kertaa ollut tarjolla, vaan olut (joka
pohjaltaan on pils) on maustettu kuuluisalla Santorinin hunajalla* sekä naapurisaari-Naxosin
sukaattisitruunalla** - tai oikeastaan sen lehdistä tehdyllä tisleellä, joka
kuuluu First Lomaxin yksinoikeuksiin. Oluisiin käytetty vesi simuloi antiikin Santorinin
lähdevettä, saaren nykyinen pohjavesi kun on liian suolapitoista. Vesi
suodatetaan yli 2600-vuotta vanhan laavakiven lävitse, mutta missä, sitä en
tiedä kun tilaustoimintaa kerta harrastavat. Santoriniläiset juuret kuitenkin
tuntuvat olevan tälle mustalaispanimolle tärkeitä ja pääraaka-aineet
pyritäänkin hankkimaan lähialueilta – viime kädessä vähintään maan rajojen
sisäpuolelta. Olut on kuivahumaloitu ja sen mallasrungosta löytyy ohran lisäksi
myös vehnää…
*Käytetty hunaja syntyy mehiläisten hyödyntäessä
viininvalmistajien aurinkoon jättämien rypäleiden sakkaroosia syksyisin.
Rypälehunaja lisätään olueen keiton lopussa täyden aromikkuuden esiin saamiseksi.
**Sukaatti on muuten Euroopassa kauiten tunnettu
sitrushedelmä, joka saapui alueelle Aleksanteri Suuren sotaretkien myötä
Persiasta (300 eaa). Alkujaan sitä
käytettiin lääkeaineena, mutta nykyisin sillä on paljon käyttöä mm. leivonnassa.
Olueen käytettävät lehdet kerätään perinteisin menetelmin käsityönä Naxosin
jäljellä olevista parista tuhannesta puusta, jonka jälkeen ne keitetään
alkoholin kanssa ja tislataan useaan otteeseen 100-vuotta vanhalla
laitteistolla.
Volkan Santorini Blonde |
Vaalea, makeaa ja pehmeää hunajaa ilmentävä, kohtalaisen
rapea pilsner. Pohjarunko on melko perustavanlaatuista, kevyen maltaista
pilssiä, joka itsessään jäisi varsin tasapaksuksi esitykseksi. Maustaminen
kuitenkin elävöittää pakettia ja lopussa katkeron kaveriksi nouseva
sitrusruohomainen, kellertävä pirskahdus tuo hunajan pehmeydelle hyvää
vastapainoa. Ihan hauska ja kohtalaisen hyvin toimiva kokeilu, joskin
hunajainen hekuma hieman töksähtääkin läpi leikkaavien katkeroiden iskiessä
kiinni. Ehkä tuon parin yhteensovitus hieman tökkii, mutta toisaalta kontrasti
ei vallan mahdoton ole. Hakkaa ”paikalliset”
peruspilssit ja –lagerit helposti.
Pisteet: 28/50
Kreikka-arvosana: 8-
---
Tyyli: Pilsener / Alk.%: 5,2 / Panimo: Hellenic Breweries of Atalanti, Kyparissi, Atalanti, Phthiotis, Kreikka
Pils Hellasin pikkuveli, mustakultaisessa asussa päivää
paistatteleva EZA ζ on Hellenic Breweries of Atalantin melko tuore, vuosi
sitten markkinoille tullut pilsner-olut. Nimen jopa princemäinen*** symboliikka johtaa meidät kreikkalaisten aakkosten
kuudennen kirjaimen ζ:n (zita) matkassa hiivan (zymi),
oluen (zythos) ja elämän (zoe) alkulähteille eli jonkimoista
mystiikkaa brändiin on lähdetty hakemaan. Parnass-vuorelta virtaavasta
lähdevedestä valmistettava olut saikin tulikasteensa menneenä talvena sen
toimiessa koripallojoukkue Olympiakos BC:n virallisena yhteistyökumppanina. Jollain
tapaa itselleni jäi sellainen kaiku, että ko. olut olisi jonkinasteinen ylpeyden
aihe ainakin itse panimolle, mutta ehkä myös kansallekin. Tämä toki fiilispohjaista
mutuilua, kohtalaisen hyvin olut kuitenkin oli tarjolla.
***Pahoittelen syvästi vertauksella mahdollisesti
aiheuttamaani pahennusta. Prince on loistava muusikko, mutta tämä olut ei
niinkään eikä niitä näin ollen pitäisi samaan yhteyteen vertaistaa.
Vaalea, viljaisan maltainen ja rungoltaan kevyt pils.
Kohtalaisen purevaa, ruohon ja tuoreen voikukan maailmaan uppoutuvaa
humalointia. Hieman löytyy metallia, hunajan sekaista makeutta sekä pahvistakin
säiettä, mutta tasapaino on kohtalaisen hyvin hallussa. Yleisbulkkia hieman purevampaa
”perusolutta” Kreikan aurinkoon.
Pisteet: 21/50
Kreikka-arvosana: 7-
---
Eipä siinä, melko paikallinen näkökulmahan tämäkin tarina on, mutta Rodos taitaa kuitenkin olla melko suosittu kohde suomalaistenkin keskuudessa, joten toivottavasti katsauksesta on iloa matkaajille. Alueellisia eroja varmasti riittää ja sinällään sääli, että juuri tälle saarelle on pesiytynyt kaksi lagerpanimoa - Santorinillä asian laita on ilmeisesti hieman toinen. Yhtä kaikki, Kreikassa on halua valmistaa maistuvaakin olutta ja parhaiten tuemme maan olutkulttuuria jättämällä Heinekenimme ja Amstelimme juomatta - Kreikka-bulkeissakin kannattaa suosia kotimaaomisteisia Verginaa, Fixiä sekä Atalanti-kaksikko EZAa ja Pils Hellasia...
Kippis!
J-P
---
Yhteenveto
Kuten yltä ehkä käykin jo ilmi, ei matkan olutkatsaus mikään varsinainen menestys ollut. Kreikassa on kuitenkin nousevaa trendiä myös pienempien toimijoiden osalta, joten uskoisin tarjonnan olevan monin paikoin varsin hyvälläkin tolalla - Rodoksellakin suuntaisin etsintäni pääkaupungin ostoskeskustaan. Lagerin ystäville merkeissä on valinnan varaa useammankin tuotteen verran eikä Karhun nimeen vannovankaan näköjään tarvitse kuivin suin tiiveimmissä turistikeskuksissa värjötellä - vientiä näyttää jonkin verran Suomi-bulkeillakin olevan. Mainittuja vehnäoluita on myös laajalti tarjolla eikä belgejäkään tarvitse varsinaisesti metsästää, eli tuontitavarasta löytyy hyviä vaihtoehtoja mikäli viinit ja ouzot eivät maita.Eipä siinä, melko paikallinen näkökulmahan tämäkin tarina on, mutta Rodos taitaa kuitenkin olla melko suosittu kohde suomalaistenkin keskuudessa, joten toivottavasti katsauksesta on iloa matkaajille. Alueellisia eroja varmasti riittää ja sinällään sääli, että juuri tälle saarelle on pesiytynyt kaksi lagerpanimoa - Santorinillä asian laita on ilmeisesti hieman toinen. Yhtä kaikki, Kreikassa on halua valmistaa maistuvaakin olutta ja parhaiten tuemme maan olutkulttuuria jättämällä Heinekenimme ja Amstelimme juomatta - Kreikka-bulkeissakin kannattaa suosia kotimaaomisteisia Verginaa, Fixiä sekä Atalanti-kaksikko EZAa ja Pils Hellasia...
Kippis!
J-P
Mukavasti kirjoitettu, mielenkiintoinen juttu
VastaaPoistaKiitoksia, tarkoitus oli hieman tuoda lisäsyvyyttä aiheesta saatavalle informaatiolle, toivottavasti tästä olisi konkreettista hyötyä matkailjoillekin. Mieluustihan sitä enempikin kävisi näitä valikoimia kävisi kartoittamassa.
PoistaPitää tosiaan kehaista kiinnostavasta jutusta. Tällaisia toivoisi lisää.
VastaaPoistaLähden heti matkaan, mikäli rahoitus "tutkimukselle" järjestyy :D
Poista